Kolme uskon miestä
Tahti on eläkkeellä olevalle piispalle kova. Viime vuonna emeritusarkkipiispa John Vikström, 72, julkaisi Jörn Donnerin kanssa käymäänsä kirjeenvaihtoa. Se valittiin vuoden 2002 Kristilliseksi kirjaksi.
Nyt ilmestyneessä kirjassaan Ihmisyys ja usko Vikström julkaisee lukuisia esitelmiä, puheita, kirjoituksia ja saarnoja. Mukana on mm. lähtösaarna Turun tuomiokirkossa 22.11.1998 ja paljon muuta. Vikström on ollut suosittu puhuja ja esitelmöitsijä.
Vastaaminen, ihmisten kysymyksiin ja ongelmiin vastaaminen tuntuu olevan emeritusarkkipiispan tärkein tehtävä. "Kirkon uskonperintö on pitkälle säilytetty sanoihin ja se on välitetty uusille sukupolville nimenomaan sanojen avulla. Kirkon yhteisössä, seurakunnan keskinäisessä kommunikaatiossa, sanoilla on tärkeä rooli ja tehtävä", kirjoittaa Vikström.
Kulttuurien rajalla
Luterilaisen kirkon julistuksessa korostuu sana. Se noudattaa länsimaista perintöä. Ortodoksinen kulttuuri nojaa kuvien maailmaan: siksi ikonit ovat heidän julistuksessaan ja uskonelämässä tärkeällä sijalla. Mutta myös hiljaisuus, jopa puhumaton kulttuuri, on ortodoksien tärkeä uskonelämän muoto.
Metropoliitta Johannes on vuoden sisällä julkaissut jo toisen kirjan. Nyt hän lähestyy ortodoksisen kulttuurin keskeistä sisältöä Hiljaisuus -teoksellaan. Vaikka ortodoksiset luostarit tuntuvat olevan keskellä matkailijoiden valtavirtaa ja hälinää, metropoliitta korostaa niiden merkitystä myös hiljaisuuden vaalijoina. Tässä metropoliitta tietää mistä puhuu: hän on itse luostariin ja munkkiuteen sitoutunut.
Metropoliitan kirja on tervetullut lisä ortodoksisen kulttuurin ja uskonelämän tuntemiseen. Sen opit purevat myös suomalaiseen hiljaisuus-keskusteluun.
Sanan matkamies
Tohdimmeko nostaa edellisten rinnalle Aku Rädyn, viimeisen suuren herännäisyyteen sidotun maallikkosaarnaajan? Kyllä vain. Akun tyttärentytär Minna Kettunen on kirjoittanut saarnamiehen elämäkerran.
Aku oli kuin Paavo Ruotsalainen, aina liikkumassa, aina saarnamassa. Hän kulki enimmäkseen junalla paikasta toiseen, liikkui asemalta seuratupaan polkupyörällä tai seuraväen hakemana, asui pappiloissa ja kodeissa, matkusti 300 vuorokautta vuodessa.
Akun vaikutusalue oli lähinnä herännäisseudut: Savo ja Etelä-Pohjanmaa, mutta toki hänet tunnettiin muuallakin. Hän kävi hyvin laajaa sielunhoidollista kirjeenvaihtoa ympäri maan.
Kettusen kirja on mukavaa luettavaa myös sanallisen ilmaisun näkökulmasta.
RISTO LAINE
John Vikström: Ihmisyys ja usko. Kirjapaja 2003
Metropoliitta Johannes: Hiljaisuus. Ajatus 2003.
Minna Kettunen: Aku Räty. Maan ja taivaan matkamies. Kirjapaja 2003.
