Koti

Taivassalolaisessa omakotitalossa siirryttiin aurinkosähköön keväällä – 33 aurinkopaneelia omaan hyötykäyttöön

Jane Iltanen
Lasse ja Hillevi Lindroth kertovat, että venevajan sisälle sijoitettu siisti harmaa laatikko, järjestelmän keskusyksikkö eli invertteri, on lähes huomaamaton. – Ohi kuljettaessa siitä on mukava vilkaista, minkä verran energiaa järjestelmä eri keliolosuhteissa ja eri vuodenaikoina tuottaa, he miettivät.
Lasse ja Hillevi Lindroth kertovat, että venevajan sisälle sijoitettu siisti harmaa laatikko, järjestelmän keskusyksikkö eli invertteri, on lähes huomaamaton. – Ohi kuljettaessa siitä on mukava vilkaista, minkä verran energiaa järjestelmä eri keliolosuhteissa ja eri vuodenaikoina tuottaa, he miettivät.

Suoralla sähkölämmityksellä varustetun, 1990-luvulla rakennetun omakotitalon sekä samalla tontilla sijaitsevan kesämökin ja varastorakennuksen lämmitys on vienyt energiaa noin 34 000 kWh vuodessa.

Huht...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk eurolla.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 1 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ajattelija
Mikä on noiden kierrätys?
Eli kun 25-30 vuoden päästä alkavat olemaan käyttöikänsä päässä mihin ne sitten päätyy?
Eli oletetaan että aurinkopaneelit tuottaa 10 000kWh vuodessa eli 10 MWh 30 vuotta 300 MWh.
Eli kivihiileen verrattuna säästä elinkaarensa aikan söhköntuotannossa 341 kgCO/MWh eli 102300 kgCO2.
Miltään valmistajalta en löydä mikä on aurinkopaneelin hiilijalanjälki kun se valmistetaan. Minun mielestä pitäisi antaa tämäkin tieto jotta voisi oikeasti tehdä järkevää vertailua kun vielä 3 kk vuodesta ne seisovat melkein mahona katolla ja silloin joudutaan energia tekemään jollain muulla.
Eli täytyy olla niin sanottuja tehoreservi laitoksia jolla tehdään pimeeseen aikaan energia näihinkin talouksiin joissa on aurinkopaneelit. Nämä tehoreservi laitokset eivät ihan ilmaiseksi odottele koska tarvitaan vaan tämäkin taas maksaa ja loppujen lopuksi maksajia olemme me käyttäjät.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Mikä on noiden kierrätys?
Juu, samalla tavalla kuin vaikkapa öljypolttimien ja kattiloiden kanssa ilmoitetaan kokonaispäästöt kaivostoiminnasta valmistukseen asti eikä pelkästään sitä poltetun öljyn päästöä... Ainiin, eihän niissä ilmoitetakaan...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Mikä on noiden kierrätys?
Ajattelija: "Eli kun 25-30 vuoden päästä alkavat olemaan käyttöikänsä päässä mihin ne sitten päätyy?"

Laitoin googleen hauksi 'aurinkopaneelien kierrätys'.
Heti ensimmäisessä jutussa sanottiin: "Paneeleita on kahta päätyyppiä: piikidekennoista valmistettuja ja ohutkalvokenno aurinkopaneeleita, joista piipohjaiset paneelit ovat tänä päivänä yleisempiä."
Piikidekennoista sanotaan: "Kansainvälinen PV CYCLE -verkosto (alan tuottajavastuuorganisaatio), johon moni aurinkopaneelien valmistaja kuuluu, on saavuttanut jopa 96 % kierrätysasteen piipohjaisissa aurinkopaneeleissa [2].
Piipohjaisten aurinkopaneelien kierrätysprosessi alkaa alumiini- ja lasiosien erottamisella. Lähes kaikki lasi ja ulkoiset metalliosat voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen sellaisenaan. Loput materiaalit lämpökäsitellään 500 °C:ssa, jolloin kapseloitu muovi haihtuu ja pii voidaan jatkokäsitellä. Prosessissa haihtuva muovi on mahdollista käyttää uudelleen lämpöenergian lähteenä. Lämpökäsittelyn jälkeen piimoduuli erotetaan ja näistä keskimäärin 80 % voidaan uudelleenkäyttää uusien paneelien valmistuksessa. Jäljelle jäänyt pii käsitellään hapolla ja käytetään uusien piimoduulien valmistukseen. Näin toimimalla piimateriaalin kierrätysaste on parhaimmillaan jopa 85 %."

Veikkaisin siis että 25-30 vuoden kuluttua kierrätys pelaa ihan hyvin.

Ajattelija lopettaa: "Eli täytyy olla niin sanottuja tehoreservi laitoksia jolla tehdään pimeeseen aikaan energia näihinkin talouksiin joissa on aurinkopaneelit. Nämä tehoreservi laitokset eivät ihan ilmaiseksi odottele koska tarvitaan vaan tämäkin taas maksaa ja loppujen lopuksi maksajia olemme me käyttäjät."
Kaikki muutkin voimalat ovat aika ajoin huollossa tai vikojen takia pois pelistä ja tarvitaan tehoreservejä, ja luonnollisesti me maksamme.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ajattelija
Vast: Mikä on noiden kierrätys?
Juuri näin toivoisin tietoa kaikkien lämmitysmuotojen rakentamisesta poistoon tietoja eli nyt kuluttaja tekee päätöksiä vähän sokkona. En ole aurinkoenergia vastaan enkä muitakaan lämmitys muotoja mutta kuluttajana haluaisin tietää aina ennen ostopäätöstä mikä on minkäkin lämmitysmuodon lopullinen päästö ja jos sillä ei pystytä koko vuoden tekemään energiaa mikä on korvaava energia muoto silloin kun päälämmitys ei toimi.
Investoinnin takaisin maksu aikaa en halua lähteä spekuloimaan jos lasketaan sijoitetulle pääomalla joku korko vaikka pankki korko ei tällä hetkellä ole mitään mutta 20 vuoteen mahtuu paljon muutoksia.
Toivottavasti kaikki löytää itselleen sopivan energiamuodon ja toivottavasti piitäkin pystyttäisiin tekemään jostain muusta kuin fossiilisista lähteistä.
Tehoreservi laitokset ovat tosiaan poissa pelistä välillä kun tehdään remonttia mutta jos ne on vuodesta 9 kk reviisiossa niin seisokki kustannus suhteessa tuotettuun energiaan hiukan erinlainen kuin jos se seisoo 3 kk.
Saksassa ollan paljon edellä meitä aurinkoenergiassa ja tuulienergiassa mutta tosiaan energia maksaa siellä kuluttajalle puolet enemmän kuin meillä. Kotitaloudet varmaan pystyy tämän maksamaan mutta mitä veikkaatte teollisuudesta? Ei taida olla halua suomessa maksaa kun rahti matka on jo euroopan markkinoille paljon pidempi. Toivotaan että päättäjät tekevät järkeviä päätöksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.