Hurmaava ja satoja vuosia vanha tapa käyttää ristipistokoristelua on nimikointi. Kauniit monogrammit kirjailtiin tavallisesti punaisella langalla, usein hyvinkin suurikokoisina, lakanoihin ja pöytäliinoihin.
Nimikirjaimia näkee myös vanhoissa pyyhkeissä ja nenäliinoissa.Kirjaimet kertoivat tekstiilin omistajan, eivät tekijän. Merkatut liinavaatteet eivät menneet pyykissä sekaisin, ja lainatut pöytäliinat palautuivat oikealle omistajalleen.
Vanhoista nimikoiduista keittiöpyyhkeistä ja liinavaatteista voi ommella verhoja ja tyynyjä tai käyttää sellaisenaan. Jos tekstiili on liian likainen ja kulunut käytettäväksi, voi monogrammin leikata varovasti talteen ja hyödyntää muualla.
Omien tai ystävien kirjaimien metsästys on hauskaa seikkailua – joskus turhauttavaakin. Monogrammeja on toki helppo ommella myös itse. Ne ovat hieno koriste vaikkapa häälahja-albumin tai muistikirjan kannessa.
Jos kankaasta ei pysty laskemaan lankoja, voi apunaan käyttää kanavakangasta, joka harsitaan tai kiinnitetään nuppineuloilla kirjottavan kankaan päälle. Silloin pistot ommellaan kanavakankaan mukaan. Lopuksi kirjonta kostutetaan ja kanavakankaan langat vedetään pois. Mallin voi hahmotella kankaalle myös vesiliukoisella väriaineella.
Nimikointi kehittää uskollisuutta työhön, joka voi näyttää vähältä, mutta jolla on ratkaiseva vaikutus kokonaisuuteen – näin todettiin aikoinaan Omin Käsin -lehdessä (3/1955).
