Asuminen

Lahjalaatikko syntyy
vaikka maitopurkista

Eija Jurvanen (vas.) iloitsee yhdessä kurssin vetäjänä toimineen Enna Kaarrelan kanssa tuunaamastaan peltipurkista.
Eija Jurvanen (vas.) iloitsee yhdessä kurssin vetäjänä toimineen Enna Kaarrelan kanssa tuunaamastaan peltipurkista.

Pöydät täyttyvät pahvisista rasioista ja laatikoista, silkkipapereista, värikkäistä serveteistä, napeista ja koristenauhoista sekä muista askarteluun sopivista aarteista, joita Turun Marttayhdistyksen Martat-007 -toimintaryhmäläiset ovat kotoaan löytäneet. Alkamassa on tuunausilta, jossa skräpätään laatikoita ja purkkeja uuteen kuosiin.

– Skräppäys juontuu parinkymmenen vuoden taakse Amerikkaan, jossa tekniikalla alettiin koristella albumeja. Lisäksi käytämme 200 vuotta vanhaa venetsialaista lakkaustekniikkaa, joten tämä on tällaista yhdistelmää, kertoo askarteluliike Presentosta ohjaajaksi saapunut Enna Kaarrela.

Koristeluun käyvät niin pahviset, metalliset kuin puisetkin laatikot ja rasiat.

Koristella voi vaikka kirjansivuilla, joista voi repiä koristeiksi lempilauseitaan.

– Kaikki alkaa siitä, että rasian reunat maalataan ensin koristeluun sopivalla sävyllä. Sen jälkeen voidaan liimata skräppäyspaperia tai muuta valittua paperia laatikon päälle, lisätä vielä nauhoja, nappeja, glitteriä – mitä vain haluaa. Lopuksi koko komeus lakataan, Kaarrela neuvoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Skräppäämällä eli suoraan suomennettuna roska-askartelemalla syntyy esimerkiksi joululahjalaatikoita, joiden pohjana voi käyttää vaikka maito- tai sipsipurkin, kenkälaatikon siinä missä koru- tai suklaarasiankin.

– Ehkä hauskin käytetty purkki on ollut pikkuhousunsuojalaatikko, josta kuoriutui upea säilytysrasia, Kaarrela naurahtaa.

Askartelussa apuna tarvitaan sakset, lyijykynä ja kumi sekä viivain. Hiomapaperia tai kynsiviilaa voi käyttää, jos laatikon pintaa pitää pehmentää ennen maalausta tai paperin liimausta tai mikäli haluaa vähän rosoisemman pinnan.

– Liimaksi sopii pva-liima, joka ei ole niin märkää kuin Eri keeper. Kaksipuolinen teippi on hyvä apuväline, kun koristeita kiinnitetään laatikkoon.

Maalina voi käyttää askartelumaalia tai tavallista maalia, ja leimasinväriä tuputtamalla saa rouheampaa pintaa. Koristeeksi käyvät napit, nauhat, rikkinäiset tai käyttämättä jääneet korut, vanhat avaimet, kolikot. Kaiken kruunaa lakka, jolla saadaan kiiltoa ja pysyvyyttä laatikon pintaan.

Eija Jurvanen on askarrellut peltipurkin päälle skräppäyspaperista uuden kuosin, jonka hän on kiinnittänyt kaksipuolisella teipillä.

– Tästä tulikin yllättävän hyvä. Voin vaikka laittaa tähän nyt karamellejä.

Vuokko Mäkelän käsissä on tuoksupakkauslaatikosta syntynyt romanttisella skräppäyspaperilla päällystetty lahjakotelo, joka saa askartelukavereilta kehuja.

– Tykkään tehdä kaikenlaista käsilläni. Tämän laatikon ajattelin antaa lahjaksi, hän kertoo.

Monilla muillakin tavoitteena on ollut valmistaa rasia tai laatikko lahjaa varten. Niin myös Seija Kaitilla, joka askarteli sanomalehdistä revityin tekstein ja punaisella nauhalla koristellun lahjarasian.

Tyttärilleen suklaarasioista aarrearkkuja askarteleva Mari Kunttila tiivistää ajatukset illan annista.

– Tämä on hauskaa ja oikeaa terapiaa. Tällaista pitäisi tehdä joka syksy kun pimeys alkaa painaa päälle, hän sanoo kun samalla viimeistelee rasioiden kansiin tyttärien nimiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rasiat valmiina käyttöön. Koristeeksi käy vaikka päällystetty pullonkorkki ja erilaiset nauhat. Rustiikkisuutta laatikkoon saa tuputtamalla leimaväriä reunoihin.
Rasiat valmiina käyttöön. Koristeeksi käy vaikka päällystetty pullonkorkki ja erilaiset nauhat. Rustiikkisuutta laatikkoon saa tuputtamalla leimaväriä reunoihin.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.