Turun keskustan läheisyydessä Pohjolassa on aivan oma maailmansa. Sen napa on puusauna.
Tuhannet ja taas tuhannet mökkeilijät nojailevat tänäkin juhannuksena saunan kuistin kaiteeseen ja yrittävät paikallistaa kuikan sijaintia järvellä, sieltä jostain kiirivän äänen perusteella.
Kaupunkialueella löylystä tullutta vilvoittelijaa ympäröivä äänimaailma on hieman erilainen, mutta omalta osaltaan rauhoittava sekin. Turussa Pohjolan kaupunginosassa kellertävien puutalojen reunustamaan rehevään pihapiiriin kantautuu silloin tällöin ohiajavan auton hurahdus, mutta täälläkin linnut livertävät ja korkeissa puissa suhisee tuuli. Kun sitten astuu taas saunaan, humisee ja rapisee puukiuas aivan kuten mökilläkin.
Mutta kuuluu saunasta jotain muutakin, sillä lauteita kokeilevat pihapiirin pienet lapset. Sehän tietää hiukan hälinää.
– Jalat suoraksi, tiivistäkää hiukan, älä mene ihan niin reunalle, kuuluvat aikuisten ohjeet.
Saunakulttuuri opitaan jo hyvissä ajoin ennen aikuisikää. Näitä neuvoja on jaeltu lapsiperheiden saunoissa iät ja ajat sukupolvelta toiselle.
Tällä kertaa kiuas on lämmennyt varta vasten lapsia varten, ja heitä onkin paikalla poikkeuksellisen paljon. Yleensä jälkikasvu saunoo naisten vuorolla, miehet taas nakkelevat löylyjä iltaisin, ehkä yömyöhäänkin.
Pohjolankadulla sijaitsevassa taloyhtiössä on 24 asuntoa, mutta kaikki niiden asukkaat eivät ole saunojia. Usein kiukaaseen laittavat tulet ”ne samat” innokkaimmat. Sauna lämpenee myös talkoiden tai muun yhteisen tekemisen aikaan.
– Kuka tahansa asukkaista voi lämmittää saunan. Täällä on liitutaulu, johon voi merkitä, onko naisten vai miesten vuoro, Marianne Lehtomaakertoo.
– Kyllä tämä varmaan juhannuksenakin lämmitetään, mutta en tiedä, onko kiuas kuuma ihan aamusta asti. Riippuu siitä, onko muita saunojia kuin meidän perhe, hän lisää.
Lehtomaan mukaan suurimmassa osassa asunnoista on omat, sähkölämmitteiset saunat. Heidi Fleegekuuluu heihin, joiden kotona ei ole lainkaan saunaa. Sellaista ei ole ollut tarvis rakentaa.
– Kun rakensimme alakertaa, ei sitten tehty saunaa, koska tähän pihasaunaan on niin lyhyt matka, Fleege sanoo.
– Itse pärjään ilmankin saunaa, isäntä on kovempi saunoja. Ja kyllähän lapsetkin pitävät löylyistä, hän jatkaa.
Kati Heinonperhe on kuulemma pihapiirin innokkain saunaporukka.
– Ehkä kerran kuukaudessa lämmitetään, ja sitten tietysti jouluisin, ja ollaan täällä pari juhannustakin vietetty. Tämä on aivan ihana paikka, oma maailmansa, vaikka keskusta on tuossa aivan lähellä, Heino juttelee.
Ja onhan kaupunkisaunomisessa sekin hyvä puoli, että jos vaikka saunajuomat sattuvat loppumaan, voi niitä kipaista nopeasti hakemaan kaupasta.
Yhteinen sauna on pihapiirin asukkaille sen verran arvokas, että sen mahdolliseen sotkemiseen liittyvistä asioista on oikeastaan turha edes puhua.
Seinällä olevassa lapussa on vinkkejä illan viimeiselle saunojalle ja saunan käyttäjille yleensäkin. Sen mukaan saunomisen loputtua pitäisi esimerkiksi vielä polttaa pesällinen puita, jotta rakenteet kuivahtavat. Lauteet huuhdellaan ja nostetaan pystyasentoon, märät pinnat lastoitetaan ja niin edelleen.
Taloyhtiön pihapiirissä nököttävän saunan ulkokuori on villiviinin koristelemaa vanhaa tiiltä, jonka sisukset laitettiin talkoilla uuteen uskoon eli saunaksi viitisen vuotta sitten. Löylyhuoneen tummat puuseinät takaavat hämyisän tunnelman, ja katossa kimmeltää siellä täällä valokuitutähtiä. Maalaisromantiikkaa ei ole unohdettu, sitä on ripaus esimerkiksi vaaleissa ikkunaverhoissa.
Mutta mikä tarkoitus rakennuksella on ollut aiemmin?
Asukkaat muistavat kuulleensa paikalla vierailleelta historijoitsijalta, että jokin osa rakennuksesta olisi toiminut sotavuosina vainajien kylmäsäilytyspaikkana. Sittemmin seinien sisällä on varmasti varastoitu jos jonkinlaista tavaraa.
Tilastokeskuksen rekisterien mukaan Suomessa yli kaksimiljoonaa saunaa, mutta Suomen Saunaseura ry laskee määräksi jopa 3,2 miljoonaa.
– Maassamme on paljon saunoja joita ei ole rekisteröity, ja paljon myös sellaisia, jotka on rakennettu ilman lupaa. Siksi täsmällistä lukua on vaikea laskea, eikä esimerkiksi puusaunojen määrästä ole tietoa, sillä saunoja ei tilastoida lämmitysmuodon mukaan, toiminnanjohtaja Katariina Styrmansanoo.
Esimerkiksi mökkisaunoja on noin puoli miljoonaa, ja ne ovat suurimmaksi osaksi puulämmitteisiä.
Puunpoltosta syntyvien pienhiukkasten vaaroista kertovat otsikot eivät ilmeisesti ole suomalaisia juuri pelottaneet, sillä Styrmanin mukaan puusaunojen suosio on edelleen vankka.
– Kerrostaloalueille on tietysti pakko laittaa sähkösaunoja, mutta mielellään asukkaat haluavat vaihtoehdoksi puusaunan, jos vain mahdollista. Jos pihalle rakennetaan esimerkiksi yhteinen kerho- tai saunatila, halutaan se usein puulämmitteisenä, Styrman kertoo.
