Toiveena oma talo? Ota jo alussa yhteys pihasuunnittelijaan.
Talitiaiset sirkuttavat uudella omakotitaloalueella Hirvensalon Haarlassa. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta.
Minttuja Matti Lindströmintalon pihassa on lumen alta paljastunut nurmea ja sepeliä, ei muuta.
– Yksi tärkeimmistä syistä hankkia omakotitalo on oma piha. Silti monet uudet asuinalueet ovat karuja. Upeallakin talolla voi olla piha vuosia laittamatta, harmittelee pihasuunnittelija Tiina KortelainenVihersuunnittelu Kivestä ja Kasvista.
– Moni olettaa, että piha tulee kuin itsestään.
"Tehdään turhaa työtä, kun jo talon ympärille tuotu maa kaivetaan pois ja korvataan toisella."
Omakotitalon rakentajat havahtuvat pohtimaan pihatoiveitaan yleensä vasta silloin, kun talo on jo valmis, kuten Lindströmien tontilla on käynyt.
Tällöin piharakentaminen viivästyy, kaikkia ideoita ei enää voi toteuttaa ja joudutaan tekemään kaksinkertaista työtä.
– Puutarhan maapohjaa joudutaan jälkikäteen rakentamaan pienillä koneilla ja kottikärryillä, mikä maksaa paljon. Lisäksi tehdään turhaa työtä, kun jo talon ympärille tuotu maa kaivetaan pois ja korvataan toisella, Kortelainen taustoittaa.
Puutarhan perustukset kannattaa rakentaa silloin, kun tontilla on jo valmiiksi isoja koneita tekemässä kaivuutöitä ja talon perustuksia. Toisaalta pintakerrosta ei voi rakentaa alkuvaiheessa valmiiksi, sillä se joutuisi taloa rakennettaessa liian suurelle kulutukselle.
Alkuvaiheessa kannattaa panostaa maan muotoiluun ja maa-ainesten tuomiseen paikalle. Esimerkiksi kiveysten alle tarvitaan routimatonta maata, ja istutettaville puille on kaivettava kuopat ja niille varattava riittävän syvä multakerros.
Tavanomaisen kokoisella omakotitontilla pihasuunnittelu maksaa 1 000–6 000 euroa. Summan säästää helposti takaisin, mikäli sillä välttää ylimääräiset kaivinkonekäynnit ja kaksinkertaiset maa-aineskuljetukset.
Innostusta taitoa enemmän
Talon rakennuttaminen verottaa monien perheiden voimia. Luovuus ja jaksaminen ovat usein ehtyneet siinä vaiheessa, kun talon ympäristö muuttuisi viimeinkin työmaasta pihaksi. Jotta epäsiisteistä kasoista päästään eroon, pihamaa vedetään vain tasaiseksi ja pintaan kylvetään nurmikko.
Minttu ja Matti Lindströmin talonrakennus ei sujunut tätä tavallista reittiä. Heidän talonsa valmistui Turun aikuiskoulutussäätiön oppilastyönä, ja Lindströmit ostivat sen valmiina joulukuussa.
"Innostus lopahtaa helposti, jos ensimmäiset projektit menevät myttyyn."
Vaikka talo on upouusi, rakennusvaiheen väsymys ei paina heidän harteitaan. Heillä riittää kiinnostusta pohtia pihaa.
– Sora tulee kenkien mukana sisälle, joten kiveämme kulkureittejä. Lisäksi kuistia laajennetaan, ja tontille tulee rajaavaa pensasaitaa, Matti luettelee.
Lindströmit huolehtivat itse istutustöistä, mutta suunnittelun he halusivat antaa ammattilaisen käsiin.
– Meillä on innostusta enemmän kuin taitoa. Innostus lopahtaa helposti, jos ensimmäiset projektit menevät myttyyn, Minttu naurahtaa.
Vinkkejä tulevan talon puutarhurille
- Jos aloitat pihasuunnittelun heti, kun tontti on hankittu, säästät kustannuksia, vältät turhaa työtä ja saat kodille viihtyisän pihan melko kivuttomasti.
- Mikäli haluat säilyttää olemassaolevia puita tai kiviä, merkitse ja suojaa ne ajoissa. Työmiehet olettavat, että se, mitä ei ole suojattu, on kaadettavissa ja räjäytettävissä pois.
- Päätä ennen talon rakentamista, mihin pihalla sijoitetaan kulkuväylät, kovat rakenteet ja kasvillisuus sekä se, mitä pihan eri osissa tullaan tekemään. Tällöin puutarhan pohja- ja perustustyöt voidaan tehdä jo talonrakennusvaiheessa.
- Pintamaa levitetään paikoilleen ja piha viimeistellään sitten, kun talo on valmis.
2010-luvun pihat ovat pieniä, mutta niiltä vaaditaan yhä enemmän
Pihasuunnittelija Tiina Kortelainen Vihersuunnittelu Kivestä ja Kasvista, mikä on ominaista 2010-luvun pihoille?
– Nykyään pihalta odotetaan paljon enemmän kuin ennen. Pihoja sisustetaan ja niihin panostetaan. Tähän ovat vaikuttaneet television sisustusohjelmat ja kotoilun lisäntyminen.
– Toisaalta tontit ovat yhä pienempiä ja talot suurempia. Isoja puita ei mahdu pihalle.
– Uudisalueilla on yhä vähemmän viheralueita, ja rakennuskanta on tiivistynyt.
– Kovia, vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten kiveyksiä käytetään runsaasti. Tämä saattaa aiheuttaa rankkasateilla hulevesiongelmia ja tulvia. Kiveysten on myös vaikea kestää talvia, joissa lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Vettä viivyttävien kasvillisuusalueiden tärkeys korostuu, kun äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät.
– Hyötyviljely on lisääntynyt valtavasti. Pihoilla on kasvilavoja ja -huoneita. Kasvivalikoimakin on runsaampi kuin ennen.
Mitkä ovat tyypillisiä 2010-luvun kasveja?
– Tuija-aita. Jos uudistalon pihalla ei muuta ole, tuija-aita sieltä ainakin löytyy.
– Havujen käyttö ylipäätään on lisääntynyt. Lisäksi kasveja ostetaan jo valmiiksi isokokoisina.
– 1990-luvulla olivat muodissa terijoensalava, pensashanhikki ja norjanangervo. Niitä ei moni enää nykyään istuta.
Mistä tunnistaa pihan, jossa ei ole käytetty pihasuunnittelijaa?
– Kahdesta ominaisuudesta. Toinen on se, että puutarha on ylenpalttisen runsas ja sitä hoivataan 24/7. Sen sijaan puutarhasuunnittelijan asiakkaat haluavat aina helppohoitoisen pihan.
– Toinen ääripää on se, että puut ja pensaat on sijoitettu yksitellen ja niiden välissä on nurmea. Puut ja pensaat viihtyvät ryhmissä, eivätkä ne nuorina jaksa kilpailla ravinnosta ja vedestä nurmikon kanssa.
