Rakenna

Toukolaakson remontti etenee lupien ehdoilla

Kevättalvella Toukolaaksossa odoteltiin rakennuslupaa ja taisteltiin pakkasta vastaan.

Turkulaisen, 101-vuotiaan Ristimäen vanhan kansakoulun remontti kahdeksi kodiksi etenee pienin askelin. Kunnostustöitä on hidastanut etenkin rakennusluvan odottelu. Asukkaat Saana Sipilä, Olli Sallinen, Rosita Haapasaarija Matias Anderssonodottivat lupaa jo jouluksi, mutta se saatiin vasta maaliskuussa.

Moni asia odottaa, kunnes rakennus saadaan jaettua kahtia paloseinällä. Koko talon halkominen on iso urakka. Talon keskiosan isojen luokkahuoneiden lisäksi myös ullakko ja kellari pitää jakaa paloseinällä.

– Seinän viivästyminen on kiristänyt hermoja ja venyttänyt remonttiaikataulua. Emme ole voineet tehdä mitään keskimmäisille isoille luokkahuoneille, joihin tulee myös verhoomoni tilat, Haapasaari harmittelee.

Myös talvi toi omat haasteensa. Vaikka talvi oli remontoijien kannalta ihanteellisen leuto, tammikuun kovat pakkaset tekivät kiusaa. Kylmä tuli niin nopeasti, että kellarin lämpötila ehti laskea pakkasen puolelle.

Muutama alakerran putki halkesi, ja vettä pääsi valumaan kellariin. Sipilän ja Sallisen puolella myös wc jäätyi, ja pönttö halkesi.

– Olimme aluksi lämmityksen kanssa liian hienovaraisia. Onneksi mitään sen isompaa vahinkoa ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan, vaan kaikki oli helposti korjattavissa. Opettavainen juttu tämäkin, Olli Sallinen sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

"Talvella huomasi, miten joka puolelta veti ja reiät tuli tukittua huolella."

Kaverukset taistelivat kylmää vastaan tukkimalla kellarin isot ikkunat väliaikaisesti styroksilla. Asuinkerroksen vanhat ikkunat tiivistettiin perinteisin menetelmin ikkunapaperilla ja sukkahousuilla.

– Ikkunalistat irrotettiin ja ikkunoiden reunat saatiin eristettyä. Se on vähentänyt vetoa ikkunoiden puitteista, Haapasaari sanoo.

Pakkasilla talon tulisijoja piti lämmittää paljon, jotta taloon saatiin edes viiden asteen lämpötila. Kylmyys hidasti remonttia, mutta kaverukset ovat tyytyväisiä, että esimerkiksi seinien eristystä on tehty talviaikaan.

– Kesällä tuskin olisin pitänyt tarpeellisena tukkia joka ikistä seinän pikku rakoa ja koloa. Talvella huomasi, miten joka puolelta veti ja reiät tuli tukittua huolella, Haapasaari sanoo.

Valonian johtava energia-asiantuntija Anne Ahtiainenvieraili talossa helmikuussa ja antoi vinkkejä muun muassa lämmitysratkaisuihin.

Asukkaiden mukaan Toukolaakso lämpiää jatkossa puilla ja ilmalämpöpumpulla. He tutkivat maalämpövaihtoehtoa, mutta sitä varten olisi Sallisen mukaan pitänyt porata kolme reikää maahan ja se olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi.

"Energiatehokkuuden kannalta olennaista on, miten lämpö saadaan pysymään sisällä."

Ahtiaisen mukaan maalämpö on kuin tehokas sähkölämmitys, joka vaatii vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän ja lisää kustannuksia. Tehokkaalla puulämmityksellä säästää lämmityssähköä.

– Energiatehokkuuden kannalta olennaista on, miten lämpö saadaan pysymään sisällä. Rakennuksen kellarissa ja ullakolla on kylmää tilaa, joten eristystä pitää saada lisättyä alhaalta ja ylhäältä päin. Hyvä vaihtoehto on puhallusvilla, Ahtiainen vinkkaa.

Tärkeintä on saada tukittua isot hallitsemattomat ilmavuodot. On myös hyvä miettiä, miten korvausilma tuodaan huoneisiin, sillä takat tarvitsevat paloilmaa.

Ahtiainen suosittelee tekemään taloon lämpökuvauksen ennen eristysten tekoa.

– Tällöin näkee, mistä kaikkialta vetää. Vanhoissa taloissa haastavia ja vetoisia paikkoja ovat ikkunanpuitteet ja lattian ja seinän välinen liitos. Toisaalta tosiasia on, että vanhoista taloista ei koskaan saa niin tiiviitä ja lämpimiä kuin uusista taloista. Veto ja villasukat kuuluvat elämään, Ahtiainen sanoo.

Ahtiainen suosittelee kaveruksia miettimään myös aurinkokeräintä, jolla voi lämmittää käyttöveden.

– Keräin tuottaa energiaa heti, kun aurinko alkaa paistaa helmi-maaliskuussa ja sitä riittää loka-marraskuulle asti. Vaikka sitä ei ottaisi käyttöön heti, kannattaa lämminvesivaraaja valita sen mukaan, että se on myöhemmin liitettävissä aurinkokeräimeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Asukkaat sanovat pohtineensa energiaratkaisuja. Valintoja määrää eniten se, minkälaiset ovat järkeviä tapoja olla ja elää vanhassa talossa.

– Haluamme vanhaan taloon sopivassa suhteessa moderneja teknisiä ratkaisuja, kuten turvalaitteet ja älykkään palovaroitinjärjestelmän. Idioottivarmat ratkaisut, joilla talot ovat pysyneet kunnossa ja lämpiminä aiemminkin, houkuttelevat kuitenkin enemmän kuin isot elektroniikkavuoret, Sallinen sanoo.

"Kun vesi alkoi tulla hanasta, minulla kesti monta päivää tajuta se."

Remontin suurimpia ilonaiheita on ollut Haapasaaren ja Anderssonin keittiön valmistuminen. Muutamia listoja vielä puuttuu ja muuri kaipaa siistimistä, mutta kaapit ovat paikoillaan, hanasta tulee vettä ja liesi, hella sekä astianpesukone toimivat.

– Kun vesi alkoi tulla hanasta, minulla kesti monta päivää tajuta se. Menin aina vessaan tiskaamaan astioita, vaikka olisin voinut pestä ne keittiössä, Haapasaari sanoo.

Myös Saanan ja Ollin tuleva keittiö- ja ruokailutila on edistynyt. Tilan toisesta päästä saatiin purettua vanha sauna ja kylpyhuone, ja nyt tila muistuttaa sen alkuperäistä käyttötarkoitusta eli luokkatilaa.

Rakennusluvan myötä väliseinä on kohonnut vauhdilla. Myös kylpyhuoneiden rakentamisessa on päästy hyvään vauhtiin, mikä on nostanut tunnelmaa talossa.

– Vappuna pidetään tuparit, Olli Sallinen lupaa päättäväisesti.

Tästä on kyse

  • Talo on 101-vuotias entinen Ristimäen koulu Turussa. Koulutoiminta loppui 1988.
  • Turun kaupunki myi rakennukset 1990-luvun lopulla yksityiseen omistukseen. Asuinpinta-alaa on noin 300 neliötä.
  • Paritalon toiseen päähän muuttavat muotoilijapariskunta Saana Sipilä ja Olli Sallinen. Toinen puolikas on verhoilija Rosita Haapasaaren ja kokki Matias Anderssonin sekä kissojen Svanten ja Donaldin koti.

Juttusarjassa seurataan Toukolaakson remontin etenemistä. Lue ensimmäinen osa .