Huvilan uuden elämän sydämenä sykkii ekovessa

Jukka Kittilä

Kesähuvilana palvellut kiinteistö on nyt Mälkiän perheen ympärivuotinen koti. Kunnallistekniikan hankala saatavuus sai Mälkiät tarttumaan luontoystävälliseen wc-ratkaisuun.

Sen piti olla pieni pintaremontti. Vähä vähältä Elinaja Jussi Mälkiänperheen uuden kodin rakenteet paljastivat todellisen kuntonsa. Eikä se ollut kehuttava.

Vuonna 1920 veden äärelle Naantaliin rakennettu kaksikerroksinen, miltei 240 neliötä kattava hulppea huvila oli ollut aiemmin lähinnä kesäkäytössä.

– Kiinteistö myytiin meille hirsirunkoisena. Talon myöhempi laajennus olikin lautarakenteinen. Eikä hirsirunkokaan hyvässä kunnossa ollut. Vastaan tuli lahoa puuta, sienikasvustoakin, Elina Mälkiä kertoo.

Peruskorjauksesta tuli mittava. Ja hintava. Vaikka iso osa rakenteista uusittiin, keittiö modernisoitiin ja väliseinää kaatui, oli Mälkiöille tärkeää säilyttää uudessa kodissaan vanhan talon henki.

"Vanhassa talossa on normaalia kulkea villasukissa."

Muutto siirtyi vuodella. Elina, Jussi ja pojat Urho, 8, ja Sisu, 6, kävivät taloksi toissa kesänä. Keväästä lähtien perheeseen on kotiutunut australian labradoodle Iivi.

Huvilan muuttaminen ympärivuotiseksi kodiksi vaati työtä. Kiinteistöä oli pidetty talvisin 10 asteen peruslämmöllä suorasähkön avulla. Kaikkialla ei ollut edes eristeitä.

Mälkiät kertovat tehneensä ison energiansäästötyön siirtymällä suorasähköstä maalämpöön. Talviaikaan talo lämpiää monesti puulla, tehokkaasti varaavalla takalla.

– Vanhassa talossa on normaalia kulkea villasukissa. Emme paahda taloa talvisin 25 asteeseen, Elina Mälkiä toteaa.

– Haluaisin parannella energian hyötysuhdetta, esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Mutta talo on pohjoisrinteessä, eikä aurinko tänne juuri paista, varsinkaan talvella, Jussi Mälkiä pohtii.

Aurinko löytäisi tiensä Mälkiöiden pihamaalle vieläkin heikommin, ellei pihasta olisi kaadettu kolmisenkymmentä puuta – hyötykäyttöön. Elinan lankomies, puuseppä ammatiltaan, on tehnyt pihapuusta olohuoneen kirjahyllyn ja kuistin pyöreän ruokapöydän.

– Puuta on vielä varastossa jonkin verran. Tarkoitus olisi teettää puutarhaan pöytä, kunhan puuseppämme kerkeää, Elina kertoo.

Uusiokäyttöön on mennyt myös vanhojen rakenteiden hirsiä, viljelmien tueksi. Kasvistarhassa komeilee myös talon vanha kattokruunu.

Ennen pesutilana palveli sauna, vessana ulkohuussi. Mälkiät rakennuttivat kylpyhuoneen, veden tarjoaa porakaivo.

Vessaratkaisu on ekoteko. Talon kolme käymälää huuhtelevat tarpeet pienellä vesimäärällä, minkä jälkeen pumppu imaisee ne silppurin kautta kompostisäiliöön.

Mälkiöillä on kaksi kuution kokoista säiliötä talon läheisyydessä. Kun yksi täyttyy, siirrytään toiseen ja jätetään ensimmäinen kompostoitumaan. Täyttymiseen meni noin vuosi. Jahka se on kompostoitunut, tapahtuu tyhjennys lapiovoimin.

Jussi Mälkiän teollisten tuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin erikoistuneen Meriaura-yrityksen kesämökillä on samantapainen käymäläratkaisu. Ratkaisuun päädyttiin kotonakin, koska kunnallistekniikka olisi kustantanut rutkasti, kaupungin karkean arvion mukaan 300 000 euroa. Tämä siksi, että lähimmät kunnallistekniikan piirissä olevat kiinteistöt ovat etäällä.

On ratkaisulla myös ekologinen syynsä. Mälkiät välttävät mielellään tarpeiden huuhtomisen juomavedellä vesistöjen ongelmaksi.

– Kylpyhuoneiden rakentamiseen meillä oli rakennuslupa, ja muu oli vain vanhan korjaamista. Vessaratkaisu ei vaatinut mitään erityistä lupaa. Ehkä uudisrakennuksessa lupajutut olisivat erilaisia, Elina Mälkiä sanoo.

"Vieraat ovat hymyilleet, että ai teillä on kotona pisuaari."

Liika neste ja typpi tukahduttavat kompostin. Ratkaisuksi miesvoittoinen perhe hankki vedettömät pisuaarit. Ne keräävät virtsan erilliseen säiliöön.

– Vieraat ovat hymyilleet, että ai teillä on kotona pisuaari, Elina Mälkiä naurahtaa.

Hymyjen ohella nyrpeitäkin ensireaktioita voi herättää tieto, että omavaraisuuteen kuuluu kompostien ja virtsasäiliön lopputuotteiden käyttö multana ja lannoitteena kasteluveden joukossa.

– Kuulostaa varmaan ällöltä, mutta käytetäänhän eläinten samoja tuotteita lannoitteena. Nyt ainakin tiedämme, mistä lannoitteet ovat peräisin. Viime vuonna jo menestyksekkäästi lannoitin virtsalla tomaatit ynnä muut kasvihuoneen ja tarhan antimet, Elina Mälkiä kertoo.

Vessaratkaisut toimivat moitteetta ympärivuotisesti, kunhan laittaa lämmityskaapelit syksyisin päälle. Sähkön kulutus on marginaalinen.

Joulun jälkeen vessa temppuili, ymmärrettävästä syystä.

– Pönttö kupli, ei vetänyt. Emme olleet kytkeneet lämmitystä päälle. Sen tehtyämme ongelma ratkaisi itse itsensä, Elina muistelee.

Viemäriputketkin on vedetty, varmuuden vuoksi.

– LVI-miehet epäilivät ratkaisujemme toimivuutta. Heidän rauhoittamisekseen vedimme putketkin, Jussi naurahtaa.

Ekologinen ajattelu näkyy monessa perheen ratkaisussa. Biojätekompostien ja kierrätyspisteellä vierailun ansiosta roskasäiliö tyhjennetään vain kerran kuukaudessa. Toinen autoista on sähköllä ladattava hybridi, omiaan kaupunkiajoon.

Elina Mälkiä myöntää kiinnostuneensa aikoinaan ympäristöasioista aviomiehensä innoittamana.

– Ajatteluni on perittyä isoäidiltäni ja isältäni. On hieno juttu, että bio- ja kiertotalousajattelussa on palattu ajatuksiin, joihin otettiin etäisyyttä nuoruudessani 1970-luvulla. Nyt sopii miettiä, miten mennä eteenpäin, Jussi Mälkiä kommentoi.

Ratkaisujen vaativuutta valitteleville hänellä on vastaus.

– Polttopuiden pilkkominen ja pihan auraaminen on aikaa vievää ja raskasta, mutta niin on punttisalilla käyminenkin. Mieluummin puuhaan kotipihalla, hyötyliikunnalle tulee yksi hyöty enemmän.

– Minustakin on muuton kautta tullut koti-ihminen. Puutarhaa kasvattaessa on perusasioiden äärellä. Kuten vanha kiinalainen sananlasku kuuluu, tärkeintä elämässä on puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeätä, Elina Mälkiä kiteyttää.

Vinkit ekovessaa harkitseville

  • Ei heikkohermoistenratkaisu. Vaatii viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä.
  • Ekovessa säästäävettä. Ja vaikka jäte menisi imuautolla tyhjennettävään tankkiin, pidemmät tyhjennysvälit synnyttävät säästöjä.
  • Pisuaari kannattaamiesvoittoisessa taloudessa.
  • Pihamaalla onoltava tilaa kompostisäiliölle.
  • Paperia tuleekäyttää säästeliäästi, tukosten välttämiseksi.
  • Jos tyhjentääsäiliöt lannoitekäyttöön, on annettava ulosteelle aikaa kompostoitua, virtsalle aikaa laimentua.
  • On hyväpohtia, onko kuivakäymälä järkevä ratkaisu, jos kunnallistekniikka on helposti saatavilla. Kakkakomposti tuskin on lähinaapurin mieleen.