1970-luvulla sisätiloihin rakennetut uima-altaat eivät pitkään pulikoijia miellyttäneet. Nyt ne ovat saaneet uuden elämän.
Jalkapalloa tekonurmella
Casagranden perheen kolme pikkupoikaa potkii jalkapalloa aidolla tekonurmella kotinsa alakerrassa. Kyllä – sisällä – takkahuoneen ja sauna-pesuhuoneen kyljessä.
Kukaan ei arvaa, että futiskentän alle on piilotettu käytöstä poistettu uima-allas.
6 x 3 -metrinen allas on rakennettu saunaosaston kylkeen talon alakertaan 1972.
Poikien äiti Jessica Casagrandekertoo talon edellisten asukkaiden poistaneen altaan käytöstä 2002. He olivat täyttäneet ammottavan aukon Leca-soralla ja päällystäneet sen laattalattialla. Sittemmin tila toimi heillä pelihuoneena, jossa oli pingis- ja biljardipöydät.
– Ensimmäinen ajatus, kun tulimme viime keväänä katsomaan tätä taloa, oli, että tilassa olisi hyvä potkia palloa mutta mahtuvatko maalit.... Toisaalta vastustin koko pelikenttä-ehdotusta, kun en halunnut, että asun urheiluhallissa, Jessica Casagrande nauraa.
Lopulta äitikin suli, kun tajusi, että 8-, 6- ja 2-vuotiaiden nassikoiden on hyvä saada pelata.
"Meidän perheessä kenttä on ollut äärimmäisen toimiva."
Taloon tehtiin kuntokartoitus ennen kuin Casagrandet ostivat sen.
– Kuntokartoittaja totesi, että allas on poistettu käytöstä asianmukaisesti silloin 2002.
Piilotetun uima-altaan päällä olevan laattalattian päälle perhe tilasi Saltex Oy:ltä tekonurmen; sitä samaa, mitä on ulkokentilläkin. Koska pohja on kumimattomainen, ”nurmikko” pysyy paikoillaan.
– Yhtenä rullana se tuli kotiovelle. Mitään röhmää siitä ei irtoa. Pölyä se ei kerää enempää kuin mikä tahansa lattiamateriaali, ja sen voi imuroita, perheenäiti valaisee.
Pelikentän futismaalit tulivat muuttokuormassa edellisestä kodista Hirvensalosta.
– Täytyy myöntää, että meidän perheessä kenttä on ollut äärimmäisen toimiva. Pojat pelaavat futista, tennistä, koripalloa ja sählyä koko ajan. Ennen tekonurmen tuloa sukkia ja housuja kului puhki, nyt ne ovat säilyneet ehjinä. Kentällä lapset saavat niin purkaa kaiken energiansa, eikä aika kulu telkkarin ja iPadin kanssa, Jessica Casagrande sanoo.
Poikien kavereitakin erikoisuus on houkutellut paikalle.
– Esikoisen synttäreillä tuli testattua, että 18 poikaa mahtuu hyvin, Jessica Casagrande hymyilee.
8-vuotiaan Daniele Casagrandenmielestä kenttä on ”ihan kiva”.
– Kun saa pelata joka päivä, jos tahtoo, hän muotoilee ja jatkaa:
– Joskus pelaan pikkuveljien kanssa ja joskus isikin on mukana. Kyllä se isi meille pärjää, Daniele arvioi.
– Ei pärjää! kuuluu 6-vuotiaan Paolonmielipide.
Jessica Casagranden mukaan Marco-isä nauttii sisätekonurmesta paljon.
– Kun meille tulee aikuisvieraita, niin tuolla ne isot ottaa välittömästi matsia pikkupoikien kanssa, hän paljastaa.
Täällä asuvat:
- Jessica Casagrande, 37, erityisluokanopettaja, hoitovapaalla
- Marco Casagrande, 42, Suomen Palloliiton pääsihteeri
- Pojat Daniele, 8, Paolo, 6, ja Andrea, 2.
- 1972 rakennettu talo sijaitsee Turun Kupittaalla Rakuunatiellä. Perhe muutti sinne Hirvensalosta viime marras-joulukuun vaihteessa.
- Neliöiden määrä ei tarkkaan tiedossa, yhteensä liki 400 neliötä kahdessa kerroksessa.
Katso video sisäjalkapallokentästä:
Vesileikkejä hirsiseinän suojissa
Vanhan sukutilan isäntä Tomi Lähteenojamuistaa elävästi hetken vuodelta 1980, jolloin mamman ja pappan luona ollut uima-allas peitettiin piiloon.
– Olin kuusivuotias ja itkin vuolaasti, että ei saa! Olin niin tottunut käymään siinä uimassa. Mutta kai se joku öljykriisi oli tai mikä lie syynä, että isovanhemmat luopuivat altaasta, ja sen päälle tuli saluunaksi nimetty kirjastohuone.
Nyt Tomi Lähteenoja isännöi samaa maatilaa yhdessä vaimonsa Evankanssa, ja pariskunta on tehnyt mittavaa remonttia yli kaksisataavuotisessa päärakennuksessa.
Pohdimme ja pohdimme, sopiiko vanhaan taloon moderni uima-allas.2012 he poistivat saluunan muovimaton, ja lattialankkujen alta paljastui ontto uima-allas. Korjaajat aistivat lievän kosteuden hajun.
– Meidän piti tehdä paikalle lasiveranta, mutta sitten aloimme miettiä, että jos kuitenkin...
Päätös oli kaikkea muuta kuin helppo:
– Pohdimme ja pohdimme, sopiiko vanhaan taloon moderni uima-allas. Ja että jos se tehdään, miten se toteutetaan niin, että se sopii talon henkeen.
Museovirasto otti kantaa talon julkisivuremonttiin, mutta Tomi Lähteenojan mukaan sisätiloihin se ei puuttunut.
Lopulta 5,5 x 3,5 -metrinen allas päätettiin herättää henkiin. Uutta rakennuslupaa ei tarvittu; sellainen oli saatu jo 1970, kun allas oli tehty.
Lähteenojat uusivat altaan vesieristykset ja laatoituksen. Vain altaan pohjalta löytyneet alkuperäiset tikkaat puhdistettiin ja palautettiin käyttöön, kaikki muu meni uusiksi.
Työn edetessä hankala vaihe oli esimerkiksi silloin, kun allashuoneen seinästä poistettiin paneelit, ja alta löytyi ikivanha hirsiseinä.
– Sen päällä oli rähmää ja rämettä, sammalia tuli ja tuli hirsien väleistä, tuntui, että se ei lopu ikinä. Varmaan hirsi on joskus ollut talon ulkoseinää, Tomi Lähteenoja arvioi.
Korjauskustannuksia perhe ei ole eurolleen laskenut. Paljon säästyi siinä, että työ tehtiin itse.
Nyt perhe on niin innoissaan uima-altaastaan, että se on käytössä liki joka päivä. Välillä siinä pulikoivat myös lasten kaverit.
Tomi Lähteenojan mukaan altaan palauttaminen alkuperäiseen käyttöönsä oli ehdottomasti oikea ratkaisu.
– On se kiva työpäivän päälle pulahtaa sinne rentoutumaan. Lastenkin kanssa tulee oltua ja puuhailtua enemmän, Tomi-isä vertaa.
– Tosi mukava on, perheen lapset Ericaja Aarovahvistavat.
Vettä allas nielaisee 20 000 litraa. Vaihtaa sitä ei periaatteessa tarvitse ollenkaan.
– Kerran kuukaudessa imuroin altaan pohjan ja teen vastavirtahuuhtelun, mikä puhdistaa suodattimen. Hoitotöihin menee vajaa tunti kuussa, Tomi Lähteenoja laskee.
Allashuoneessa on oma ilmanvaihtokone. Erittäin tärkeää on aina uinnin jälkeen muistaa rullata peite altaan päälle.
– Näin vesi ei haihdu yhtään ja pysyy lämpimänä, perhe tietää.
Täällä asuvat:
- Eva Lähteenoja, 38, maatalousyrittäjä
- Tomi Lähteenoja, 40, maatalousyrittäjä
- Lapset Erica, 11, ja Aaro, 8.
- 1800-luvun alussa rakennettu maatila sijaitsee Kurkelan kylässä Liedossa. Tila on ollut suvulla 1680-luvulta asti. Pääelinkeinoja ovat sianlihatuotanto ja viljanviljely.
- Talossa on neliöitä noin 350. Perhe on täysremontoinut sitä, vielä osin kesken.
Juttu on julkaistu .
