Turku haluaa panna kuriin kaupunkipuiden tapittamisen

Sari Sarelius

Turun kaupunki laatii parhaillaan ohjeistusta kaupunkipuiden hoitoon ja kaatoon. Yhtenä syynä on se, että rakennusvalvonnan käsiteltäväksi tulee yhä enemmän valituksia ronskilla kädellä leikatuista puista.

– Esimerkiksi puiden tapittaminen ei koskaan ole hoitoleikkaamista, vaan äärimmäinen toimenpide puulle. Se lyhentää puun luonnollista elinikää ja lisää muun muassa syntyviä laho-ongelmia, hortonomi Anne Huttunentoteaa.

Useimmat ilmoitukset puiden rajusta leikkaamisesta tulevat kaupunkilaisilta sähköpostilla, osa myös puhelimitse. Huttusen mukaan kaikkiin ilmoituksiin vastataan. Osa tapauksista huomataan rakennusvalvonnan normaalien töiden ohessa.

Huttunen muistuttaa, että puut ovat osa kaupungin viihtyisyyttä ja niillä on monia eri merkityksiä. Osa vanhoista puista on istutettu kortteleihin alun perin niin sanottuihin palokujannevyöhykkeisiin.

Tyypillisiä palokujannelajeja ovat muun muassa saarni, tammi, koivu, jalava ja lehmus.

– Näille puille kasvaa kookas latvus ja ne voivat hidastaa palon etenemistä.

Huttunen arvelee, että osassa puun tapitusleikkauksista on kyse tietämättömyydestä, mutta osin kyse on myös piittaamattomuudesta.

– Tiedon lisääminen siitä, miten puita kuuluu hoitaa ja miten menetellään jos puu halutaan kaataa, on avainasemassa.

Tiedon lisääminen siitä, miten puita kuuluu hoitaa ja miten menetellään jos puu halutaan kaataa, on avainasemassa.

Rakennuslautakunta saa lähiaikoina käsiteltäväkseen Jarrumiehenkatu 6:ssa tapitettujen kuuden puun tapauksen. Muun muassa lehmuksia ja jalavia on leikattu latvuksistaan.

– Tässä on tehty samantapainen tapitus kuin Rauhankadulla esille tulleessa tapauksessa, Huttunen toteaa.

Rakennusvalvonnassa pohditaan, olisiko toiminta Jarrumiehenkadulla vaatinut maisematyöluvan.

Asuntoyhtiön isännöitsijä Jarkko Wallinkoskikertoo, että puut leikattiin turvallisuussyistä noin vuosi sitten.

– Niistä oli jo pudonnut oksia autojen päälle, eikä haluttu että niitä putoaa ihmisten päälle.

Turku on viime joulukuun alussa pyytänyt selvitystä puiden leikkaamisesta ja saanut sen. Huttusen mukaan taloyhtiö oli pyytänyt arboristilta kuntokartoituksen puista ja saanut suunnitelman tehdä osalle puista hoitoleikkaus.

–  Työn oli kuitenkin tehnyt muu kuin puiden hoitoon erikoistunut alan ammattilainen, Huttunen toteaa.

Wallinkoskin mukaan taloyhtiö kysyi luvat naapuritaloyhtiöiltä. Maisematyölupaa yhtiö ei hakenut, sillä kaupungilta saadun tiedon mukaan hoitoleikkaus ei vaadi lupaa.

Miksi puut tapitettiin, ei ole Wallinkoskelle selvää.

– Annettiin ohje tehdä hoitoleikkaaminen ja lyhentäminen, ja ottaa kuivat oksat ja latvat pois. Ei haluttu naapureille eikä ohikulkijoille vahinkoa.

Miksi omalla tontilla ei saa tehdä puille mitä haluaa?

  • Puunkaato on asemakaava-alueella luvanvaraista toimintaa. Taustalla on Maankäyttö- ja rakennuslaki, § 128 ja § 140.
  • Maisematyöluvan avulla valvotaan viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä sekä yleisen edun huomioimista. Ensisijaisesti arvioidaan maiseman muuttumista.
  • Lähde: Anne Huttunen, hortonomi, rakennusvalvonta.