Asuminen

Iiris Andersson, 89, pärjää synnyinkodissaan avun turvin

Kotiapu kolmesti päivässä ja sängyn siirto alakertaan mahdollistavat elämän ehtoon syntymäkodissa.

Lähes satavuotiaan puutalon keittiön ikkuna heilahtaa auki. Iiris Andersson, 89, viskaa ikkunasta kotinsa ulko-oven avaimen.

– Avatkaa ovi ja tervetuloa, huikkaa virkeä leskirouva tulijoille.

Andersson kertoo keksineensä itse avaimenheittotavan, kun ei enää pääse avaamaan ovea. Vanha puutalo ei ole esteetön, joten huonojalkaisen on lähes mahdotonta kulkea etuovelle johtavia jyrkkiä puuportaita.

Pääasiassa Iiris Anderssonin arki rajoittuukin kaksikerroksisen kodin alakertaan. Keittiön pöydän ääressä ratkotaan ristisanatehtäviä ja syödään, kamarissa voi seurustella vieraiden kanssa, lukea tai nukkua.

Käyn yläkerrassa suihkupäivänäni torstaisin, kun hoitaja tulee portaissa takanani.

Andersson liikkuu kotona omien sanojensa mukaan paikkoja pitkin eli huonekaluista tukea ottaen. Kolmesti päivässä vieraileva kodinhoitaja on ikäihmiselle välttämätön.

– Ilman kotiapua olisin hoitolassa, kuten naapurini Erikssonit, jotka eivät enää pärjänneet kotonaan, miettii Andersson.

Kaksikerroksisen kodin yläkertaan johtavat portaat tarjoavat Anderssonille suuren haasteen.

– Käyn yläkerrassa suihkupäivänäni torstaisin, kun hoitaja tulee portaissa takanani. Voimat ovat vähentyneet, ensimmäiselle askelmalle nousemisessa on kova homma. En ole ottanut aikaa, miten kauan minulta kestää kiivetä yläkertaan, mutta kyllä se raskasta on, esittelee Andersson porraskaiteeseen nojaten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sänky ja jo aiemmin hankittu wc-huonetuoli on myös pitänyt siirtää yläkerrassa sijaitsevasta makuuhuoneesta alakerran kamariin.

– Samalla sänkyyn asennettiin tämä kaide. Ilman sitä en pääsisikään enää sängystä ylös.

Näyttää siltä, että saan tässä olla ja asua edelleen.

Alakerrassa nukkumisessa oli alussa haastetta, mutta nyt se jo sujuu, kunhan yöpöydän virkaa toimittavalla punaisella jakkaralla on joku kirja. Lukeminen on entiselle kirjamyyjälle edelleen rakas harrastus.

Elämää omassa kodissa helpottavat myös kylpyhuoneessa suihkun alla oleva suihkutuoli ja lankapuhelin, jolla saa tarvittaessa yhteyden vaikka muutaman kilometrin päässä asuvaan tyttäreen.

– Olen tyytyväinen elämääni. Näyttää siltä, että saan tässä olla ja asua edelleen, nyökkää syntymäkodissaan asuva itsellinen rouva.

Apuvälineitä lainaksi maksutta

Kotona asumiseen on tarjolla erilaisia apuvälineitä, joita saa lainata maksutta Turun kaupungin apuvälineyksiköstä.

Apuvälineyksikön toimintaterapeutti tekee ensin kotikäynnillä arvion apuvälineiden tarpeesta. Sen jälkeen asiakas voi lainata erilaisia arkea helpottavia apuvälineitä ilmaiseksi. Laina-aika määritetään aina tapauskohtaisesti, maksimi laina-aika on viisi vuotta.

 Turun kaupungin apuvälineyksiköstä saa lainaksi esimerkiksi wc-huonetuoleja.
Turun kaupungin apuvälineyksiköstä saa lainaksi esimerkiksi wc-huonetuoleja.

Liikkumisen apuvälineiksi saa lainata pyörätuoleja, rollaattoreja, kyynärsauvoja ja keppejä.

Peseytymisen avuksi on tarjolla suihkujakkaroita, käsinojallisia tai pyörällisiä suihkutuoleja.

Vessakäyntejä voi helpottaa wc-huonetuoleilla tai vessanpytyn korottajilla. Jälkimmäisiä on olemassa käsinojilla tai ilman.

Sängystä ylös nousemiseen saa avuksi sängyn laitaan kiinnitettäviä tukia. Lisäksi voi lainata sängyn jalkojen alle asennettavia korottajia tai patjan alle sijoitettavia päädyn kohottajia.

– Varsinaisia kotihoitosänkyjä meillä on myös, mutta niiden saamiseen on sairaanhoitopiirin asettamat tiukat kriteerit. Jos perusapuvälineet on jo kokeiltu, voi sängyn kriteerien täyttyessä saada, kertoo Apuvälineyksikön toimintaterapeutti Marjo Virtanen.

Asunnon seiniin asennettavia tukikaiteita ei lainaamosta saa, mutta sen sijaan näiden asentamiseen voi saada pientä korvausta vastaan apua kaupungin työkeskuksesta.

Apuvälinelainaamossa riittää asiakkaita jonoksi asti päivittäin. Lainattujen apuvälineiden kierto on Virtasen mukaan toimivaa.

– Valoisia tapauksia on, kun apuvälineillä arki taas sujuu kotona. Monet vanhukset voivat asua vuosikausia kotonaan apuvälineiden turvin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kahden sentin kynnys on liikaa

Kunnat myöntävät vuosittain korjausavustuksia vanhusten asuntojen korjaamiseen, liikkumisesteiden poistoon asuinrakennuksista sekä hissien rakentamiseen.

Turun kaupungin esteettömyysasiamies Jaana Solasvuotörmää jatkuvasti työssään tapauksiin, joissa vanhukset eivät pääse omin avuin poistumaan kodeistaan.

– Liikuttavia tapauksia. Kynnyksen ei tarvitse olla kuin kahden sentin korkuinen, kun rollaattori jo tökkää siihen. Hissit voivat olla liian ahtaita rollaattoreille tai ulko-ovet joko niin painavia, etteivät voimat riitä niiden avaamiseen, tai sellaisia, että avaamiseen tarvittaisiin kahta kättä.

Myös hissittömyys on haaste. Turussa kartoitettiin hiljattain kaupungin hissittömät kerrostalot, näitä on 500 kappaletta.

Vuonna 2010 voimaantullut uusi asuntoyhtiölaki kannustaa hissien jälkiasennuksiin. Uuden lain mukaan alakerran asukas maksaa hissirakentamisesta vähemmän, yläkerran asukki enemmän.

Kuntien korjausavustuksen lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee hissirakentamista. Avustusta voi saada korkeintaan 50 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

– Tiedottamalla koetamme lisätä taloyhtiöiden halukkuutta ryhtyä hissien rakentamiseen, toteaa Solasvuo.

Ikäihmisen koti pitäisi aina sisustaa sen mukaan, ettei asukas kaatuessaan loukkaa itseään kohtalokkasti.

Korjausavustuksen saaminen muihin ikäihmisen kodin muutostöihin edellyttää, että ympärivuotisessa asunnossa asutaan pysyvästi. Avustuksen määrä on enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Jos asukas ilman muutostyötä joutuisi muuttamaan pois kodistaan, voi avustus olla jopa 70 prosenttia korjauskustannuksista. Rintamaveteraanit ja heidän leskensä voivat saada lisäksi vielä 30 prosentin veteraanilisän.

Omassa kodissa asumisen turvallisuutta parannetaan jo sillä, että lisätään valaistusta, tehdään kulkuväylistä esteettömiä, sijoitetaan mattojen alle liukuesteitä ja seiniin erilaisia tukikahvoja.

– Ikäihmisen koti pitäisi aina sisustaa sen mukaan, ettei asukas kaatuessaan loukkaa itseään kohtalokkasti. Matot lattialla ovat vaarallisia, jos jalka ei enää nouse tai kärsii huimauksesta. Toisaalta vanhukselle olisi turvallista asua omassa, tutussa ympäristössään mahdollisimman pitkään, miettii Solasvuo.

Turun ammattikorkeakoulunn tiloissa Ruiskadulla sijaitsee niin kutsuttu kunnon koti, jossa pääsee kokeilemaan ilmaiseksi erilaisia asumisen apuvälineitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Siellä on esimerkiksi mekaanisia kaappeja, jotka laskeutuvat pyörätuolissa istuvan tasolle, tavallisiin tuoleihin lisättyjä korotuksia tai lisäkahvoja leipäveitsiin, vinkkaa esteettömyysasiantuntija.