Mitä tehdä, kun kotipihaan ilmestyy mehiläisparvi?

Parveilevat mehiläiset ovat upea näky. Niiden ei kuitenkaan pidä antaa perustaa pesää savupiippuun tai ilmastointiputkeen.

Mehiläiset saapuvat yleensä useiden satojen, jopa tuhansien yksilöiden ryppäänä ja odottavat tiiviinä pallona uuden pesäpaikan löytymistä esimerkiksi pihapuussa. Leudon talven jäljiltä mehiläiset ovat parveilleet tänä vuonna tavallista innokkaammin.

– Pesät olivat vahvoja, ja sitten tuli kylmä sateinen jakso: kaikki ovat pesässä, on ahdasta, emoferomonit eivät kulje, ja muutenkin ottaa päähän. Sitten kun tuli näitä kauniimpia ilmoja, monesta pesästä lähti parvi, kertoo Mehiläismäki-nimellä raitapaitoja tarhaava Aija Tarvainen, joka toimii myös Nousiaisten parvenpyytäjänä.

Käsky lähteä pesän käydessä liian ahtaaksi on mehiläisen perimässä. Ensin mehiläiset kasvattavat uusia kuningattaria ja vanha emo pannaan laihdutuskuurille matkaa varten. Sitten suurin osa keruumehiläisistä – tai koko poppoo – lähtee pesästä vanhan kuningattaren kanssa.

Parvi kiinnittyy yleensä ensin lähelle vanhaa pesää. Samalla tiedustelijat etsivät sopivaa kotia jopa monen kilometrin päästä. Parveilukausi on juhannuksen molemmin puolin ja päättyy heinäkuun puolivälin tienoille.

Jos mehiläiset ehtivät asettua savupiippuun tai ilmanvaihtokanavaan, niitä ei kyllä enää saa sieltä helposti pois.

Vaikka mehiläisparvesta ei useimmissa paikoissa ole haittaa, tulisi siitä ilmoittaa paikalliselle parvenpyytäjälle. Tarhamehiläinen on kotieläin, eikä selviä luonnossa omin nokkineen. Parvenpyytäjien yhteystiedot saa Suomen mehiläishoitajain liiton verkkosivuilta tai järjestön toimistoon soittamalla.

Jos parvi alkaa suunnitella pesää väärään paikkaan, kuten houkuttelevaan mustaan aukkoon rakennuksessa, on jo kiire.

– Jos mehiläiset ehtivät asettua savupiippuun tai ilmanvaihtokanavaan, niitä ei kyllä enää saa sieltä helposti pois.

Jo pesiytyneitä mehiläisiä voidaan pyydystää esimerkiksi houkuttelemalla ne piipun suulle asetettuun uuteen pesälaatikkoon, josta ei pääse takaisin ulos. Keino on kuitenkin hidas eikä toimi aina.

Katso nousiaislaisen Kirsi Koivusen kuvaama video, jossa Aija Tarvainen pyydystää jättiparven:

[tsvideo id=5181]

Nousiaislaisen pihan puuhun kesäkuun lopussa parkkeerannut parvi pidettiin pyytäjää odotellessa paikallaan kastelemalla sitä varovasti pitkän varren päähän kiinnitetyllä sumuttimella. Tarvainen epäröi kuitenkin neuvoa täysin maallikkoja tekemään näin.

– Siinä on omat riskinsä, jos ei tiedä, mitä tekee. Ja harvalla on tarpeelliset suojavarusteet.

Tarvainen painottaa, että mehiläisiä ei saa missään nimessä myrkyttää omin avuin. Kun yksi Raid-pullolla varustautunut ihminen ja kokonainen mehiläisparvi ottavat mittaa toisistaan, ihminen jää hengenvaarallisella tavalla toiseksi.

Eikä kotipihaan ilmestyneisiin mehiläisiin ole edes tarvis suhtautua vihamielisesti. Lentäessään auringon pimentävä ja kovaa ääntä pitävä parvi on ainakin luonnosta kiinnostuneen mielestä komea näky.

– Parvea voi ihastella matkan päästä ja siitä kannattaa ottaa kuvia. Ja sanotaan, että parvi pihassa tuo onnea talolle.

Ja sanotaan, että parvi pihassa tuo onnea talolle.

Nousiaisissa sankoon pyydystetty mehiläisparvi on jo kotiutunut uuteen pesäänsä.

– Toin ensin sangon kotiin ruokakellariin pimeään. Yöllä vein mehiläiset uuteen pesään. Nyt ne keräävät jo siitepölyä ja tekevät hunajaa. Siellä ne leikkivät kotia kuin olisivat vaeltaneet kauaskin, Tarvainen kertoo.

Yhtä asiaa parvenpyydystäjät toivovat: että ihmiset osaisivat erottaa mehiläisen ja ampiaisen toisistaan. Se piirretyistä tuttu paperimassainen pallo on ampiaispesä, ja oikea ammattilainen sitä häätämään on tuholaistorjuja.

Lisätietoja Suomen mehiläishoitajain liiton verkkosivuilta.