Asunto joustaa, kun elämä muuttuu

Kun elämäntilanne ja asumistarpeet muuttuvat, asunnonkin pitäisi muuttua ilman, että täytyy vaihtaa kotia tai tehdä täydellinen saneeraus. Muuntelun sujuvuus kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Asumistarpeet ovat yhä yksilöllisempiä johtuen erilaistuvista perheistä ja elämäntavoista. Yleisin perhetyyppi ei enää ole ydinperhe, joille asunnot on perinteisesti suunniteltu, vaan yksin tai kaksin asuvien määrä on jo ohittanut ne.

Lisää monimuotoisuutta seuraa esimerkiksi uusperheistä ja vuoroin eri vanhemman luona asuvista lapsista sekä aikuisten lasten luokse muuttavista isovanhemmista. Myös etätyö ja kotitoimistot tuovat tarpeita asuntojen suunnitteluun ja nousemassa on yhteisöllisyyden tavoite osana asumista.

– Lähitulevaisuudessa asuntojen suunnitteluun kohdistuu todennäköisesti enemmän paineita, jotta asumisen vaihtoehdot olisivat monipuolisemmat. Toisaalta monipuolinenkaan rakennettu asuntokanta ei ole kestävää pitkällä aikaulottuvuudella, mikäli se ei pysty sopeutumaan tulevaisuuden asumisen ja elämisen tarpeisiin. Siksi asuntorakentamisen joustavuus nousee avainasiaksi, turkulaislähtöinen SAFA arkkitehti Sini Kotilainensanoo.

Hän tekee väitöskirjaa Tampereen teknillisessä yliopistossa moduulirakentamisen mahdollisuuksista asuntorakentamisessa, ja sen eräs teema on asuinkerrostalon joustavuus- ja muuntelumahdollisuudet. Moduulirakentaminen tarkoittaa asuntojen tai asunnon tilakappaleiden esivalmistusta tehdasmaisesti ja niiden kokoamista rakennuspaikalla.

Kun asunnon muuntelu ennakoidaan jo suunnittelussa, kustannukset eivät nouse liian suuriksi. Perusidea on säilyttää talotekniikka ja märkätilat paikoillaan ja muunnella muita tiloja. Asunnot voivat joustaa sekä sisällä huonetiloissa että asuntojen välillä. Huoneistoa voi jakaa kevyillä väliseinillä ja käyttää muuntuvia kalusteita, joihin voi piilottaa vaikka sängyn tai huoneita voidaan yhdistää ja erottaa kiinteämmillä väliseinillä. Osa huoneista voidaan myös suunnitella itsessään monikäyttöisiksi ”neutraalihuoneiksi”.

Lähitulevaisuudessa asuntojen suunnitteluun kohdistuu todennäköisesti enemmän paineita, jotta asumisen vaihtoehdot olisivat monipuolisemmat.

Lisäksi asunnoista voidaan suunnitella erotettavaksi sivuasunto esimerkiksi vuokralle tai työtiloiksi ja yhdistää se vaikka perheen kasvaessa takaisin.

Sini Kotilainen on suunnitellut SAFA arkkitehti Markku Hedmaninkanssa Seinäjoen vuoden 2016 asuntomessuille Lakea Oy:lle kolme puukerrostaloa (Mäihä), joiden peruslähtökohta on asunnon tilojen, asuntokokojen ja asuntojakauman muuttamismahdollisuus talojen koko elinkaaren aikana.

Korttelikokonaisuus on suunniteltu massiivipuisista moduuleista, jotka ovat itsekantavia, joten niiden sisällä ei tarvita kantavia väliseiniä. Puumateriaali sallii moduulien lisäaukotuksen eli esimerkiksi pienten asuntojen yhdistämisen, kun muutosmahdollisuuksiin varaudutaan ennalta.

– Mäihän pääteemat ovat asukaslähtöisyys ja kestävä rakentaminen, jolla tarkoitetaan sekä pyrkimystä luonnonvarojen säästämiseen että ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Suunnittelussa myös tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen oli tärkeää, siksi haluttiin joustavuutta. Erityistavoitteena oli myös pientalomaisten laatutekijöiden yhdistäminen kerrostaloasumiseen. Sitä tuotiin muun muassa erkkereillä, asuntojen kaksikerroksisuudella ja kodinhoito-kuraeteistiloilla. Yhteisöllisyyttä haetaan muun muassa kattokerrosten talosaunalla ja näköalapatiolla sekä kattopuutarhalla, Kotilainen toteaa.

Rakennusliike Skanskan Turun Paraatirannassa huoneistojen muuntelumahdollisuuksia on ollut useassa 2–3, 3–4 ja 3–5 huoneen asunnossa. Talo valmistui syyskuussa 2013.

– Mahdollisuus on kiinnostanut paljon ja useita sekä pienemmän että suuremman huonemäärän mukaisia vaihtoehtoja on toteutettu. Helpointa huonejaon muuttaminen on asunnon varausvaiheessa, mutta sen voi tehdä myöhemminkin tarpeiden muuttuessa. Jaettavaksi tai yhdistettäväksi suunniteltujen huoneiden väliseinässä ei ole sähköliitäntöjä, joten teknisiä muutoksia ei tarvita, hankekehitysjohtaja Jari MartinmäkiSkanskasta kertoo.

Ainoassa vielä vapaassa asunnossa huoneita on 3–5. Nyt se on rakennettu kolmen huoneen vaihtoehdoksi, ja isomman makuuhuoneen voi halutessaan jakaa kahdeksi. Siinä on kaksi ovea, kaksi ikkunaa ja kaksi valopistettä katossa sekä molemmissa päädyissä omat sähköliitännät. Lattia on yhtenäinen ja komerorivin keskellä liukuoven takana on mahdolliselle väliseinälle aukko. Lisäksi yhden lisähuoneen voi halutessaan erottaa ison olohuoneen päädystä lisäämällä ovellisen seinän tai leveät pariovet.

Rakennusliike NCC rakentaa heinäkuussa valmistuvia rivitaloja Länsikeskuksen Westparkiin. Westparkin Kastanjaan tulee kaksi asuntomallia (3-tasoinen 126,5 neliötä ja 2-tasoinen 99 neliötä), joihin voi valita 4 tai 5 huonetta yhdistämällä kaksi makuuhuonetta. Myös 88 neliön kolmiosta ja neliöstä yhden makuuhuoneen voi jättää pois, jos haluaa tilalle avoimen oleskelutilan.

– Jos yhdistämisen päättää ennen asunnon sisätöitä, lisäkustannuksia ei tule. Väliseinässä ei ole sähköistystä, joten sen voi jättää rakentamatta tai purkaa myös myöhemmin. Huoneissa on omat ikkunat, kaapistot ja erilliset sähköt. Ovet ovat vierekkäin ja niiden tilalle voi yhdistettäessä asentaa vaikka pariovet. Jos huoneet rakennetaan erillisinä, myös lattiapinnat ovat äänieristyksen takia erilliset, joten jos seinän purkaa myöhemmin, lattiaa joutuu vähän paikkaamaan, projektipäällikkö Timo Veijalainenkertoo.

NCC on suunnitellut Vantaan Kivistön asuntomessuille myös pieniä, joustavia asuntoja, kuten yksiöitä, joista voi erottaa erillisen huoneen perheen kasvaessa. Helsingissä on kehitetty myös sivuasuntokonsepti, jossa kaksi vierekkäistä asuntoa voi yhdistää väliovella. Pienempi sopii vaikka työtilaksi tai isoäidin asunnoksi. Molemmissa on omat keittiöt ja märkätilat.

Lisätietoja:

Seinäjoen asuntomessut

Esimerkkejä avoimesta arkkitehtuurista, Aalto yliopisto