Pilvilinna puhaltaa ilon taiteilijapariskunnan arkeen

Ensin ryhti kohentuu ja toiseksi hymy leviää kasvoille. Kyseessä on satumainen pieni paratiisi Uudessakaupungissa, joka kantaa nimeä: Pilvilinna.

– Moni saattaa tulla tänne odottamatta mitään elämää suurempaa kokemusta. Muutos on kuitenkin silminnähtävissä, kun katse nousee ja samalla ryhti muuttuu, kertoo Pilvilinnan isäntä Pentti Nokkala.

– Kun ihmiset kävelevät takaisin autolle tai turistibussiin, heidän kasvoilleen on ilmestynyt iloinen virne ja hymy, vahvistaa emäntä Raija Nokkala.

Pilvilinna on taiteen, kulttuurin ja taiteilijapariskunnan koti sekä työpaikka samaan aikaan. Taloon kätkeytyvä riemastuttava ilotulitus alkaa jo talon portilta, jossa tajuaa saapuvansa erikoisen äärelle. Pilvilinna on ulkoa ja sisältä naivistisen taidesuuntauksen ylistys. Raija Nokkala onkin yksi maan johtavista naivistisen taiteen osaajista.

– Olen saanut toteuttaa tänne unelman ja tarinan, joka antaa voimaa meille ja vieraillemme, Raija Nokkala kertoo.

Pilvilinnaan pariskunta kutsuu kävijöitä vieraikseen, jotka otetaan henkilökohtaisesti vastaan. Viime vuonna talon salaisuuksiin tutustui jo 4 500 ihmistä.

– Samalla tämä hauskaa ja rankkaa. Ennen kaikkea Pilvilinna on elämäntapa, joka antaa voimaa kaiken työn ja ajoittain kiireenkin keskellä, Pentti Nokkala alleviivaa.

Alkuaan talo on perustehtaan pakettitalomallistosta.

Pilvilinnassa yhdistyvät julkinen ja yksityinen tila. Julkiseen pääsevät tutustumaan vieraat, ja taidetta löytyy lattiasta kattoon ja kaikkialta siltä väliltä. Yksi ovi suuresta taidetilasta johtaa yksityiseen, jonne vieraita ei kutsuta. Pitkän päivän jälkeen Nokkalat sulkevat Pilvilinnan portit, lämmittävät saunan ja tekevät illallisen yksityisellä puolella.

– Odotamme vierailijaryhmiä aina asuintilamme puolella ja siirrymme heidän tullessaan taidepuolelle. Hassu tapa, mutta näin tämä on mennyt alusta asti, Raija Nokkala pohtii.

Tämän jutun tekijät pääsivät kurkkaamaan yksityiselle puolelle ja tiedoksi lukijoille: sama taiteen ylistys ja iloinen ote jatkuvat myös Nokkalan taiteilijapariskunnan yksityistiloissa. Ajatus taiteen siirtämisestä lattiaan ja kattoon lähti jo kauan sitten.

– Eräänä päivänä kysyin Pentiltä saanko maalata ovet. Hän oli lähdössä töihin ja sanoi, että siitä vaan. Pentti ajatteli, että maalaan ovet yksinkertaisen valkoisiksi, Raija Nokkala virnistää.

Kun Pentti tuli kotiin, ovet olivat kuvatarinoiden peitossa.

Selvää tyyliä ei Pilvilinnasta kannata lähteä hakemaan. Huonekalut on haalittu maailman turuilta ja toreilta, minkä jälkeen ne on kunnostettu kokonaisuuteen sopiviksi. Vanhat puutarhatuolit komeilevat nyt pienet tossut jaloissaan pilvilattian päällä.

Harva kuitenkaan uskoo, että Pilvilinnassa on myös jotain yllättävän tavanomaista.

– Alkuaan talo on perustehtaan pakettitalomallistosta. Toki paljon on muutettu ja saimme suureksi avuksi suunnittelija Kari Paavilaisen, joka jaksoi innostua ja innovoida jotain aivan uutta, Pentti Nokkala kertoo.

Suunnittelussa on otettu huomioon kaikki julkisen tilan vaatimukset.

Vieraille ei paljastu se, että rakentaminen on pitänyt sisällään monta mutkaa ja teknistä kommervenkkiä.

– Julkisella puolella ilmastoinnin on oltava julkisten tilojen luokkaa eli noin neljä kertaa tehokkaampaa kuin yksityistilan puolella. Suunnittelussa on otettu huomioon kaikki julkisen tilan vaatimukset, painottaa Raija Nokkala.

Pilvilinnan toteuttanut talovalmistaja laittaa asiakaskansioonsa aina kaikki uudet tai muunnellut talopaketit.

– Pilvilinna ei siihen kansioon päätynyt, nauravat Nokkalat kuuluvalla äänellä.