Talo pitää aina istuttaa ympäristöön

Oma koti on monelle elämän suurin investointi, ja mielikuva unelmien asumuksesta on usein selvä. Joskus tuo mielikuva voi olla liiankin selvä. Ainakin siinä tapauksessa, että talon ulkoinen olemus on lyöty lukkoon ennen kuin tontista on tietoakaan.

Pahimmillaan talo ja tontti ovatkin eri paria.

- Asiakas voi olla mieltynyt johonkin ratkaisuun, ja vaikka näen, ettei se sovi tontille ja yritän selittää sitä, niin joskus asialle ei voi mitään, asiakas pysyy kannassaan. Ei ihmiselle voi myydä taloa kuin pölynimuria, Honka-talojen Lounais-Suomen edustaja Ari Männistö sanoo.

- Rinnetontille on vaikea tehdä yksikerroksista taloa, Jukka-talojen Turun alueen talomyyjä Laura Lähde konkretisoi.

Onneksi tuollaiset tilanteet ovat kuitenkin harvassa, ja suurin osa ihmisistä kuuntelee varsin mielellään ammattilaisen neuvoja.

- Harva maallikko osaa ajatella tonttia kokonaisuutena. Mielikuvat itse talon yksityiskohdista kuten siitä, millainen keittiön pitää olla, voivat olla hyvin selkeitä, mutta sitä ei osata hahmottaa, miten talo sopii maastoon - voidaan haluta korkea talo matalalle tontille, Männistö kuvailee.

- Tuon aika rohkeasti mielipiteeni esiin, ja kyllä asiakkaat yleensä ymmärtävät, kun heille selittää. On minun ammattitaitoani ratkaista asia niin, että asiakas saa haluamansa, ja toive sopii tonttiin.

Ensin tontti, sitten talo

Talonrakentajan oikea järjestys onkin; ensin tontti, sitten talo tontin mukaan. Mutta vaikka miten olisi tuteerattu yhdessä suunnittelijan tai talofirman edustajan kanssa tonttikarttaa ja kaavamääräyksiä, käyty tontilla tarpomassa, jotta tontille löytyisi mahdollisimman istuva talo, joka vastaa asiakkaan toiveita, siltikään valmistalo ei nimestään huolimatta ole ikinä valmis lyötäväksi tontille sellaisenaan.

Talo vaatii aina tontille sopeuttamista. Sopeuttaminen kuuluu pääsuunnittelijalle, jollainen jokaisella kohteella on oltava.

- Talopakettien kohdalla pääsuunnittelijan merkitys kasvaa, sillä rakennuksen suunnitellut rakennussuunnittelija ei yleensä edes käy tontilla, lupa-arkkitehti Salla Leino Turun kaupungin rakennusvalvontatoimistosta sanoo.

- Pääsuunnittelija loksauttaa osaset kohdalleen. Jos valmistalo ei käy tontille suoraan, hän katsoo, millä muutoksilla se saadaan siihen sopivaksi. Hänen pitää osata kaavan ohjeet sekä ympäristön ja tontin olosuhteet sekä sovittaa rakennus maastoon ja korkeusoloihin. Ja kyllä tämä sujuu pääsääntöisesti ongelmitta, Leino kiittää.

Viime silaus voi unohtua

Mutta vaikka talo olisi kuinka kaavamääräysten mukainen, sekään ei vielä takaa täydellistä lopputulosta. Arkkitehti Safa Paula Markkula AD.CE Suunnittelu Oy:stä löytäisi kokonaisuudesta useinkin petrattavaa.

- Kun kiertää uusia alueita, niin ei voi aina väittää, että talo oikeasti istuisi tontille. Se voi kyllä täyttää kaavamääräykset, mutta aito yhteensovittaminen ympäristön kanssa puuttuu - viime silaus on jäänyt pois. Se voisi tapahtua jo pienillä asioilla, kuten rakennuksen tarkalla sovittamisella korkeuksiin ja maastonmuotoihin sekä värien ja materiaalien paremmalla huomioimisella.

Lupa-arkkitehti Leino on pitkälti samaa mieltä.

- Kokonaisuus ei vain jotenkin istu ympäristöön. On asioita kuten ilmansuuntien huomioiminen, joista voidaan keskustella ja joita voimme ehdottaa, mutta jos asiakas haluaa itsepintaisesti pitää kiinni siitä, että olohuoneen ikkunat ovat pohjoiseen, niin emme me voi muuta kuin tyytyä siihen. Vaikeissa tilanteissa voimme kysyä kaupunkikuvaneuvottelukunnalta puolueetonta mielipidettä, ja kuunnella heidän ratkaisuehdotuksiaan.

Maastonmuotoja ei osata hyödyntää

Joskus lupa-arkkitehtiä aidosti harmittaa. Esimerkiksi silloin, jos tontin maastonmuotoja ei ole osattu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

- Tontista ei ole otettu irti kaikkea, mitä siitä olisi saanut. On hukattu ominaisuuksia, rakennettu esimerkiksi tasamaantalo hienolle rinnetontille. Suunnitteluun ja hienosäätöön pitäisi panostaa lisää, Leino miettii.

Ja kun tontti sijaitsee vanhalla asuinalueella, suunnittelu vaatisi vieläkin hienovaraisempaa otetta kuin uudella alueella.

- Jos onnistuu löytämään sellaisen herkkupalan, että tontilla on jo valmis piha puutarhoineen, niin silloin pitää tarkkaan suunnitella ja huolehtia siitä, että piha tulee todella hyödynnettyä. Ympäristö on olemassa, joten sovittaminen pitää tehdä vielä huolellisemmin, Markkula muistuttaa.

Uuden tontin ollessa kyseessä kohti parempaa lopputulosta voisi kenties päästä, jos arkkitehti tai rakennuksen muu suunnittelija tekisi yhteistyötä vaikkapa pihasuunnittelijan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

- Kyllähän aika auttaa: luonto korjaa parissakymmenessä vuodessa ne jäljet, joita on jäänyt hienosäädön puutteesta. Mutta ei varmaan olisi yhtään pahitteeksi, vaikka pihasuunnittelija olisi mukana jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Käytännössä näin tehdään pientalojen kohdalla kuitenkin erittäin harvoin, sillä yleensä yksin talon rakentamisessa on yksityiselle ihmiselle aivan kylliksi. Harvan rakennuttajan kapasiteetti riittää siihen, että samaan aikaan jaksaisi ajatella pihan viimeistelyä.