Asuntorakentaminen keskittyy
nykyisten väylien läheisyyteen

Turussa uudet asuinalueet nousevat pääväylien, kuten Naantalin, Raision ja Turun kautta Kaarinaan johtavan keskusakselin, ohikulkutien, Helsingintien ja keskustan katuverkoston varsille.

Vaikka pääväyliä ei kaupunkiin enää synny, asuinalueen sisäistä tie- ja katuverkkoa sekä liittymiä nykyiseen verkkoon syntyy aina uudisrakentamisen tuloksena.

- Katulinjaukset koskettavat alueella jo asuvan väestön intressejä, mutta uusien asukkaiden odotukset alueelta jäävät usein taustalle, Matti Salonen pohtii nostaen esille Alfan, Barkerin ja Raunistulan siilojen tehdasalueen muuttamisen asuinkäyttöön. Uuden asutuksen liikennejärjestelyt puhuttavat kovasti Raunistulan nykyisiä asukkaita.

Uudisrakentaminen kasvattaa liikennemääriä pääliikennekaduilla.

- Hirvensalon kehittyminen tulee vaikuttamaan liikennemääriin myös mantereella. Saarilta poispääsy voidaan periaatteessa toteuttaa helpostikin muuttamalla nykyinen silta nelikaistaiseksi, mutta suuremmat vaikeudet tulevat vastaan keskustaan johtavilla väylillä.

Ajankohtaisia tiehankkeita Hirvensalossa ovat Kukolantien jatkaminen Hyppiläntielle asti sekä Tammistontien ja koko Hirvensalon kiertävän rengastien parantaminen kokonaisuudessaan. Uudet asuinalueet rakentuvat rengastien välittömään läheisyyteen tai lähelle pääliikenneväyliä.

Salosen mukaan selvityksen alainen uusi siltayhteys Hirvensaloon Uittamon ja Katariinanlaakson välistä johtaa liikennevirrat samoihin liikenteellisiin solmukohtiin ruutukaava-alueella, joissa nytkin on ruuhkaa.

- Uittamon kautta tuleva liikenne ohjautuu samaan Myllytunneliin.

Keskustan kohteet valmiissa verkossa

Eri liikennemuodot, kuten autoliikenteen väylästö, pysäköintipaikkojen sijoittelu, kevyenliikenteen yhteydet ja joukkoliikenteen ratkaisut korostuvat asuinalueen sisäisen verkon suunnittelussa.

- Kun rakennetaan lähelle keskustaa, mietitään, onko liikennekäyttäytyminen kävelyn, polkupyörän tai joukkoliikenteen varassa vai onko tulevien asukkaiden auton käyttö samaa luokkaa kuin esimerkiksi Hirvensalossa.

Salosen mielestä keskustan kaavoitustyön alla olevat Naantalin pikatien ja Köydenpunojankadun Kaunen kulma sekä Köydenpunojankadun ja radan väliin suunniteltu asuinrakentaminen Aninkaisten sillan lounaispuolelle ovat liikenteellisesti vaikeita.

Keskustan kohteista Kakola ja seitsemän hehtaarin alueelle sijoittuva moderni puukaupunkihanke Linnanfältti vanhan linja-autovarikon ja Turku Energian voimalakentän alueille sekä vanhojen puutalokortteleiden täydennysrakentaminen tuovat uusia haasteita keskustan liikenneverkon toimivuudelle.

Asuntojen ja työpaikkojen sijoittaminen lähekkäin on ollut tavoite suunnittelussa jo 1980-luvulta lähtien. Esimerkiksi Hirvensaloon on kaavoitettu myös työtiloja, mutta ne eivät ole toteutuneet.

Salosen mielestä työpaikkojen ja asuntojen sijoittaminen samalle alueelle ei ole ratkaisu liikennemäärien vähentämiseen, suuri osa työpaikoista kun sijaitsee keskustassa.

Keskusakselin varrelle sijoittuvat Turku Science Park, Biolaakso ja työpaikka- ja asuntoalueeksi kaavoitettu Skanssi, jota varten rakennettiin Skarppakullantie. Tie yhdistää eri kaupunginosia ja helpottaa liikkumista Turun eteläosista ja edelleen Kaarinasta Turun itäosiin ja Helsingintielle.

Joukkoliikennettä tukevia ratkaisuja

Keskusakselin lisäksi kaupungin joukkoliikenteessä on omia akseleita, joista vahvimmat akselit ovat linjat Varissuolta Perno-Pansioon ja Haritusta Runosmäkeen.

Va. joukkoliikennejohtajan Pertti Heinosen mukaan joukkoliikenteen järjestäjillä on toive, että uusia asuinalueita kaavoitetaan nykyisten joukkoliikennereittien varsille.

- Se helpottaa joukkoliikennepalveluiden säilymistä ja kehittymistä tulevaisuudessa.

Kerrostalovaltainen ja tiivis pientalovaltainen täydennysrakentaminen keskusakselille ja aluekeskusten ympäristöön nykyisen linjaston varrelle takaa mahdollisimman suuren väestöpohjan joukkoliikenteen käyttäjiksi.

- Yleiskaava ja osayleiskaavan yhteydessä pitäisi aina vaatia joukkoliikennesuunnitelma. Pääteasema on tärkeä sijoittaa asuinalueen päähän, jolloin linja-auton ei tarvitse kääntyä asuinalueen sisällä.

Heinosen mukaan uusien asuntoalueiden yhteyksien suunnittelussa on erityisesti huomioitava, että syntyy mahdollisimman tiivis keskittymä yhden pääväylän varrelle.

- Jotta ei synny ryppäitä, jotka vaativat omia linjoja. Kun saadaan tiheä vuoroväli, odotusajat eivät ole pitkiä ja saavutettavuus on hyvä.

Pikaraitiotie selvityksen alla

Vuodelle 2008 ulottuvan joukkoliikenneohjelman mukaisesti pikaraitiotien rakentamisen edellytykset ja rakentamismahdollisuudet keskusakselille Naantali-Raisio-Turku-Kaarina ovat selvitystyön alla.

Varsinais-Suomen liitto on teettänyt ideasuunnitelman paikallisen raideliikenteen toteuttamismahdollisuuksista Varsinais-Suomessa. Suunnitelma pitää sisällään myös paikallisjunaliikenteen järjestämisen Turusta Loimaalle, Saloon ja Uuteenkaupunkiin.

Joukkoliikennelautakunnan lausunnon mukaan selvitystyössä tarvitaan ulkopuolinen liiketalouden ja raideliikenteen asiantuntija selvittämään raideliikenteen kannattavuus- ja kehitysvaikutuslaskelmat.

- Siinä lausutaan myös, että selvitetään seudullisen pikaraition Raisio-Turku-Kaarina toteuttaminen ensin todellisuuden saamiseksi esiin, ja varautumaan kaavoituksessa sen laajentamiseen tulevaisuudessa.

Pikaraitiotie kulkisi Naantalintien, Aurinkotien, Satakunnantien, Aninkaistenkadun, Uudenmaankadun ja vanhan Helsingintien kautta Kaarinaan. Reitti kulkisi myös kauppatorin kautta. Selvityksen alla on myös Varissuolle ja Runosmäkeen kulkevat haarat sekä vaihtoehtoreitti.

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsasen mielestä pikaraitiotie voisi olla valtava mahdollisuus joukkoliikenteen kehittämiselle.

- Pikaraitiotie rakennettaisiin valmiiseen ympäristöön. Jos sellainen toteutettaisiin, silloin täytyisi olla valmius hyväksyä ympäristön voimakaskin muuttuminen. Sen varteen tulisi suunnitella huomattavan tehokasta asunto- ja palvelurakentamista, jotta se tukisi joukkoliikennettä.

Kaupunkirakenteen täydentäminen

Timo Hintsanen tähdentää, että kaavoituksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on täydentää nykyistä kaupunkirakennetta.

- Jos haetaan asumiselle ainoastaan rauhallisia alueita, se lisää kasvavien etäisyyksien johdosta kokonaisliikennemääriä vielä enemmän. Mieluisa ratkaisu on rakentaa nykyisten väylien varrelle, vaikka ne eivät ole aina ideaalisia asumisen kannalta.

Hintsasen mukaan uusien väylien rakentaminen on aina seuraus ratkaisuista, jotka laajentavat kaupunkialuetta.

- Jos uusi asuntotuotanto rakentuu alueelle, missä ei ole palveluja, kouluja, kauppoja ja joukkoliikenneyhteyksiä, kaupunkirakennetta hajotetaan.

Kaavoitus ja uudistuotannon sijoittaminen nykyisten väylien varsille tukee joukkoliikennettä, joka mahdollistaa tasa-arvoisen asumisen myös autottomille, vanhuksille ja lapsille.

- Hirvensalon osayleiskaavassa tämä oli keskeinen lähtökohta suunnittelussa. Kun suurin osa on pientalorakentamista, joukkoliikenteen suunnittelu toimivaksi on vaikeaa.

Hintsanen painottaa, että kaupungin kaavoitukseen vaikuttaa sekin, mitä Ruskossa, Kaarinassa ja Raisiossa suunnitellaan.

- Kaiken kaikkiaan täytyy osata varautua liikenteen lisääntymiseen.

JAANA KUJANEN