Haju on usein ensimmäinen ja selvin merkki huonosta sisäilmasta, mutta ongelman tunnistaminen ei välttämättä käy helposti ja nopeasti.
Ihminen adaptoituu eli tottuu useimpiin hajuihin, ja toisinaan asunnossa tai työpaikalla käyvä vieras vasta tunnistaa oudon hajun. Kodin epämääräiset tuoksut saattaa tunnistaa lomalta palattuaan tai pitkään pois oltuaan.
Rakennuksen sisäpinnoilla ja pintamateriaaleissa olevat poikkeukselliset vauriot, kuten kosteusvauriot, ovat myös selviä merkkejä siitä, että sisäilmassa on normaalista poikkeavia määriä esimerkiksi mikrobeja. Kosteiden tilojen pilaantuneet pintamateriaalit, kuten tummuneet ja halkeilevat kaakelit tai poikkeava likaisuus, viestittävät asukkaalle, että hän saattaa hengittää homeista ilmaa.
Asumisestaan välittävä ihminen pitää huolta raikkaasta sisäilmasta pienillä konsteilla ja terveen järjen käytöllä.
- Hyvän sisäilman tunnistaa siitä, että väliaikaiset hajut hälvenevät nopeasti ja paikat pysyvät siisteinä eikä hengitysilma ole tunkkaista tai kosteaa. Myös koneellisen ilmastoinnin venttiilien, suodattimien ja kanavien puhtaus on raikkaan ja puhtaan ilman merkki, kertoo Raksystems Oy:n aluepäällikkö Ismo Patrikainen.
Mittaaminen hankalaa
Ilman vaihtuvuus aikayksikköä kohden kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti vanha ilma korvautuu uudella. Pientaloasumisesta aiheutuvat epäpuhtaudet ja normaali kosteus poistuvat 0,5-kertaisella ilmanvaihdolla. Ilmamassan tulisi siis vaihtua kahdessa tunnissa. Valitettavasti noin puolessa pientaloista tämä tavoitetaso alittuu, ja alituksia on sekä painovoimaisissa että koneellisissa järjestelmissä.
Vaihtuvuuden lisäksi ilman häkä- ja hiilidioksidipitoisuuksien sekä kosteuden mittaaminen rakenteista ja ilmasta on rutiinia.
- Mittauksia tehdessä täytyy tietää mitä tekee, koska mittaukset voivat olla toisinaan todella epäluotettavia. Esimerkiksi suhteellisen kosteuden lukemat vaihtelevat sään mukaan ja usein grammaa kuutiossa -lukema kertoo kosteustilanteesta paljon enemmän, opastaa Patrikainen ammattilaisen elkein.
Pelkät lukemat eivät sinällään paljoa auta, vaan on myös löydettävä syy mahdollisesti hälyttäville mittaustuloksille. Ja kun syy löytyy, voidaan etsiä muita merkkejä huonosta ilmasta. Tarpeen tullen mittareita löytyy riittämiin, kunhan tietää mitä hakee.
- Syitä karsimalla löytyy usein todellinen ongelma. Ensin täytyy saada isot asiat, kuten ilmanvaihto ja puhtaus kuntoon ja sitten voidaan tarkastella muita tekijöitä.
Sisäilmassa yleisesti esiintyvä radon on onneksi Turun seudulla harvinainen, kiitos muuten niin parjatun saven, joka toimii hyvänä eristeenä. Radonin huomioon ottaminen rakennuspaikan valinnassa ja rakentamisessa yleistyi vasta 1980-luvulla.
Lastulevyn sisältämä formaldehydi on hyvä esimerkki haitallisista sisäilman päästöistä, joita rakennusteollisuuden aikanaan kehittämät materiaalit ovat aiheuttaneet.
Vetoisuus historiaa
Aiemmin hyvää tai ainakin kohtalaista sisäilmaa on pidetty itsestäänselvyytenä. Ajatus juontaa vanhasta vetoisasta rakennuskannasta, jossa eristeet eivät olleet nykyisten veroisia. Ilma vaihtui ovien, ikkunoiden ja seinien rakojen kautta kuin itsestään ja tarpeen tullen asuntoa tuuletettiin reippaasti.
Sekä rakennukset että ihmisten asumistottumukset ovat muuttuneet.
Vielä 1960-luvulla ei varsinaisia höyrysulkutaloja rakennettu, mutta muovien yleistyessä taloista alkoi tulla tiiviimpiä. Rakennusten yhä tiivistyessä painovoimainen ilmanvaihto huomattiin usein riittämättömäksi, joten alettiin rakentaa poistoilmakoneita, joilla ilma saatiin liikkumaan.
Energiakriisin aikaan 1970-luvun alussa laadittiin ohjeita ja normeja energian säästämisestä. Tällöin korvausilma koettiin energian tuhlaukseksi.
Poistoilmakoneita käytettäessä täytyy muistaa riittävän korvausilman saanti, koska ilman korvausilmaa syntyvä alipaine vetää ilmaa sieltä mistä sitä tulee. Ilmavuotoja tulee usein viemäreistä, jolloin ilman mukanaan tuomat hajut ovat epämiellyttäviä.
- Lisäksi rakennusten kosteusrasitukset ovat selvästi kovempia nykypäivänä kuin ennen. Vielä 1970-luvulla saatettiin käydä saunassa kerran viikossa, kun nykyään suihkut ja vesihanat ovat auki aamusta iltaan, kärjistää Patrikainen.
Nykyisten lämpö- ja energiasäädösten mukainen tiivis rakentaminen edellyttää koneellista ilmanvaihtoa sekä poistoilmassa olevan lämmön keräämistä talteen. Ilmastointi käsitteenä eroaa perinteisestä ilmanvaihdosta sisältäen myös sisäilman jäähdytyksen.
Vanhojen kohteiden ilmanvaihtojärjestelmien uusiminen on vasta edessä.
- Ihmiset tiedostavat tarpeet ja tilanteen, mutta ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen tai rakentaminen vanhaan asuntoon ja ahtaisiin paikkoihin on työlästä. Ilmanvaihdon kustannukset ovat tilannekohtaisia, mutta rakennusvaiheessa on halvempi ja helpompi tehdä kuin jälkeenpäin.
Aloita siivouksella
Huoneiden ristituuletus on perinteinen ja toimiva tapa parantaa pikaisesti sisäilman laatua. Tehokkain ilmanvaihto tapahtuu ensimmäisen puolen minuutin aikana ikkunan avaamisesta. Siis talvipakkasellakin tehty nopea tuuletus riittää.
Jatkuvassa käytössä tai pidempään auki olevat tuuletusikkunat voi halutessaan varustaa suodattimilla. Vilkasliikenteisen tai pölyävän päällystämättömän tien puolella oleva ikkuna jää muuten helposti ilman käyttöä.
Kunnon siivouksella voi parantaa hetkessä sisäilman laatua. Siivous on tuuletuksen jälkeen ensimmäinen keino kohti parempaa ilman laatua. Vasta sen jälkeen kannattaa harkita järeitä keinoja. Vähäpäästöisten pintamateriaalien tehokkuus perustuu siihen, että niiden pinnoista ei irtoa hiukkasia ja kuituja, kuten vanhoista pinnoista. Kuluneita pintoja joutuu siivoamaan useammin kuin uusia.
Tasoilla ja pinnoilla loikoilevaan pölyyn tehoaa pyyhkiminen nihkeällä liinalla. Imurin pölypussi tulisi vaihtaa riittävän usein, ja imuriin voi asentaa Hepa-suodattimen, eli erikseen myytävän tiheäsuodattimen, joka poistaa ilmassa olevia pieniä partikkeleita. Pienhiukkaset ovat hengityksen kannalta haitallisempia, koska ne kulkeutuvat helposti syvälle keuhkoihin.
Tarkista säädöt
Koneellisen ilmanvaihdon moottorit, putkistot, venttiilit ja suodattimet on pidettävä puhtaana ja ne vaativat säännöllistä huoltoa. Tyypillinen huono esimerkki on kymmenen vuotta vanha rakennus, jonka hienot ilmanvaihtojärjestelmät ovat täysin tukossa pölystä ja liasta. Vaikka ilma vaihtuukin koneiden väkisin puskiessa sitä ilmastointikanaviin, kulkeutuu se jatkuvasti pölypesäkkeestä toiseen ja sieltä hengitysilmaan.
Koneellisen ilmanvaihdon säätö on tehtävä aika ajoin. Kun yksi moottori puhaltaa ilmaa moneen eripituiseen putkeen, jotka ovat vielä sijoitettu erilaisiin tiloihin, ovat ilmanpaineet täysin erilaiset. Ilma kulkeutuu sinne, minne se helpoiten pääsee, eli kanavien venttiileiden pienetkin säädöt vaikuttavat tilanteeseen.
Vaikka sisäilma ja sen muuttuminen puhuttaakin paljon, on eräs asia melko todennäköinen. Enää emme ole valmiita, tai edes kovin halukkaita, vaihtamaan asumistottumuksiamme entisaikojen vetoisaan tyyliin.
LAURI INNA
