Värikkäät välineet piristävät ruokahetkiä
Munakuppeja, kauhoja, maitotonkkia ja munakoteloita. Muovista on tehty ruokapöytään melkein mitä tahansa paitsi kattiloita ja pannuja.
Aikanaan muoviset astiastot vietiin kesämökeille, jonne posliinilautasia ei arvattu kuljettaa.
Muoviastiat eivät muoviasiantuntijan mielestä ainakaan enää ole kakkosluokan kapistuksia, vaan ylpeydenaihe.
- Ensin muovi oli omiaan retkiolosuhteisiin. Materiaalin nousu arvostetuksi keräilytavaraksi on tehnyt sen, että nyt mökille voi ostaa hienot muoviastiastot ihan varta vasten. Retrohenkiset ihmiset näkyvät käyttävän myös vanhoja muoviastioita missä tahansa, eivät pelkästään retkellä, vakuuttaa muovitutkija Hannele Nyman.
Nostalgiset mehumukit pinossa
Tunnetuimpia suomalaisista muoviastioista ovat Sarviksen (nykyisin ruotsalainen Hammarplast), Fiskarsin, Plastexin ja Orthexin valmistamat astiastot.
Sarviksen Katrilli-astiasto syntyi 1967, kun Kaj Franckin opetuslapsi, sisustusarkkitehti Tauno Tarna astui yhtiön palvelukseen.
Sarjan ensimmäisinä tuotettiin nelikulmaisia lautasia ja pinoutuvia mukeja, jollaisista yksi jos toinenkin 1960 - 1970 -luvuilla syntynyt on juonut mehua kerhossa tai tarhassa. Joitakin Katrillin osia saa yhä Hammarplastin valmistamina.
Toinen värikäs muovisarja on Fiskarsin Fiskamin , jonka ovat suunnitelleet 1960-luvulla Olof Bäckström , Mattias Ingman ja Gittan Kokko.
Muoviaterimet ovat mukavat suussa
Plastex puolestaan kunnostautui maatalousalalla ja suunnitteli alumiinisen maitotonkan tilalle vihreämuovisen Pystö-tonkan .
- Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta yksi merkittävä lisä siihen on Kaj Franckin Japanin-matkailu. 1970-luvulla hän suunnitteli Sarviksen Pitopöytä-astiastoon muoviset aterimet, kun oivalsi matkoillaan, miksi japanilaiset vieroksuvat metalliaterimia. Ne eivät tunnu kivalta suussa, Nyman hymyilee.
Vanhempiin muistoihin ovat tietysti jääneet muovikahvat lasisiin maitopulloihin ja muoviset pidikkeet maitopusseille. Niistä eivät retrointoilevat kolmikymppiset tiedä juuri mitään.
