Pienikin määrä gluteenia
haitaksi keliaakikolle
Keliaakikko pystyy kotona noudattamaan tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota, mutta vierailuilla voi tulla ongelmia, ellei isäntäväki ole varautunut gluteenittomiin tarjoomuksiin. Ulkona syödessäkään ei aina voi olla varma annosten gluteenittomuudesta.
Valtakunnallista keliakiaviikkoa 31.8.–6.9. vietetään 14. kerran teemalla ”Pastat sekaisin?” Keliakialiitto lähestyy ravintoloita muistuttaen, että on ravintolan hyvää asiakaspalvelua valmistaa keliaakikoille ja muille erityisruokavalioasiakkaille turvallista ruokaa.
Keliakiaviikon tavoitteena on päivittää ravitsemisalan ammattilaisten keliakiatietämystä sekä vaikuttaa gluteenittomien tarjottavien valikoimiin ja turvallisuuteen. Monien ravintoloiden ruokalistalta löytyy gluteenitonta annosta tarkoittava G-merkintä.
– Viemme ravintoloille viestiä, että keliaakikko ei kysele ruoan gluteenittomuudesta ollakseen hankala vaan vaan siksi, että gluteenittomuus on tärkeää hänen terveytensä kannalta, kertoo Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija, ravitsemusterapeutti Sanna Arnala.
Keliakialiitto avaa syyskuun alussa jäsenilleen oman vertaistuen kanavan, keskustelufoorumin. Foorumilla keliaakikot pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja tietoja sekä keskustelemaan ja kysymään toisilta mieltään askarruttavista asioista. Lisätietoa sivustosta ja keliakista löytyy www.keliakialiitto.fi -sivustolta.
Keliakialiitto haluaa korostaa huolellisuutta ruoan valmistuksessa. Esimerkiksi gluteenitonta leipää ei tule leikata samalla veitsellä kuin tavallista leipää tai mitata jauhoja samoilla mitoilla pesemättä niitä välillä. Lisukkeita tulee tarkkailla, sillä gluteenia saattaa löytyä osasta sinapeista tai vaikkapa salaatinkastikkeista.
Osa muroista saattaa sisältää myös gluteenia, vaikka riisi ja maissi sinällään sopivat keliaakikon ruokavalioon. Mallas sisältää gluteenia, joten olut ei kuulu sallittuihin juomiin, tosin nyt on jo saatavissa gluteenitonta olutta. Sitä ei kuitenkaan suositella nautittavaksi kahta 0,33 litran pulloa tai tölkkiä enempää.
Vaikka itse tuote saattaisi olla gluteeniton, niin ruoanvalmistuksessa joukkoon saattaa pujahtaa keliaakikolle sopimattomia ainesosia vaikkapa kakkuvuoan jauhottamisessa, jos ei muista käyttää gluteenitonta korppujauhoa.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jonka laukaisee vehnässä, rukiissa ja ohrassa oleva valkuaisaine – gluteeni. Sairastuminen vaatii kuitenkin geneettisen alttiuden, joka säilyy eliniän. Alttius ei kuitenkaan merkitse välttämättä sairastumista.
Kuukausien ja vuosien kuluessa gluteeni johtaa näillä ihmisillä ohutsuolen tulehdusreaktioon ja suolinukan tuhoutumiseen. Suolinukkavaurio korjaantuu, mikäli henkilö noudattaa tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota. Mutta pienikin määrä gluteenia voi tuhota suolinukan uudelleen. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa muutoksia myös ruoansulatuskanavan ulkopuolisissa elimissä.
Nykyisin tautia tavataan myös lieväoireisena tai oireettomana. Lievät oireet sopivat moniin muihinkin sairauksiin, minkä vuoksi ei potilas eikä lääkärikään aina osaa epäillä keliakiaa. Diagnosointi viivästyykin usein jopa vuosia.
Keliakia voi alkaa missä iässä tahansa, myös lapsena. Suurin osa diagnosoidaan aikuisiässä.
Nykyään on käytössä veritestejä, jotka hyvin luotettavasti kertovat, onko henkilöllä mahdollisesti keliakia. Diagnosointi tehdään kuitenkin ohutsuolesta otetusta näytteestä. Kela hyväksyy vain näin tehdyn diagnoosin, kun se käsittelee keliaakikon ruokavaliokorvaushakemuksia tavallista suuremmista ruokakuluista. Korvaus on yli 16-vuotiaille 21 euroa kuukaudessa. Alle 16-vuotiaat voivat hakea vammaistukea, joka on 85,59 euroa kuukaudessa.
Yksi hoitamattoman keliakin tyypillisimmistä oireista on jatkuva ripuli. Muita ovat vatsakipu, vatsan turvotus, suoliston kouristukset ja ilmavaivat, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, oksentelu ja rasvaripuli.
Ihokeliakia on sama sairaus, vaikka oireet ovat erilaiset. Siinä iholle nousee pieniä voimakkaasti kutiavia rakkuloita. Myös ihokeliakiassa oireet vaihtelevat yksiöllisesti.
Keliakiaa ei seulota oireettomilta henkilöiltä. Riskiryhmään kuuluvia tulisi seurata aktiivisesti. Heitä ovat muun muassa erilaisia autoimmuunitauteja kuten tyypin 1 -diabetesta ja eräitä kilpirauhassairauksia. Keliaakikon lähisukulaisillakin on suurempi riski sairastua keliakiaan.
Keliakiaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta se saadaan yleensä oireettomaksi noudattamalla tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota. Siksi gluteenia sisältävät vehnä, ohra ja ruis kuuluvat kiellettyjen aineiden listalle.
Gluteenittomia tuotteita on saatavilla melko hyvin ja monipuolisesti. Keliaakikolle sopivat riisi, tattari, hirssi ja maissi kuten myös vehnätärkkelysjauhot ja niistä tehdyt tuotteet. Sen sijaan spelt-, durum- tai kamutvehnä eivät heille sovellu.
Kaura on saanut synninpäästön, mutta usein tavallisiin kauratuotteisiin saattaa jäädä pieniä määriä muiden viljojen sisältämää gluteenia, kun eri viljoja käsitellään samoilla koneilla. Nämä eivät keliaakikolle sovi. Markkinoilla on myös keliaakikolle sopivia gluteenittomia kauratuotteita, jotka eivät missään vaiheessa ole joutuneet kosketuksiin gluteenia sisältävien viljojen kanssa. Aiemmin niistä käytettiin nimitystä puhdaskaura.
