Yhdessäolo
Läheisten ja tuttujen kanssa vietettävä aika on monelle joulun kohokohta. Sosiaalisten suhteiden verkostoon kannattaakin panostaa, sillä perhe, sukulaiset, ystävät, työkaverit ja naapurit ovat elämässämme niin olennaisia, että he parantavat hengissäselviämismahdollisuuksiamme jopa 50 prosentilla, väittävät professorit Julianne Holt-Lunstad ja Timothy Smith. Ja mikä parasta, professorien tutkimuksessa ei otettu huomioon ihmissuhteiden laatua, vaan ainoastaan niiden olemassaolo. Muut ihmiset saavat meidät tuntemaan itsemme tarpeellisiksi ja elämän tarkoitukselliseksi.
Juhlamieli
Suomalaisilla yleiset kaamosoireet ovat pahimmillaan marras- ja tammikuussa ja helpottavat hivenen joulukuussa. Kaamosoireilun hetkellistä helpottamista selittänevät osaltaan joulun odotus, kiire ja juhlamieli, jotka kohentavat olotilaa. Tehokkaimmin kaamosoireiluun puree kuitenkin kirkasvalohoito ja liikunta.
Anteeksi antaminen
Joulu on otollista aikaa vanhojen kaunojen unohtamiseen. Anteeksi kannattaa antaa, jos vain suinkin pystyy. Se vähentää tutkitusti vihaa, stressiä, loukkaantuneisuutta ja masennusta. Anteeksi antajan katkeruus vähenee, itsevarmuus kohoaa ja myötätunto viriää. Väärää kohtelua ei ole kenekään pakko hyväksyä, mutta ihmisen vajavaisuus on hyvä tunnustaa. Kaikkein tärkeintä – ja myös vaikeinta – on antaa anteeksi itselleen.
Kirjat
Kirjat sinnittelevät vuodesta toiseen lahjatoiveiden kärjessä. Lukeminen on tehokasta aivojumppaa, joka antaa uusia virikkeitä ja näkökulmia ihmisyyteen. Runojen lukeminen tehostaa aivotoimintaamme enemmän kuin proosan tankkaaminen, osoittavat professori Jane Stabler ja kumppanit tutkimuksessaan. Runoja luetaan proosaa hitaammin ja keskittyneemmin, rivejä uudelleen lukien ja värssyjen merkitystä pohtien.
Lapsille ääneen lukeminen on erityisen tärkeää. Se kehittää lapsen kommunikointitaitoja, auttaa hahmottamaan maailmaa ja lisää lapsen ja vanhempien yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Joululaulut
Platonin mukaan musiikki palauttaa meille jo menetetyksi luullun sielun harmonian ja tyytyväisyyden. Voiko joululaulujen herättämää olotilaa paremmin kuvailla? Musiikki herättää meissä lukuisia tunteita, sillä se stimuloi tunteitamme työstävää aivojen mantelitumaketta. Musiikki myös lievittää tutkitusti stressiä, jännitystä ja kipuja. Se auttaa meitä oppimaan ja kuntoutumaan sairauksista. Hidastempoinen musiikki hidastaa hengitystämme ja verenpainettamme, nopea musiikki kiihdyttää niitä.
Joulun tuoksut
Kaikista aisteistamme hajuaistilla on suorin tie aivojen emotionaalisiin keskuksiin ja muistin lonkeroihin. Erilaiset tuoksut ja hajut aktivoivat aivoissamme tunteita käsittelevän mantelitumakkeen ja muistamiselle olennaisen hippokampuksen. Tuoksut voivatkin laukaista yllättävän vahvoja mielikuvia ja muistoja vuosien takaa. Hajut ja tuoksut palauttavat mieleemme useimmin muistoja ensimmäiseltä ikävuosikymmeneltämme. Lapsuudessa nautinnollisina haistetut kuusen, kinkun, appelsiinien ja hyasinttien tuoksut ovat piirtyneet lähtemättömästi sekä haju- että tunnemuistiimme.
Tumma suklaa
Joulukonvehtien ystävien riemuksi tummassa suklaassa on terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Herkun kohtuullinen nauttiminen näyttää muun muassa estävän verisuonten tukkeutumista, alentavan verenpainetta ja laskevan LDL-kolesterolia. Tummassa suklaassa on lisäksi useita mielialaan ja aivojen serotoniinituotantoon vaikuttavia yhdisteitä.
Pähkinät
Joulun makunautintoihin kuuluvien pähkinöiden terveysvaikutuksia tutkitaan maailmalla kiivaasti. Niiden kohtuullisen syönnin on todettu alentavan LDL-kolesterolia ja auttavan vähentämään sydänsairauksia ja -kohtauksia. Pähkinät sisältävät pääsääntöisesti hyvänlaatuista pehmeää rasvaa, proteiineja, kuituja, vitamiineja ja hivenaineita.
Kala
Luonnonlohi, viljelty lohi, silli ja muut rasvaiset kalat sisältävät runsaasti terveydelle edullisia monityydyttämättömiä rasvahappoja EPA:a ja DHA:ta. Kala on myös tärkeä D-vitamiinin lähde varsinkin pimeänä vuodenaikana. EPA ja DHA vähentävät sydän- ja verisuonitaudin riskiä ja tutkimuksissa on saatu viitteitä siitäkin, että rasvaisia kaloja syövillä esiintyisi vähemmän masennusta ja muistiongelmia. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa syömään kalaa kahdesti viikossa eri kalalajeja vaihdellen. (Ks. kalansyönnin erikoisrajoitukset Eviran verkkosivuilta www.evira.fi)
Punainen
Ei liene sattumaa että joulupukin nuttu on punainen, joka on tutkitusti lasten suosikkiväri. Punaista ei kannata unohtaa lautaseltakaan: tomaateille ja vesimeloneille punaisen värin antavan lykopeenin on todettu suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta. Rosollin herkullinen ainesosa punajuurikin näyttää ehkäisevän verisuonten ahtautumista. Alle 1-vuotiaille punajuurta ei suositella sen sisältämän nitraatin takia.
Punaviini
Punaviinin terveyshyödyistä ollaan montaa mieltä. Useat tutkimukset ovat kuitenkin antaneet viitteitä punaviinin kohtuukäytön – maksimissaan 1–2 lasillista päivässä – terveyshyödyistä. Punaviinin on havaittu muun muassa vähentävän riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin, parantavan sepelvaltimoiden toimintakykyä sekä pienentävän mahdollisesti aikuistyypin diabetekseen sairastumisen riskiä. Koe-eläimillä punaviinin sisältämä resveratroli näyttää estävän solujen vanhenemista ja pidentävän ikää.
Nuoret eivät punaviinin nauttimisesta hyödy, sillä mahdolliset terveyshyödyt alkavat vasta keski-iän jälkeen.
