Muistisairauksia voi ehkäistä pitämällä verenpaineensa kurissa ja liikkumalla.
Korkean verenpaineen hoito voisi ehkäistä ison osan muistisairauksista. Näin arvioi professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Timo StrandbergHelsingin ja Oulun yliopistoista. Hän harmittelee, että moni kuitenkin jättää verenpainelääkityksen kesken.
Strandberg toteaa, että todennäköisesti verenpaineen kurissa pitäminen vähentää muistisairauksien riskiä, vaikka selvää tutkimusnäyttöä on vaikea saada.
Tieto terveellisten elintapojen kuten liikunnan vaikutuksista muistisairauksien ehkäisyssä on kasvanut.
– Kun pidin 90-luvulla luentoa, en keksinyt muuta muistisairauden ehkäisykeinoa kuin että käyttäkää pyöräilykypärää, Strandberg muisteli Turun Lääketiedepäivien lehdistötilaisuudessa keskiviikkona.
– Nythän on tullut tietoa: mikä on hyvä sydämelle, on hyvä aivoille.
Suomalaisessa Finger-tutkimuksessa on seurattu elintapojen vaikutusta ikääntyvien ihmisten muistiin. Tähän mennessä on huomattu, että liikunta, terveellinen ravitsemus ja aivojen harjoittaminen olivat hyödyksi muistille.
Timo Strandberg ja professori, neurologian erikoislääkäri Juha RinneTyksistä kertoivat, että ensi vuonna tutkimuksesta saadaan lisätietoa nimenomaan muistisairauksien osalta.
"Se ei ole mitään satujumppaa."
Kaikki ikääntyvät hyötyvät voimaharjoittelusta. Voimailun puolesta puhui erikoislääkäri, Tyksin sisätautien ylilääkäri Jan Sundell, joka on myös tietokirjailija ja kehonrakennuksen harrastaja.
Sundellin mukaan jopa puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta suomalaista kärsii lihaskadon esiasteesta. Ilman harjoittelua lihasvoima hupenee ikääntyessä. Pahimmillaan ei enää pääse sängystä tai tuolista ylös.
Lihaskato liittyy muun muassa hormonaalisiin muutoksiin. Sundellin mukaan estrogeenikorvaushoito voi paitsi helpottaa naisten vaihdevuosioireita myös auttaa lihasten säilyttämisessä.
Sundell kertoi, että säännöllinen lihaskuntoharjoittelu lisää iäkkäiden lihasvoimaa 10–30 prosenttia muutamassa kuukaudessa. Sopiva tahti on pari kertaa viikossa.
– Se ei ole mitään satujumppaa, vaan harjoittelun on oltava progressiivista. Tämä onnistuu tehokkaasti vain kuntosalilla.
Varsinkin ensimmäisillä kerroilla voimat kasvavat vauhdilla.
– Meillä on sisätautiosastolla jalkaprässi, ja voimankehitys on uskomatonta.
Sundell vinkkasi, että kotonakin voi jumpata vaikka lukitsemalla rollaattorin ja harjoittelemalla seisomaannousuja.
Tiistaina alkaneet Turun Lääketiedepäivät jatkuvat torstaihin. Torstaina ohjelmassa on yleisöluento Tunteet, mieli ja terveys kello 18–20 Tyksin T-sairaalassa, Johan Haartman ja Risto Lahesmaa -saleissa.
Muisti ja ikä
- Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista, vaikka suurella osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta.
- Joka vuosi noin 14 500 suomalaista sairastuu muistisairauteen.
- Suurin osa muistisairauksista on sekamuotoisia, eli Alzheimerin tautia ja verenkiertohäiriöihin liittyvää dementiaa.
- Pieni osa sairauksista on perinnöllisiä ja puhkeaa jo keski-iässä.
- Arviolta noin 200 000 suomalaisella tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt.
- Vuonna 2013 noin 100 000 ihmistä kärsi lievästä ja 93 000 vähintään keskivaikeasta muistisairaudesta. Lähde: Juha Rinne, Tyks
