Paasto voi hillitä oleellisesti näläntunnetta, mutta myös syömishäiriö voi saada alkunsa paastosta.
Erilaisia paastoja pulpahtelee esille säännöllisin väliajoin, mutta niiden terveyshyödyt eivät ole helppo pala purtavaksi. Esimerkiksi kaksi maailman pisintä apinatutkimusta päätyivät taannoin lähes päinvastaisiin tuloksiin siitä, voiko kalorien rajoituksella lisätä elämän pituutta.
Wisconsin-Madisonin yliopiston vuonna 2009 julkaistujen tutkimustulosten mukaan kalorien saannin rajoitus pidentää elinikää. Sen sijaan Yhdysvaltain kansallisen ikääntymisinstituutin (NIA) vuonna 2012 julkaisemassa tutkimuksessa ei saatu näyttöä siitä, että elinpäivät lisääntyisivät tätä kautta.
Tammikuussa 2017 Nature-lehdessä julkaistiin raportti, joka paljasti tutkimusten erojen syitä. Eroja selitti muun muassa se, että tutkittavien apinoiden kaloriensaantia rajoitettiin eri ikäisinä.
Lisäksi ruokavalio oli tutkimuksissa erilainen: Wisconsin-Madisonin tutkimuksessa apinoille oli tarjolla prosessoitua ruokaa, jossa käsitti enemmän sokeria. Sen sijaan NIA:n tutkimuksen apinat söivät apinoille luontaisempaa ravintoa.
Maltillinen rajoitus hyväksi
Tutkimusryhmien yhteisen selvityksen lopputulos oli, että maltillinen kalorirajoitus auttaa apinaa elämään pidempään ja terveemmin, mutta rankka nälkäkuuri ei sen sijaan tarjoa lisäetua.
Vertailun perusteella vähemmän tuhti ruokavalio hyödytti aikuisia ja vanhoja, mutta ei nuoria apinoita. Tutkijat uskovat, että sama pätee ihmisiin.
Etelä-Kalifornian yliopiston vuonna 2014 julkaistut hiiri- ja ihmistutkimukset viittasivat siihen, että jo 2–3 päivän paasto uudistaa veren valkosoluja. Tutkimusjohtaja Valter Longonmukaan tätä kautta kehon immuunijärjestelmä vahvistuu taistelussa tulehduksia ja syöpää vastaan.
Longon mukaan 2-–4 päivän paastot voivat jopa käynnistää immuunijärjestelmän uudelleen, poistaen vanhoja immuunisoluja ja luoden tilalle uusia. Tutkimustulokset ovat herättäneet myös kritiikkiä tiedeyhteisössä.
Ei haittaa terveelle
Voiko paasto olla suositeltava tie terveempään ja keveämpään elämään?
– En erityisesti suosittele kenellekään paastoamista, mutta toisaalta terve, normaalipainoinen ja hyvässä ravitsemustilassa oleva aikuinen voi halutessaan kokeilla esimerkiksi noin viikon mittaista mehupaastoa, toteaa Turun Diacorin laillistettu ravitsemusterapeutti Tarja Himberg.
Paaston yhteydessä puhutaan usein puhdistautumisesta, eli elimistön kuona-aineiden poistamisesta. Elimistössä on kuitenkin omat tehokkaat kuonan poistajat: maksa ja munuaiset. Siksi emme Himbergin mukaan pohjimmiltamme tarvitse paastoamista, ainakaan puhdistautumiseen.
Paastosta ei ole osoitettu olevan mitään fysiologista hyötyä terveydelle, joskaan ei haittaakaan terveelle ihmiselle.
– Jos ihminen odottaa saavansa paastosta hyvää oloa, näin usein käykin. Jos puolestaan joutuu olemaan väkisin ilman ruokaa, tulos on todennäköisesti toinen.
Himberg näkee, että paaston myönteiset vaikutukset kumpuavat mahdollisesti eniten henkiseltä puolelta: paasto voi olla esimerkiksi eräänlainen selviytymisriitti ja piristävä startti laihdutukselle.
– Joillekin paastotila on hyvä olotila. Esimerkiksi näläntunne voi hävitä kokonaan ja voi tuntea itsensä hyvin energiseksi.
Syömishäiriö vaarana
Tarja Himbergin asiakkailla yleisiä paasto-oireita ovat olleet paleleminen, väsymys, päänsärky, heikkouden tunne ja huono olo. Ne ovat kuitenkin poistuneet, kun paasto on lopetettu.
Suurin syy oireisiin on Himbergin mukaan vähäinen energiansaanti. Paaston jatkuessa voi esiintyä myös ohimenevää hiustenlähtöä, ihon kuivuutta sekä ummetusta.
– Olen kuullut, että jonkun syömishäiriö on alkanut harmittomalta tuntuvasta lyhyestä paastosta, joka on sitten jatkunut ja jatkunut anoreksiaksi asti, mutta en osaa sanoa miten yleistä tällainen on.
Himberg huomauttaa, että paastoaminen ei sovi lapsille ja kasvuikäisille nuorille, raskaana oleville, imettäville tai henkilöille, joilla on tai on ollut syömishäiriöitä tai jokin diabeteksen tai sydäntaudin kaltainen vakava sairaus.
Myös iäkkäiden ihmisten sekä hyvin alhaisen verenpaineen omaavien ihmisten tulisi pidättäytyä paastosta.
Suosituimpia paastoja
5:2-paasto
- 5:2-paasto on tämän hetken ehkä suosituin paastoamistapa. Siinä syödään normaalisti viiden päivän ajan, mutta kahtena päivänä kaloriensaanti tiputetaan neljäsosaan normaalista tasosta. Paastopäivän kaloriensaanti tarkoittaa naisilla noin 500 kilokaloria ja miehillä 600 kilokaloria. Paastopäivien ei tule olla perättäisiä päiviä.
Leangains-paasto
- Naiset paastoavat 14 tuntia ja miehet 16 tuntia joka vuorokausi ja ravitsevat itsensä 8–10 tunnin aikana. Paaston aikana kaloriensaanti rajoitettaan mahdollisimman lähelle nollaa. Esimerkiksi tumma kahvi, kalorittomat juomat sekä sokeriton purukumi ovat sallittuja. Helpoiten tämä paasto onnistuu, kun nukkuminen sisältyy paastoaikaan.
Mehudieetti
- Mehudieetti on muunnelma paastosta, jossa voi nauttia erilaisia mehuja ja liemiä. Mehudieetti on muita paastoja sikäli terveellisempi, että siitä eivät täysin puutu ravintoaineet, vaan se tarjoaa keholle sopivia energialähteitä eli hiilihydraatteja, vitamiineja ja mineraaleja. Mehudieettiä ei yleisesti suositella viikkoa pidemmäksi ajaksi.
