Terveys

Voivatko terveyspelit tulla osaksi terveydenhuoltoa?

Terveysministeriön uusi linjaus, jonka mukaan terveydenhuollon etäpalveluiden voidaan nähdä vastaavan perinteisiä vastaanottokäyntejä, näyttäisi avaavan oven tulevaisuuden peliresepteille.

Turun yliopiston TEPE-tutkimusryhmän tekemän kartoituksen mukaan terveyspelien tuominen osaksi terveydenhuoltojärjestelmää on kuitenkin vielä muutaman mutkan takana.

– Yksi iso haaste on käytännön olosuhteet terveydenhuollossa, eli jatkuva kiire ja jatkuva muutostila, kuvailee tohtoriopiskelija Heidi Parisod.

– Lisäksi henkilöstön oma pelikokemus sekä yleinen tietämys terveyspeleistä voi olla vähäistä.

”Puuttuu vielä pitkäaikaisempaa, laajempaa ja isommilla tutkimusryhmillä saatua näyttöä siitä, että peleillä olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia.”

– Yksi haaste on tosiaan se, että terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole riittävästi tietämystä peleistä, niiden käytöstä tai turvallisuudesta, eikä helposti saatavilla olevaa tietoa siitä, minkä pelien vaikutusta on oikeasti tutkittu ja missä on teoriaa taustalla, lisää tohtoriopiskelija Anni Pakarinen.

– Toisaalta joistakin peleistä on jo näyttöä, mutta puuttuu vielä pitkäaikaisempaa, laajempaa ja isommilla tutkimusryhmillä saatua näyttöä siitä, että peleillä olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Tohtorikoulutettavat Heidi Parisod ja Anni Pakarinen esittelivät kollegansa Lotta Kauhasenkanssa TEPE-tutkimusryhmän kartoituksen tuloksia joulukuussa Games for Health -seminaarissa Turussa. TEPE on Turun yliopiston Hoitotieteen ja Informaatioteknologian laitosten yhteinen tutkimusryhmä, jota johtaa professori Sanna Salanterä.

 Anni Pakarinen (vas.), Lotta Kauhanen ja Heidi Parisod tutkivat terveyspelejä. Takana kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä. Heidät kuvattiin syyskuussa pelien käytöstä syöpäpotilaiden kuntoutuksessa kertovaan juttuun.
Anni Pakarinen (vas.), Lotta Kauhanen ja Heidi Parisod tutkivat terveyspelejä. Takana kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä. Heidät kuvattiin syyskuussa pelien käytöstä syöpäpotilaiden kuntoutuksessa kertovaan juttuun.

Tarkempaa arviointia tarvitaan

Terveydenhuollon muutosten, rajallisten resurssien ja henkilökunnan pelituntemuksen ohella kartoituksessa havaittuja haasteita on myös se, että terveyspelien arviointiin ei ole vielä standardoitua järjestelmää.

– Terveyspeliksi voi nimittää mitä tahansa peliä, eli ei ole olemassa mitään kriteerejä sille, mitä tuotteita nimitetään terveyspeleiksi, Parisod selittää.

”Ei ole olemassa mitään kriteerejä sille, mitä tuotteita nimitetään terveyspeleiksi.”

Euroopan unioni julkaisee vuosittain European Directory of Health Apps-kirjan, jossa listataan terveyttä edistäviä digitaalisia sovelluksia käyttäjien kokemuksiin ja näkemyksiin perustuen.

Pelkkä listautuminen kirjassa ei kuitenkaan vakuuta pelin terveysvaikutuksista: Esimerkiksi kotimainen Angry Birdson listattu kirjassa mielenterveysongelmiin auttavana sovelluksena ilman osoitusta tutkimusnäytöstä. Listan kriteerit ovat siis hyvin löysät.

Liikennevalojärjestelmä peleille?

Tutkijoiden mukaan ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi terveyspelitutkimuksen vahvistaminen sekä erillinen sertifikaattijärjestelmä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Pelien kehittäjät voisivat hankkia EU-direktiivien mukaisen CE-merkinnän peleille, jotka täyttävät lääkinnällisen laitteen kriteerit, Parisod esittää.

”Läpäiseville peleille voitaisiin myöntää sertifikaatti siitä, että ne perustuvat oikeaan tutkimustietoon.”

– Niille peleille, jotka eivät näitä kriteerejä täytä, voisi olla jonkinlainen kevyempi arviointiprosessi. Sen läpäiseville peleille voitaisiin myöntää sertifikaatti siitä, että ne perustuvat oikeaan tutkimustietoon ja eivät ole esimerkiksi haitallisia potilaille tai että kehityksessä on ollut mukana terveydenhuollon ammattilaisia.

– Yksi tapa luokitella pelejä voisi olla vaikka liikennevalojärjestelmä, jossa parhaiten kriteerit täyttävä peli saisi vihreän merkinnän, ja sitten olisi keltainen ja punainen huonommin täyttäville, lisää Pakarinen.

Tyksissä pelataan jo nyt

CE-merkinnän tai sertifikaatin hankkimiseen liittyy kuitenkin haasteita pelikehittäjien ja -julkaisijoiden näkökulmasta. Tällaiset prosessit hankaloittaisivat ennestäänkin hidasta pelikehitystoimintaa. Terveyspelejä koskevan tutkimustiedon kertymisen kannalta ongelmia tuottaa myös se, että pelit sekä alustat, joilla ne toimivat, vanhenevat nopeasti tekniikan kehittyessä.

Pakarinen ja Parisod korostavatkin, että sertifikaatin tai tutkimustiedon puute ei estä soveltamasta terveyspelejä tapauskohtaisesti.

”Myös terveydenhuollon ammattilaisella voi olla omaa kriittistä silmää, ja terveyspelejä voi kokeilla muiden menetelmien rinnalla.”

Vaikka tarkempia tilastoja pelien käytöstä terveydenhuollossa ei olekaan, tiedetään terveyspelejä käytettävän jo jonkin verran esimerkiksi fysioterapiassa ainakin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

– Ei terveyspelien käyttö aina edellytä sitä, että peli on käynyt läpi tiukan arviointiprosessin, toteaa Pakarinen.

– Myös terveydenhuollon ammattilaisella voi olla omaa kriittistä silmää, ja terveyspelejä voi kokeilla muiden menetelmien rinnalla. Terveyspeleillä ei kuitenkaan voida korvata näyttöön perustuvia hoitokäytänteitä ilman riittävää tutkimusnäyttöä.

Lue myös hyvinvointiteknologiaa käsittelevän juttusarjan edelliset osat: , ja .