Rutiinien rikkominen hyväksi aivoille

TS

Terveellinen ja säännöllinen ruokailu, säännöllinen liikunta, tarvittava määrä lepoa, sopivasti sosiaalista elämää ja aivojumppaa. Siinä on oivallinen resepti hyvinvointiin, niin myös aivojen ja muistin parhaaksi.

– Jokainen voi tehdä paljonkin aivojensa hyvinvoinnin eteen. Yleisesti voi sanoa, että huolehtimalla koko kehon hyvinvoinnista tulee huolehtineeksi myös aivoistaan, Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen muistiohjaaja Katja Lainesanoo.

Vaikka muistihäiriöt ovatkin yleisimmin ikääntyneen väestön sairauksia, tulisi aivojen hyvinvoinnin olla kaikenikäisten asia.

Viimeistään keski-iässä pitäisi alkaa miettiä muistiasioita.

– Viimeistään keski-iässä pitäisi alkaa miettiä muistiasioita. Vaikka muistisairaudet ovat yleisimpiä vanhoilla ihmisillä, ei ole poissuljettua, että niitä olisi työikäisilläkin.

Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa riskiinsä sairastua muistisairauksiin tai vähintäänkin siirtää sairastumisikää ja saada näin lisää terveitä elinvuosia.

– Koska sairastumisen riski kasvaa iän myötä, voi sairastumisen onnistunut lykkääminen esimerkiksi 5–10 vuodella tarkoittaa sitä, ettei ehdi sairastua ollenkaan, Laine selittää.

Jokainen voi itse vaikuttaa aivojensa ja muistinsa hyvinvointiin. Yleisen luulon vastaisesti moni muukin asia kuin vain ristikoiden ja sudokujen ratkominen on hyväksi aivoille.

Esimerkiksi kävely metsässä on hyväksi aivoille.

Hyvää aivojumppaa on esimerkiksi käsitöiden tai puutöiden tekeminen, vieraiden kielten opiskelu tai koordinaatiokykyä vaativa liikunta.

– Aivoille parasta on kaikenlainen tekeminen, joka vaatii älyllistä ponnistelua ja tuottaa mielihyvää. Oikeastaan kaikki rutiinien rikkominen on hyväksi, koska silloin aivot joutuvat töihin, Laine kertoo.

Monet aivojumpat eivät myöskään maksa harrastajalleen mitään.

– Luonnollakin on positiivinen vaikutus. Esimerkiksi kävely metsässä on hyväksi aivoille. Rahan sijasta tarvitaankin vain se, että alkaa nauttia elämästään ja tehdä sitä, mistä tykkää.

Laine muistuttaa, että kaikkien muistiaan epäilevien kannattaa uskaltautua tutkimuksiin iästä riippumatta. Aina syy muistin reistailuun ei nimittäin ole muistisairaus, sillä esimerkiksi työikäisillä syyksi paljastuu usein jokin muu.

– Työikäisillä syynä muistin heikkenemiseen voi olla esimerkiksi työuupumus, masennus tai uniongelma.

Jos kyse on etenevästä muistisairaudesta, on aina parempi, mitä aikaisemmin hoito voidaan aloittaa.

Jos mieliala on alakuloinen, voi tuntua siltä, ettei muistikaan toimi. Jos tällainen syy löytyy, se voidaan hoitaa, ja muistikin voi palautua täysin normaaliksi.

Mikäli epäilee, että omassa tai läheisen muistissa on jonkinlaista vikaa, Laine kannustaa ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

– Jos kyse on etenevästä muistisairaudesta, on aina parempi, mitä aikaisemmin hoito voidaan aloittaa.

Miten hoitaa aivojaan ja muistiaan?

- Huolehdi sydämen ja verisuonten terveydestä terveellisellä ruokavaliolla ja riittävällä liikunnalla.

– Muista nauttia elämästä ja viettää sopivan sosiaalista elämää.

– Anna aivoille sopivasti tehtävää, eli tee mieleistäsi aivojumppaa.

– Pyri nukkumaan riittävästi ja anna aivoillesi aikaa hengähtää myös kiireiden keskellä.

Ohjeet antoi muistiohjaaja Katja Laine.