Vaihdevuosien hormonihoito pienentää riskiä kuolla sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen.
Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalaan tutkimuksen mukaan hormonihoitoa käyttäneiden riski kuolla näihin sairauksiin on selvästi pienempi kuin muilla samanikäisillä naisilla. Suojavaikutus ei vaihdellut sen mukaan, minkä ikäisenä hormonihoito oli alkanut.
Tutkimuksessa oli mukana noin puoli miljoonaa naista. He olivat käyttäneet hormonikorvaushoitoa vuosien 1994–2009 aikana.
Tutkimuksessa selvisi, että riski kuolla sydäninfarktiin oli sitä pienempi, mitä pitempään naiset olivat hormonihoitoa käyttäneet. Sen sijaan aivohalvauskuolemien määrä ei ollut selvässä yhteydessä hoidon pituuteen.
Vaihdevuosien hormonihoidon hyödyistä ja haitoista on puhuttu paljon jo 1980-luvulta lähtien. Useiden 1980- ja 90-luvuilla tehtyjen tutkimusten mukaan hoito suojasi naisia sydänsairauksilta ja aivohalvauksilta. Sen sijaan rintasyövän riski kohosi, mutta useiden asiantuntijoiden mukaan hyödyt olivat haittoja suuremmat.
"Hormonihoidon vaikutukset voivat riippua myös geeneistä, ruokavaliosta ja muista elintavoista."
2000-luvun alussa hormoni-innostus romuttui, kun Yhdysvalloissa tehdyssä WHI-tutkimuksessa saatiin tulos, jonka mukaan hoito ei suojannut sydän- ja vesisuonisairauksilta. Myöhemmin samasta aineistosta tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että suojavaikutusta sydämelle on, jos hoito aloitetaan ennen kuin nainen on 60-vuotias.
Suomalaistutkimuksen johtaja Tomi Mikkolaarvioi, että tuoreen suomalaistutkimuksen ja yhdysvaltalaisen WHI-tutkimuksen erot voivat aiheutua siitä, että Suomessa naiset saavat luonnollista estrogeenia nimeltään estradioli. WHI-tutkimuksessa ja Yhdysvalloissa käytetään yleensä tiineen hevosen virtsasta eristettyä hormonia.
Mikkolan mukaan estradioli voi suojata ihmisen sydäntä ja verisuonia paremmin kuin hevosestrogeeni.
– Hormonihoidon vaikutukset voivat riippua myös geeneistä, ruokavaliosta ja muista elintavoista. Siksi vaikutukset tulisikin aina selvittää siinä maassa ja väestössä, missä hoitoa käytetään, sanoo emeritusprofessori Olavi Ylikorkala.
