Mistä itselle sopiva jooga ja opettaja?

Kirsi Saivosalmi, Eeva Lehtinen, Ulla Miettunen

Erilaisia joogaohjaajakoulutuksia on nykyään pilvin pimein. Pituus vaihtelee kuudesta vuodesta kuuteen kuukauteen. Mistä joogan harrastaja tietää, onko pätevissä käsissä?

– Hälyttävä merkki on, jos joogaohjaaja tuntuu vain esittelevän omaa notkeuttaan eikä kiinnitä huomiota oppilaiden tekemisiin, toteaa Anneli Rautiainen, pitkän linjan helsinkiläinen iyengarjoogaopettaja ja opettajakoulutuksen järjestäjä.

Jos ohjaaja keskittyy omaan harjoitukseensa tai pitää suuren osan tunnista silmät kiinni, hän ei mitenkään pysty valvomaan ryhmäänsä.

Rautiaisen mielestä joogaopettajien koulutus on levähtänyt käsistä. Joogaajaa voi pahimmillaan ohjata ihminen, jonka oma harjoittelutausta on vuoden mittainen ja koulutus viiden viikon aurinkolomalla saatu.

"Vuoden koulutuksessa moni asia jää vielä hämärän peittoon."

Iyengarjoogaopettajaksi tullaan noin neljässä vuodessa. Suomen Joogaliiton hathajoogaan painottuva koulutus Saarijärven Joogaopistolla kestää kuutisen vuotta. Opettajaksi kypsymisen katsotaan vaativan aikaa.

– Jooga ei ole venyttelyä vaan syvälle menevä kokonaisvaltainen järjestelmä, Rautiainen sanoo.

Epäpätevän opetuksen riskinä ei Rautiaisen mielestä ole pelkästään joogaajan fyysinen vammautuminen vaan joissakin tapauksissa jopa psyykkisen tasapainon horjuminen.

– Vuoden koulutuksessa moni asia jää vielä hämärän peittoon. Esimerkiksi asanoita (jooga-asentoja) ei saa teettää miten ja missä järjestyksessä tahansa.

Muun muassa suositun 200 tunnin ohjaajakoulutuksen voi suorittaa puolessa vuodessa.

Piikkiöläinen Heidi Ristseppäon opettanut hathajoogaa pian kolmetoista vuotta. Ristsepällä on Suomen Joogaliiton opettajakoulutus ja syventävät opinnot kolmatta vuotta meneillään.

Koulutuksen tärkeitä anteja ovat Ristsepän mielestä oman harjoittelun myötä syvenevä joogakokemus ja kehotietoisuuden saavuttaminen. Ennen kuin on sisäistänyt, missä asennossa oma keho on, sitä ei voi opettaa muille.

Osaava opettaja on joogasalissa oppilaita ja heidän yksilöllisiä tarpeitaan varten. Hän myös tarjoaa vaihtoehtoisia liikkeitä selkäkivuista tai muista vaivoista kärsiville.

– Opettaja ei saisi ajatella, että jooga on ulkokohtaista tekemistä, jossa on kyettävä tiettyihin asanoihin. Ketään ei saa panna ylittämään omia rajojaan. Myöskään notkeus ei ole joogassa se juttu, Ristseppä sanoo.

"Opettajan vastuulla on antaa ohjeet, joiden avulla oppilas pystyy toimimaan oikein"

Koulutuksen pituus ei silti ole ehdoton pätevyyden mittari. Suomen Joogaopiston johtaja Soilikki Suntolaarvioi, että lyhyemmälläkin koulutuksella voi pätevöityä, jos joogakokemusta on takana monta vuotta.

Anneli Rautiaisen mukaan esimerkiksi pitkään jooganneella fysioterapeutilla on lähtökohdat opettaa joogaa lyhyemmänkin koulutuksen turvin.

Mutta mistä osaavan opettajan sitten oikein tunnistaa? Yksinkertaisesti kokeilemalla eri opettajien tunteja ja eri joogamuotoja, Suntola vastaa.

Tärkeintä on kuunnella itseään, edetä harkiten ja unohtaa suorittaminen. Vieraan opettajan tunneilla ei kannata tehdä mitään, mikä epäilyttää. Kipu ei kuulu joogaan.

– Jokainen tulee tunneille omalla vastuullaan. Opettajan vastuulla on antaa ohjeet, joiden avulla oppilas pystyy toimimaan oikein, Ristseppä muistuttaa.

Mitä jooga on?

  • Jooga on ikivanha harjoitusmenetelmä, josta on olemassa lukematon määrä eri versioita.
  • Jooga ei ole vain fyysinen harjoitus tai tapa rauhoittaa mieli, vaan myös elämänfilosofia, joka opastaa terveisiin elintapoihin sekä johdattaa kohti syvempää itsetuntemusta ja henkistä kasvua.
  • Jooga painottaa kehon ja mielen tasapainoa sekä tietoista läsnäoloa hetkessä.

    Yoga tarkoittaa sanskritin kielellä yhteyttä.

    Joogaa yläilmoissa

    Ilmajooga tuo klassiseen joogaharjoitukseen uuden ulottuvuuden yhdistämällä asanoihin eli joogan liikkeisiin ilma-akrobatiaa. Ilmajoogassa liikkeet suoritetaan kattoon ripustettujen sirkuksesta tututtujen kangaslenkkien avulla.

    – Kangas helpottaa monien liikkeiden tekemistä. Sen avulla pääsee kokeilemaan asanoita ilmassa, tuettuna, ilman nikamiin kohdistuvaa painetta, sanoo Vesta Sariola-Hurttilaturkulaisesta Fuego Lounge -joogastudiosta.

    Ilmajooga kehittää tehokkaasti keskivartalon lihaksia ja kehonhallintaa. Kankaan avulla voidaan tehdä vaativiakin liikkeitä turvallisesti ja rauhallisesti.

    – Ilmajooga näyttää akrobaattiselta, mutta se ei ole vaikeaa. Kaikista liikkeistä on variaatioita, joten jokainen löytää itselleen sopivat, Sariola-Hurttila kertoo.

    Hänen mukaansa ilmajooga sopiikin kaikille.

    – Täällä käy niin nuoria kuin eläkeläisiäkin. Aina aloitetaan lempeämmästä tunnista ja vasta myöhemmin siirrytään voimakkaampien harjoitusten pariin. Osalla kävijöistä on joogataustaa, ja toiset tutustuvat ilmajoogassa ensimmäistä kertaa joogaan.

    Osa tunnista vietetään kankaalla ylösalaisin roikkuen.

    – Vaatiihan se vähän hurjapäisyyttä, kun viimeksi on saattanut lapsena roikkua pää alaspäin puussa. Ensimmäisillä tunneilla menee aikaa ja energiaa varomiseen, mutta luottamus kankaaseen syntyy pian. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse uskaltaa tehdä heti, Sariola-Hurttila toteaa.

    "Keholle on yllätys, kun yhtäkkiä kiepahdetaankin ylösalaisin."

    Ilmajooga on hyvä kehonhuoltotunti, joka sopii erityisesti niille, joilla on selän kanssa ongelmia.

    – Roikkuminen tekee selälle todella hyvää. Keholle on yllätys, kun yhtäkkiä kiepahdetaankin ylösalaisin. Krooniset jumit voivat aueta, kun antaa painovoiman venyttää.

    Ilmajoogaa harjoitellaan usein pienryhmissä, jotta opettaja ehtii neuvoa kaikkia.

    – Tunnille mahtuu maksimissaan 17. Pienemmässä ryhmässä saan avustettua henkilökohtaisesti kaikkia, ohjaaja sanoo.

    Joogan pariin Sariola-Hurttila löysi tiensä ollessaan vaihdossa Etelä-Amerikassa lähes kymmenen vuotta sitten.

    – Ystäväni houkuttelivat minut joogatunnille, enkä innostunut siitä aluksi yhtään. Vasta Suomessa ymmärsin, mistä joogassa on kyse ja sain tunneilta euforisen olon. Pian minulle syttyikin toive joogan ohjaamisesta.

    Ilmajooga on maailmalla suhteellisen uusi laji; sen ensimmäiset tunnit pidettiin New Yorkissa vuonna 2006. Suomeen laji rantautui vuonna 2012.

    – Kolmisen vuotta sitten löysin ilmajoogasta kertovia artikkeleita netistä ja kiinnostuin siitä heti. Ajattelin, että tämän voisin tuoda kaupunkiin ja lähdin koulutukseen New Yorkiin, Sariola-Hurttila kertoo.

    Tuolijooga käy kaikille

    Tuolijooga on helppo liikuntamuoto, jossa ei tarvitse mennä lattialle tai vaihtaa vaatteita. Arbiksessa (Åbo svenska arbetarinstitut) järjestettävä tuolijooga on hauska tapa aloittaa päivä.

    Tuolijooga perustuu hatha-joogaliikkeisiin ja hengitykseen. Se on helppoa liikuntaa, jota voidaan järjestää vaikkapa työpäivän tauoilla tai kotona. Nyt tulimme kuitenkin ohjatulle tuolijoogatunnille, jota vetää Ann-Mari Backman.

    Työväenopiston ylimpään kerrokseen on jo näin aamuvarhain kerääntynyt pieni, innokas joukko.

    – Tuolijooga soveltuu ihan kaikille ikään, kokoon tai kuntotasoon katsomatta. Se on lempeää, helppoa ja vaikuttavaa. Tuolijoogassa selkäranka, nivelet ja lihakset tulevat notkeammiksi ja vahvemmiksi. Tuolilla joogatessa kehon jännitystilat purkautuvat ja mieli rauhoittuu, Ann-Mari Backman kertoo.

    "Kun joutuu kiiruhtamaan hitaasti, oppii ottamaan muutkin elämän osa-alueet rennommin."

    Tuolijoogassa pienikin liike on tärkeä ja hyvin merkityksellinen. Suurin osa liikkeistä toteutetaan tuolilla istuen, mutta välillä seisotaankin. Harjoitukset ylläpitävät kehon liikkuvuutta, venyttävät ja vahvistavat lihaksia sekä tasapainottavat mieltä.

    Tuolijooga poistaa stressiä ja piristää.

    – Joogasta tulee helposti elämäntapa. Minun elämääni se tuli jo 15 vuotta sitten, kun yritin sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää. Kun joutuu kiiruhtamaan hitaasti, oppii ottamaan muutkin elämän osa-alueet rennommin. Lähdin Suomen joogaliiton koulutukseen vuonna 2012, vetäjä kertoo.

    Siviilissä Ann-Mari Backman on ruotsinkielisen Hemmet-vanhainkodin toiminnanjohtaja, ja hän pitää joogatunteja myös ikäihmisille. Jooga tarjoaa eri muodoissaan monipuoliset mahdollisuudet vanhusten virkistystoiminnaksi ja sopii myös liikuntarajoitteisten aktivoimiseen.

    Joogaliikkeet ovat tehokkaita tapoja virkistää ja virikkeellistää.

    – Keskiviikkoisin vedän tuolijoogatunteja kahdenkymmenen hengen porukalle, joista nuorin on 80-vuotias ja vanhin 99-vuotias. Olen huomannut selvän muutoksen heidän liikkuvuudessaan ja mielialassaan, ja se ilahduttaa minua, Ann-Mari Backman naurahtaa.

    Joogaa jokaiselle

    • Joogamuotoja syntyy jatkuvasti lisää. Kokeilemalla voi niiden joukosta löytää itselleen sopivan.
    • Astangajooga on voimakas, fyysinen joogamuoto, joka vetoaa erityisesti liikunnallisiin tyyppeihin. Vähemmän urheilullisen kannattaa edetä varoen.
    • Hathajooga on fyysisten joogasuuntausten perusta. Liikkeet tehdään oman luonnollisen hengityksen rytmissä, joko lempeässä tai dynaamisemmassa tahdissa.
    • Iyengarjooga on maailmalla yleinen joogamuoto, joka perustuu asanoiden tarkkaan linjaukseen ja apuvälineiden, kuten palikoiden käyttöön. Kuten hathajooga, myös iyengarjooga sopii hyvin aloittelijallekin.
    • Kundaliinijooga keskittyy fyysisen harjoittelun ohella joogaajan sisäisten voimavarojen, kundaliinienergian vapauttamiseen. Sopii erityisesti kokonaisvaltaista joogamuotoa etsiville.
    • Lämpöjooga tarkoittaa harjoittelua noin +38-asteisessa huoneessa. Käy erityisesti niille, jotka haluavat hikoilla.
    • Sivanandajooga on dynaaminen hathajoogan muoto, joka painottaa oikeaa hengitystekniikkaa. Sopii hyvin niille, jotka etsivät dynaamisempaa harjoitusta.
    • Vinyasa Flow koostuu virtaavista liikesarjoista, jotka tehdään dynaamisesti hengityksen tahtiin. Sopii hieman jo harjoitelleille.
    • Yinjooga on rauhallista, meditatiivista ja perustuu pitkäkestoisiin harjoituksiin. Sopii myös aloittelijoille.
    • Lähteitä: Suomen Joogaliiton, Studioyaman ja muiden joogakoulujen verkkosivut.