Arviolta miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine. Kohonnutta verenpainetta ei välttämättä huomaa jokapäiväisessä elämässä. Kuitenkin se rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä sekä lisää sairastumisriskiä. Se on yksi sydän- ja verisuonisairauksien merkittävimmistä riskitekijöistä
Verenpaineen mittaus on tavallisimpia toimenpiteitä terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Mansetti olkavarren ympärille, pumppaus, kuuntelu ja tulos.
Perinteiset elohopeamittarit ovat vielä yleisessä käytössä, mutta vastaanotoillakin on siirrytty usein digitaalisiin automaattimittareihin.
Automaattimittarit sopivat myös kotimittaukseen. Ne ovat yleistyneet ja niitä ostetaan lahjaksi vanhemmille tai isovanhemmille. Tasokin on viime vuosina parantunut, tosin vaihtelu on suurta.
- Mittarit ovat pääosin luotettavia. Ostaessa kannattaa kysyä miten laite on testattu ja onko sen tehnyt puolueeton taho. Yleensä asiantunteva myyjä pystyy tähän vastaamaan. Halpatuotteiden laatu ei välttämättä täytä kaikkia kriteereitä, sanoo dosentti Antti Jula Kansanterveyslaitokselta.
Luotettavimmat mittaustulokset saadaan olkavarsimittareilla. Rannemittareilla oikein mittaaminen on hankalampaa.
- Olkamittarissa mansetti on käytännössä aina sydämen tasolla. Rannemittarissa oikean asennon löytäminen on hankalampaa, ja silloin mittaustuloksissa on suuria käden asennosta johtuvia eroja, sanoo sisätauteihin erikoistuva lääketieteen lisensiaatti Teemu Niiranen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta Joensuusta. Niiranen väittelee verenpaineen kotimittauksen luotettavuudesta Turun yliopistossa kesäkuun puolivälissä.
Tutkimustulokset osoittavat, että oikein suoritettuna kotimittaus antaa oikeamman kuvan verenpaineen tasosta kuin mittaus terveydenhuollon vastaanotolla.
- Se myös ennustaa sairastumista sydän- ja verisuonisairauksiin paremmin. Samoin kotimittauksilla on vastaanottomittauksia vahvempi yhteys sydämen vasemman kammion mahdolliseen paksuuntumiseen, joka johtuu kohonneen verenpaineen aiheuttamasta sydämen lisäkuormituksesta.
Kotimittausten tulokset ovat alempia kuin vastaanotolla mitatut. Niirasen mukaan systolinen eli niin sanottu työpaine tai ylempi paine oli kahdeksan ja diastolinen eli lepo tai alempi paine neljä elohopeamillimetriä hoitajan mittaamaa matalampi. Niinpä verenpaineen tavoitearvoista vähennetään kotimittauksissa keskimäärin 5/5 elohopeamillimetriä.
Niirasen mukaan käytännössä kotimittareilla mittaus onnistuu lähes kaikilta. Tärkeää on, että mittari on hyvä, siinä on oikean kokoinen mansetti ja, että mittaaja on tutustunut ohjeisiin.
- Mielestäni verenpainetta ei pidä mitata joka päivä, siitä voi tulla rasite. Mutta säännöllinen mittaus kannattaa tehdä viikon ajan vaikka joka kolmas kuukausi. Väliajaksi mittari kaappiin.
Viikon aikana mitataan verenpaine aamuin illoin vähintään kahdesti. Näin saatujen tulosten keskiarvo kertoo verenpaineen tason. Silloin yksittäisten mittausten tulokset eivät aiheuta kovin suuria muutoksia puoleen tai toiseen.
- Verenpaine vaihtelee hyvin lyhyenkin ajan sisällä. Ja jos mittaustuloksissa on suuria heittoja, niin silloin voi kahden kerran sijasta mitata kolmannenkin kerran.
Iltaisin verenpainelukemat ovat jonkin verran korkeammat kuin aamuisin.
Luotettavan seurannan takia mittaukset on syytä suorittaa samalla tavalla joka kerta. Sillä kummasta kädestä mittaus tehdään, ei ole suurta merkitystä. Erot käsissä on yleensä 1-2 elohopeamillimetrin luokkaa.
TIMO MOBERG
