Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS

Vieraslajit

Jättiputket voivat kasvaa hyvin kookkaiksi.
Vieraslajit

Lähes 30 hanketta sai rahoitusta haitallisten vieraslajien torjuntaan

Jättiputket muodostavat tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden. Kuvassa myös lupiini.
Vieraslajit

Avustusta haitallisten vieraslajien torjuntaan haettiin 1,2 miljoonan euron edestä

Koirat ajavat minkit satimeen esimerkiksi kiven koloon, josta ne hätistetään pois puhaltamalla koloon ilmaa lehtipuhaltimella. Metsästäjä ampuu minkin sen tultua ulos kolon toiselta suulta. Koirat eivät käy eläimiin käsiksi ennen kuin ne on ammuttu. Luvan saatuaan koirat noutavat kuolleet minkit ja tuovat ne metsästäjille.
Vieraslajit

Minkkien ja supikoirien pyynti jatkuu saaristossa: "Voimme nähdä muutaman vuoden päästä aivan toisennäköisen linnuston"

Tomas Östermalm operoi konetta, jolla niitetään Aurajokeen levittäytynyttä keltalammikkia.
Vieraslajit

Katso video: Turun vesistöjä uhkaavaa keltalammikkia torjutaan Aurajoessa niittokoneella

Lehtokotelon lisäksi lupiinin luontaisiin vihollisiin kuuluu palkolude ja härmäsieni. Vielä ei oikeastaan tiedetä, miten hyvin laji kestää palkoluteen ja härmäsienen aiheuttamia tuhoja.
Vieraslajit

Lupiini puolustautuu tehokkaasti harvoja vihollisiaan vastaan – Turussa ongelmallisen kasvin torjunta on kovaa työtä

Luontoasiantuntija, Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti näyttää toimittaja Ann-Mari Rannikolle, miten alas Haunisten altaan vesi on muutamassa vuodessa laskenut. Mukana myös kääpiösnautseri Riia.
Vieraslajit

Luonto Plus: Keltalammikkia on jo lähes koko Haunisten altaassa

Hyvissä olosuhteissa lammikki leviää nopeasti. Se saattaa yhden kesän aikana kasvattaa jopa 1,5 metrin mittaisia kasvuversoja. Kuvan lammikkilautat kukoistivat Raision Haunisten altaassa elokuun puolivälissä.
Kasvit

Räjähdysmäisesti leviävää keltalammikkia vaikea hävittää – riesalaji kukkii näyttävästi Turun seudulla

Kurtturuusu ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon.
Vieraslajit

Kirkko kutsuu kurtturuusutalkoisiin Katariinan hautausmaalle

Tanja Herrala on nähnyt espanjansiruetanoita pihallaan olevien marjapensaiden alla.
Vieraslajit

Sade toi espanjansiruetanat esiin – Uittamolla pihasta voi löytyä jopa 20–30 etanaa kerralla

Littoislaisen Johanna Laitisen käsissä lupiinivärjäyksen tuloksia. Vahva kellanvihreä väri villalankavyyhtiin syntyi lupiinin lehdistä ja kainalossa oleva hento sininen kasvin kukista.
Vieraslajit

Haittakasvin voi valjastaa hyötykäyttöön – video näyttää, miten lupiinin kukinnot taipuvat värikkäiksi langoiksi

Heinäkuun aikana Ankkalammella ja muissa lähialueen vesistöissä selvitetään tarkemmin kiehkuravesiruton esiintymistä. Alueen vesistöjen virkistyskäyttäjiä pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota kasviosien poistamiseen mahdollisista vesikulkuneuvoista tai rantaleluista lajin leviämisen estämiseksi.
Vieraslajit

Uusi haitallinen vieraslaji kiehkuravesirutto löytyi Paimiosta

Etanaroskikseen saa laittaa vain kuolleita espanjansiruetanoita.
Vieraslajit

Raision Nuorikkalaan tuotiin etanaroskis espanjansiruetanoiden hävittämistä varten

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji.
Vieraslajit

Turussa torjutaan vieraslajeja talkoilla

Minkit tuhoavat taantumassa olevien vesilintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Arkistokuva.
Vieraslajit

Mökkiläiset mukaan vieraspetopyyntiin – Mökkirannoilla elävät minkit ja supikoirat vaaraksi vesilinnuille

Jättiputket muodostavat parhailla kasvupaikoilla tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden.
Vieraslajit

Erittäin haitallisen vieraskasvilajin torjunta jatkuu Varsinais-Suomessa – "Tulee suojata iho ja silmät"

Espanjansiruetanan tunnistaa helpoiten sen yleisimmistä, oranssinkirjavasta värityksestään.
Raisio

Raisio käy taistoon espanjansiruetanoita vastaan – kaupunkiin tulossa etanaroskiksia

Mandariinisorsia havaitaan Suomessa joka vuosi joitakin kymmeniä.
Lintubongaus

Näitkö harvinaisen vieraan Maskussa? Rivieralla bongattiin lintumaailman väriläiskä mandariinisorsa

Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Mikko Toivola ja kolmivuotias Viivi-terrieri etsivät vieraspetoja Saaristomerellä.
Vieraslajit

Tommy Arfmanilla ja kumppaneilla on tavoite: vieraspedoista vapaa saaristo – Onnistuessaan se voisi tuoda linnut takaisin

Arkistokuva Ruissalosta, jossa hanhet kansoittivat kansanpuiston rannan elokuussa 2019.
Linnusto

55 hakee lupaa ampua valkoposkihanhia – hakemusruuhka hidastaa käsittelyä

Kuollut supikoira.
Vieraslajit

Minkit ja supikoirat yritetään hävittää Saaristomereltä kokonaan ammattipyytäjien avulla

Vierasperäinen ja haitallinen keltalammikki sekoittuu helposti ulpukkaan, mutta on lähemmässä tarkastelussa kukinnoltaan erilainen ja kooltaan pienempi.Laji on levinnyt Aurajoessa viime vuosina paikoin räjähdysmäisesti.
Vieraslajit

Koristeeksi luultu haittakasvi leviää villisti Aurajoessa – säätiö ryhtyy torjuntatöihin keltalammikin pysäyttämiseksi

Katkerokala ei kasva 12 cm suuremmaksi. Laji tulee sukukypsäksi jo 3–6 cm mittaisena. Kutuaikana koiras (vasemmalla) erottuu värikkäämpänä sinivioletin ja roosan sävyissä ja naaraalle (oikealla) kehittyy munanasetin. Kalan erikoispiirre onkin munien asettaminen kehittymään simpukoiden sisään. Katkerokala hakee usein suojaa kasvillisuudesta ja myös käyttää kasveja ravintonaan. Poikasten löytyminen kertoo lisääntymisestä myös Suomessa, joskin vasta muutaman talven jälkeen tiedetään varmasti, onko lampeen syntynyt pysyvä kanta.
Kalat

Varsinais-Suomessa löydetty kaksi uutta vierasperäistä kalalajia

Ensimmäinen virallinen aurinkoahvenhavainto Nousiaisista tuli perjantaina, kun Urho kävi onkimassa kartasta bongaamallaan louhoslammella. Kala matkustaa muovipussissa Luonnonvarakeskukseen tutkittavaksi.
Luonto

Uimareitakin näykkivä aurinkoahven on luultua suurempi ongelma – elää vain Varsinais-Suomessa ja leviää rajusti

Kurtturuusun torjunta vaatii sitkeyttä. Helpointa siihen on ryhtyä ennen kesän kukintoa. Arkistokuvassa kurtturuusun torjuntaa Artukaisissa.
Kasvit

Kurtturuusu katoaa Turusta – yksi luontoon päässyt siemen voi laajeta haitalliseksi vieraslajiesiintymäksi

Marunatuoksukista saatiin viime kesänä noin 40 havaintoa. Allergisoivan vieraslajikkeen määrän arvioidaan olevan Suonessa vielä niin pieni, että siitepölyä tulee vain kaukokulkeutumien myötä.
Turun yliopisto

Turun yliopiston tutkijat kaipaavat havaintoja marunatuoksukista – siitepölyä leijailee Turkuun torstain vastaisena yönä

Vaikka aurinkoahven on kaunis katsoa, se on haitallinen esimerkiksi tavalliselle ahvenelle.
Meri

Kotoperäisten lajien elintilaa uhkaava aurinkoahven ui haaviin Ruskolla

Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine etsii espanjansiruetanoita puutarhan lähimaastosta sateen jälkeen. Kuva viime elokuulta.
Luonto

Tappajaetanat, jättiputket, jättipalsamit, lupiinit – näitä kavalia vieraslajeja torjutaan Turussa kolmen voimin

Copyright © Turun Sanomat Oy

27. vuosikerta

Vastaava päätoimittaja: Jussi Orell

ISSN: 0356-133X 2000 - 2022

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi