Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS

Vesistöt

Katri Pallari (vas.) ja Anu Vainio sovittelevat puunrunkoa Karhunojaan.
Luonto

Paimion Karhunojaan lisätään puunrunkoja – "Harva tietää, mikä tässä on ideana"

Saaristomeren rantamaille on maanviljelyksestä kertynyt vuosien saatossa paljon ravinteita. Ne rehevöittävät valuessaan merta vielä vuosien päähän, vaikka nykyiset lannoitusmäärät kalpenevat aiempien rinnalla. Arkistokuvassa meritutkijat Lilla Rottenbiller (vas.) ja Linn Engström tarkastelivat rannikkovesien tilaa Kemiönsaaren Helsingholmenilla elokuussa 2021.
Saaristomeri

Toisiko Saaristomeri-nyrkki selkeyttä rehevöityvän meren hajanaiseen pelastustyöhön? Näitä neljää toimea selvityshenkilö Kalervo Väänänen ehdottaa

Högsåra, Katanpää, rengastie, Forum Marinum mainittu – Katso paneelikeskustelu Saaristomeren tulevaisuudesta

Saaristomeri-panelistit toivovat valtiota hätiin rehevöityvän meren pelastamisessa – "Nyt on Saaristomeren oma sota", sanoo kansanedustaja

Jussi Aaltonen istuttaa taimenen poikasia Kuninkojaan. Yhteen kohtaan tulee muutama tuhat poikasta, yhtensä alueelle tuotiin 13 000 pikkukalaa.
Kalat

Kuninkoja sai 13 000 uutta terhakasti sätkivää asukasta – uhanalaisen meritaimenen poikasista ehkä vain 10 palaa vaellukselta takaisin kaupunkijokeen

Bakteerit

Ispoisten uimarannan kakkabakteerit olivat peräisin Aurajoesta

Reppulautta on hieman raskas ja hidas melottava, siksi Caj Koskinen suositteleekin melomista virtaavassa vedessä.
Retkeily

Caj Koskinen vaihtoi raksahommat luontoretkeilyyn – katso kuinka käy reppulauttailu Halistenkosken kuohuissa

Arkistokuvaa Mynäjoen varrelta.
Vesistöt

Mynäjoen alueelta löydettiin harvinainen tulvametsä – paikkaa ei paljasteta ennen kuin se saadaan suojelluksi

Onnettomuudet

Koira upposi avantoon ja katosi Salossa

Aurajoen valuma-alueen koko on 87 400 hehtaaria, josta kolmannes on peltoja. Pelloille levitetään lannan mukana fosforia yhteensä noin 230 000 kiloa vuodessa. Aurajoesta menee fosforia mereen 60 000 kiloa.
Kalankasvatus

Ely torjuu kalapomon väitteet sika- ja kalatalouden eriarvoisesta kohtelusta

Janne Antila (vas.) ja Jukka Leino kertovat, että taustalle syntyvä flada oli kasvanut umpeen. Nyt sen syvyystaso tiputetaan 40 senttiin merenpinnan alapuolelle.
Kustavi

Hauki ui pian kutemaan tehtaaseen – ensimmäiset muhinointimestat Kemiöön ja Kustaviin

Maaperätutkija Tero Saukko (keskellä) kairaa näytteitä Teijon kansallispuiston patorakennelmista. Sahajärven maapadolla työtä seuraavat Metsähallituksen erikoissuunnittelija Petri Loikkanen (vas.) ja puistomestari Okko Salo. Patojen kuntotutkimukset ovat osa laajempaa pyrkimystä saada kansallispuiston järvien vedenoton kokonaisuus haltuun.
Teijon kansallispuisto

Villi vedenjuoksutus Teijon kansallispuiston järvistä kuriin – "Ollut ikiaikainen tapa"

Rakkohauru on yksi itämeren avainlajeista, ja hankkeessa selvitetään myös sen elinympäristöjen ennallistamisen mahdollisuuksia.
Itämeri

Itämeren suojeluun jättihanke – kunnostamistoimet kohdistuvat myös Saaristomeren kansallispuistoon

Kirkasvetinen Aatun köngäs kivimassojen puristuksessa Pulmanki-joen latvavesillä. Putous on yli 200 kilometrin etäisyydellä Suomen pohjoisimmista kaivoksista ja Venäjän Nikkeliinkin on matkaa 100 kilometriä. Kaikki pohjoisimman Suomen joet ovat luonnontilaisia ja laskevat Utsjoen kunnan alueella Tenoon.
Puheenvuoro

Kaivosten vaikutus pohjoisiin vesiin ei ole kaukana katastrofista

Lännenpuolen Lohi haluaisi lisätä kalankasvatusmääränsä. Runsas vuosi sitten se alkoi testata yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa myrskyiltä turvaan upotettavia kalankasvatusaltaita Loukeenkarilla. Arkistokuvassa kalanviljelijä Essi Luoma.
Ympäristövaikutukset

Kustaviin kaavaillut jättimäiset kalankasvattamot uhkaavat alueen vesiä – laatu heikentynyt jo muutenkin

Finnsementti uudistaa parhaillaan satamaansa Paraisilla.
Ympäristövaikutukset

Finnsementti saa jatkaa ruoppausta ongelma-alueella – saastuneet massat läjitetään maalle

Merivartioaseman naapuriin on tulossa liki 19 hehtaarin läjitysalue.
Turku päättää

Ensimmäiset massat Hirvensaloon syksyllä 2022 – Turun seudun ruoppausmassoille pitää lähivuosina löytää uusia paikkoja

Turun Avantouimarit ry:n puheenjohtaja Ulf Wikström on huolissaan Ispoisten uimarannan äkillisesti heikentyneestä uimavedestä.
Uimarannat

Avantouintiyhdistys kantaa huolta vesien tilasta – yhdistys toivoo selvitystä Ispoisten uimarannan saasteiden alkuperästä

Kalastaja Matti Agge sai loppuviikolla läjitysalueelta vain kolme kuhaa koettuaan puolen tusinaa verkkoja. Takana maisemassa pilkahtaa Finnsementin tehdas.
Parainen

Paraisten läjitykset nostavat mönjän ja tunteet pintaan – kuhat häipyneet ja puuta kelluu väylällä

Syysuintipaikaksi kannattaa viikonloppuna valita jokin muu paikka kuin Ispoisten ranta.
Talviuinti

Uintia suositellaan yhä vältettävän Ispoisissa – vesinäytteessä yhä liikaa bakteereita

Uimista Ispoisten uimarannalla ei suositella.
Talviuinti

Ispoisten uimarannan saasteet rankkasateiden aiheuttamia – tuorein näyte valmistuu perjantaina

Paimionjoki-yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjukka Kulmala näkee viranomaisselvitysten edistävän toimia Paimionjoen ekologisen tilan parantamiseksi. Paimion Askalankoskella joki on kuiva suuren osan vuodesta energiayhtiön padotessa vettä sähkötuotantoon.
Vesistöt

Kuivuvasta Paimionjoesta selvitetään faktoja – sähköyhtiölle saattaa tulla velvoitteita

Vesistöt

Uhanalaiselle meritaimenelle urakoidaan talkoilla uusia lisääntymisalueita Turun Kuninkojaan

Pidä Saaristo Siistinä ry:n ohjelmapäällikkö Julia Jännäri kannustaa ihmisiä miettimään omia kulutustottumuksia ja valintoja, joilla voi vähentää merten ja vesistöjen roskaantumista.
Roskaaminen

Ihmisten tavat ja tottumukset vaikuttavat merkittävästi ympäristön roskaantumiseen – pienilläkin teoilla ja valinnoilla on väliä

Askalankosken pienvesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1935. Toimiluvan se sai muutamaa vuotta myöhemmin. Voimalaitoksen purkamiseksi on jonkin verran paineita. Koskessa on kalatievelvoite, jota Ely-keskus voi tarvittaessa vaatia. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalan omistavan yrityksen on rakennettava koskelle kalatie.
Vesistöt

"Ei tästä mitään Eldoradoa tule" – Paimionjoki ei muutu mahtavaksi lohijoeksi, mutta sen tilaa voidaan parantaa

Hukkuneet

Hukkunut mies löydettiin Äänekosken satamasta

Mynäjoen ja Mynälahden vesien tila kaipaa kohennusta. Kuvassa ammattikalastaja Markku Kallonen kokee verkkoja Mynälahdella.
Vesistöt

Mynäjoen valuma-alueella on tarvetta vesiensuojelutoimepiteille – suurin osa jokivesistä Varsinais-Suomessa ei hyvässä kunnossa

Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä kertoo, että järven näkösyvyys on nyt 2–3 metriä. Hän toivoo, että Littoistenjärvelle ei tarvitsisi tehdä jälkikäsittelyä, vaan järveä voitaisiin hoitaa biologisten prosessien kautta.
Littoistenjärvi

Kemiallisesti vuonna 2017 puhdistettu Littoistenjärvi on pysynyt hyväkuntoisena

Pyhäjärven rannalle on viime päivinä huuhtoutunut kuolleita kaloja.
Pyhäjärvi

Sukkulamato listii Pyhäjärven kiiskiä – "Pakko kerätä pois kun alkavat haista"

Jätevedet

Piikkiönlahteen valunut raakaa jätevettä – vesinäytteiden perusteella uimarannoille ei anneta käyttökieltoa

Naantalin ja Maskun alueella sijaitseva Askaistenlahti on viimeisten vuosikymmenten aikana päässyt rehevöitymään. Myös vesistön näkösyvyys on laskenut.
Vesistöt

Tuore raportti kertoo maanviljelyn aiheuttavan suurimman osan rehevöityvän Askaistenlahden kuormituksesta

Juhannuskokkoja saa mahdollisesti polttaa tänä kesänä, jos edeltävät sateet kasteleat maan tarpeeksi läpikotaisin. On silti hyvä tarkkailla Ilmatieteenlaitoksen varoituksia.
Juhannus

Näin vietät stressittömämmän ja turvallisemman juhannuksen – ostokset kannattaa hoitaa ajoissa ja alkoholi nauttia kuivalla maalla

Saaristomerrellä on yli 41 000 saarta ja luotoa 14 000 neliökilometrin alueella.
Vesistöt

Niemi Itämeressä ja tuhansien järvien maa – tai tarkkaan ottaen 168 000:n koripallokenttää suuremman lämpäreen maa

Sinilevän erottaa vedestä vihreinä tai kellertävinä hiukkasina tai tikkusina.
Sinilevä

Sinilevätilanne rauhallinen Itämerellä – Jos lämmin sää jatkuu, sinileväkukinnat lisääntyvät

Sään lämmetessä järvivesikin lämpenee. Kuvituskuva.
Vesistöt

Meri- ja järviveden lämpötila viileämpää Varsinais-Suomessa – Viileys voi johtua tuulisuudesta ja rankkasateista

Perjantaina Saarroniemen rannoilla lainehti siitepölyä.
Siitepölyt

Juustonkeltainen meri tervehtii kulkijoita – männyn lisäksi koivun ja kuusen kukinta lisää siitepölyn määrää

Laivamestari Perttu Mäkinen kättenjälkensä takana. Mäkinen veisteli talvella kolme 12-metristä röijeliraaka Suomen Joutsenelle.
Suomen Joutsen

Suomen Joutsenen röijeliraaka nostettiin 50 metrin korkeuteen – Forum Marinumille Kesätori ja saaristonäyttely

Luolalanjärven veden säännöstely loppuu, kun säännöstelypato puretaan ja tilalle tulee pohjapato.
Luolalanjärvi

Naantalin Luolalanjärven padon purku alkaa – kaloille vapaa kulku

Saaristomeren rannat valloittanut järviruoko on otollinen kasvi hyödynnettäväksi. Se sitoo itseensä meren liiallisia ravinteita, ja kun ruoko niitetään talvella, saadaan meren kuormitustakin vähennettyä.
Vesistöt

Satojen tuhansien rahoitus vesistönkunnostushankkeisiin – tärkeänä tavoitteena järviruo'on hyödyntäminen

Merestä Raisionjokea nousevat vaelluskalat törmäsivät ensimmäiseksi Huhkossa Valtatie 8:n alituksessa olevaan betonikynnykseen. Uuden kalatien ansiosta ne pääsevät jatkamaan matkaansa jokea ylös.
Raisio

Raisionjoen ennallistamista päästäneen jatkamaan – valitus kaatui oikeudessa

Pro Luolalanjärven Eeva Ståhle (vas) ja Janette Räikkönen kertoivat, että ultraäänilautan vaikutussäde kattaa koko järven. He kävivät soutuveneellä vilkaisemassa alkuviikosta järvelle saapunutta lauttaa.
Sinilevä

Sorsanpojalle ihmettelemistä: Naantalin Luolalanjärven levät kuriin uudella härvelillä

Lisää uutisia

Copyright © Turun Sanomat Oy

27. vuosikerta

Vastaava päätoimittaja: Jussi Orell

ISSN: 0356-133X 2000 - 2022

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi