Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS

Vesistöt

Paimionjoki-yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjukka Kulmala näkee viranomaisselvitysten edistävän toimia Paimionjoen ekologisen tilan parantamiseksi. Paimion Askalankoskella joki on kuiva suuren osan vuodesta energiayhtiön padotessa vettä sähkötuotantoon.
Vesistöt

Kuivuvasta Paimionjoesta selvitetään faktoja – sähköyhtiölle saattaa tulla velvoitteita

Vesistöt

Uhanalaiselle meritaimenelle urakoidaan talkoilla uusia lisääntymisalueita Turun Kuninkojaan

Pidä Saaristo Siistinä ry:n ohjelmapäällikkö Julia Jännäri kannustaa ihmisiä miettimään omia kulutustottumuksia ja valintoja, joilla voi vähentää merten ja vesistöjen roskaantumista.
Roskaaminen

Ihmisten tavat ja tottumukset vaikuttavat merkittävästi ympäristön roskaantumiseen – pienilläkin teoilla ja valinnoilla on väliä

Askalankosken pienvesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1935. Toimiluvan se sai muutamaa vuotta myöhemmin. Voimalaitoksen purkamiseksi on jonkin verran paineita. Koskessa on kalatievelvoite, jota Ely-keskus voi tarvittaessa vaatia. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalan omistavan yrityksen on rakennettava koskelle kalatie.
Vesistöt

"Ei tästä mitään Eldoradoa tule" – Paimionjoki ei muutu mahtavaksi lohijoeksi, mutta sen tilaa voidaan parantaa

Hukkuneet

Hukkunut mies löydettiin Äänekosken satamasta

Mynäjoen ja Mynälahden vesien tila kaipaa kohennusta. Kuvassa ammattikalastaja Markku Kallonen kokee verkkoja Mynälahdella.
Vesistöt

Mynäjoen valuma-alueella on tarvetta vesiensuojelutoimepiteille – suurin osa jokivesistä Varsinais-Suomessa ei hyvässä kunnossa

Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä kertoo, että järven näkösyvyys on nyt 2–3 metriä. Hän toivoo, että Littoistenjärvelle ei tarvitsisi tehdä jälkikäsittelyä, vaan järveä voitaisiin hoitaa biologisten prosessien kautta.
Littoistenjärvi

Kemiallisesti vuonna 2017 puhdistettu Littoistenjärvi on pysynyt hyväkuntoisena

Pyhäjärven rannalle on viime päivinä huuhtoutunut kuolleita kaloja.
Pyhäjärvi

Sukkulamato listii Pyhäjärven kiiskiä – "Pakko kerätä pois kun alkavat haista"

Jätevedet

Piikkiönlahteen valunut raakaa jätevettä – vesinäytteiden perusteella uimarannoille ei anneta käyttökieltoa

Naantalin ja Maskun alueella sijaitseva Askaistenlahti on viimeisten vuosikymmenten aikana päässyt rehevöitymään. Myös vesistön näkösyvyys on laskenut.
Vesistöt

Tuore raportti kertoo maanviljelyn aiheuttavan suurimman osan rehevöityvän Askaistenlahden kuormituksesta

Juhannuskokkoja saa mahdollisesti polttaa tänä kesänä, jos edeltävät sateet kasteleat maan tarpeeksi läpikotaisin. On silti hyvä tarkkailla Ilmatieteenlaitoksen varoituksia.
Juhannus

Näin vietät stressittömämmän ja turvallisemman juhannuksen – ostokset kannattaa hoitaa ajoissa ja alkoholi nauttia kuivalla maalla

Saaristomerrellä on yli 41 000 saarta ja luotoa 14 000 neliökilometrin alueella.
Vesistöt

Niemi Itämeressä ja tuhansien järvien maa – tai tarkkaan ottaen 168 000:n koripallokenttää suuremman lämpäreen maa

Sinilevän erottaa vedestä vihreinä tai kellertävinä hiukkasina tai tikkusina.
Sinilevä

Sinilevätilanne rauhallinen Itämerellä – Jos lämmin sää jatkuu, sinileväkukinnat lisääntyvät

Sään lämmetessä järvivesikin lämpenee. Kuvituskuva.
Vesistöt

Meri- ja järviveden lämpötila viileämpää Varsinais-Suomessa – Viileys voi johtua tuulisuudesta ja rankkasateista

Perjantaina Saarroniemen rannoilla lainehti siitepölyä.
Siitepölyt

Juustonkeltainen meri tervehtii kulkijoita – männyn lisäksi koivun ja kuusen kukinta lisää siitepölyn määrää

Laivamestari Perttu Mäkinen kättenjälkensä takana. Mäkinen veisteli talvella kolme 12-metristä röijeliraaka Suomen Joutsenelle.
Suomen Joutsen

Suomen Joutsenen röijeliraaka nostettiin 50 metrin korkeuteen – Forum Marinumille Kesätori ja saaristonäyttely

Luolalanjärven veden säännöstely loppuu, kun säännöstelypato puretaan ja tilalle tulee pohjapato.
Luolalanjärvi

Naantalin Luolalanjärven padon purku alkaa – kaloille vapaa kulku

Saaristomeren rannat valloittanut järviruoko on otollinen kasvi hyödynnettäväksi. Se sitoo itseensä meren liiallisia ravinteita, ja kun ruoko niitetään talvella, saadaan meren kuormitustakin vähennettyä.
Vesistöt

Satojen tuhansien rahoitus vesistönkunnostushankkeisiin – tärkeänä tavoitteena järviruo'on hyödyntäminen

Merestä Raisionjokea nousevat vaelluskalat törmäsivät ensimmäiseksi Huhkossa Valtatie 8:n alituksessa olevaan betonikynnykseen. Uuden kalatien ansiosta ne pääsevät jatkamaan matkaansa jokea ylös.
Raisio

Raisionjoen ennallistamista päästäneen jatkamaan – valitus kaatui oikeudessa

Pro Luolalanjärven Eeva Ståhle (vas) ja Janette Räikkönen kertoivat, että ultraäänilautan vaikutussäde kattaa koko järven. He kävivät soutuveneellä vilkaisemassa alkuviikosta järvelle saapunutta lauttaa.
Sinilevä

Sorsanpojalle ihmettelemistä: Naantalin Luolalanjärven levät kuriin uudella härvelillä

Somerolainen Erik Haggrén on kerännyt kuluvana keväänä poikkeuksellisen määrän tappavan vaarallista myrkkykeisoa kotirannastaan Someron Kirkkojärvellä. Havainnot myrkkykeisosta ovat lisääntyneet myös muualla Someron järviketjulla sekä Saaristomereen laskevan Paimionjoen rannoilla.
Vesistöt

Tappavan vaarallinen myrkkykeiso huolestuttaa Somerolla – vesistöstä yhteys saaristomeren mökkirantoihin

Kuvan joki ei liity tapaukseen. Arkistokuva.
Piikkiö

Hepojoen putkituksen maantäytössä ei käytetty jätteitä – maanomistaja on kärsinyt virheellisen tiedon leviämisestä

Ilmasto kriisissä

Merivirrat hidastuvat – ja se voi aiheuttaa Suomessa äärimmäistä säätä tai olla ase taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

Tulvavesi nousi Turun satamassa vuonna 2007 niin korkealle, että aamulaivojen matkustajat joutuivat tarpomaan tilapäissilloilla.
Vesistöt

Vesipäivänä katse kääntyy vesistöjen rehevöitymiseen ja tulvariskeihin

Saaristomeren valuma-alueella on noin 150 000 hehtaaria potentiaalista peltoaluetta, jolle voisi tehdä kipsikäsittelyn.
Itämeri

Nykyiset maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet ovat riittämättömiä – peltojen kipsikäsittelyjä pitäisi tehdä laajemmin

Katkerokala ei kasva 12 cm suuremmaksi. Laji tulee sukukypsäksi jo 3–6 cm mittaisena. Kutuaikana koiras (vasemmalla) erottuu värikkäämpänä sinivioletin ja roosan sävyissä ja naaraalle (oikealla) kehittyy munanasetin. Kalan erikoispiirre onkin munien asettaminen kehittymään simpukoiden sisään. Katkerokala hakee usein suojaa kasvillisuudesta ja myös käyttää kasveja ravintonaan. Poikasten löytyminen kertoo lisääntymisestä myös Suomessa, joskin vasta muutaman talven jälkeen tiedetään varmasti, onko lampeen syntynyt pysyvä kanta.
Kalat

Varsinais-Suomessa löydetty kaksi uutta vierasperäistä kalalajia

Ensimmäinen virallinen aurinkoahvenhavainto Nousiaisista tuli perjantaina, kun Urho kävi onkimassa kartasta bongaamallaan louhoslammella. Kala matkustaa muovipussissa Luonnonvarakeskukseen tutkittavaksi.
Luonto

Uimareitakin näykkivä aurinkoahven on luultua suurempi ongelma – elää vain Varsinais-Suomessa ja leviää rajusti

Pikkuvihreä on jo aiemmin toimittanut käymälöitä Islantiin. Askjassa turisteja on yllätetty tekemästä ruokaa vessojen sisällä.
Matkailu

Turisti kakkaa Islannin suurimmalla jäätikollä naantalilaiseen vessaan – käymälöistä on yllätetty matkailijoita jopa kokkaamasta

Anette Yrjänäinen ja Samuli Laakso tutkivat veden laatua.
Biologia

Koululaiset tutkivat veden laatua ja limakotiloita Vähäjoen rannalla – "Ötökkävaihe on ehdottomasti suosituin hetki"

Ely-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipposen mukaan haastetta rannoille tuovat meritulvat, myrskyaallot ja jokien talvitulvien yleistyminen. Etenkin meritulvat nousevat niin nopeasti, että niitä on hankala ennustaa.
Tulvat

Tulvat uhkaavat Lounais-Suomessa etenkin Turun rannikkoa, Poria ja Huittista – vedennousuun kannattaa varautua ajoissa

Uutiset

Taimenille talkoillaan uusia lisääntymisalueita Kuninkojaan

Sinilevissä on vähäistä runsastumista Lounais-Suomen alueella.
Vesistöt

Lounais-Suomen sinilevämäärät hienoisessa nousussa

Falkinkosken uimarannalla ei nyt saa uida.
Nousiainen

Falkinkosken uimapaikalla Nousiaisissa uintikielto toistaiseksi

Turku

Aurajoesta kerätään roskia ensi viikolla aluksen voiman

Meri

Sinilevätilanteessa ei isoja muutoksia – runsaasti levää Salossa Kiskon Kirkkojärvellä ja Naantalissa Mynälahden sisäosissa

Vähäjoen veden käyttämistä kehotetaan välttämään edelleen.
Turku

Maarian altaan eteläpään ja Vähäjoen veden käyttämistä vältettävä yhä

Tarroitettuja kaivonkansia nähtiin Turussa jo viime kesänä.
Turku

Tarra kaivonkannessa muistuttaa roskien päätymisestä vesistöihin

Sinilevätilanteessa ei ole suuria muutoksia.
Vesistöt

Varsinais-Suomen sinilevätilanne jatkuu tasaisena – lämmin sää voi lisätä esiintymiä

Niina Koivunen ja Malin Lönnroth Kalatalouden keskusliitosta lastaavat ankeriaslaatikoita Helsinkiin lähtevään autoon.
Vesistöt

Turusta lähtenyt auto vei Saloon 4000 ankeriasta – tuhansia kilometrejä vaeltavissa kaloissa on yhä paljon salaperäistä

Lisää uutisia

Copyright © Turun Sanomat Oy

Vastaava päätoimittaja: Kari Vainio

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi