Jutta Salmelalle pronssia Salon SM-viikkojen naisten judoturnauksesta

Maanviljely

Kipsi on puhdasta ja turvallista levittää peltomaahan, eikä se koveta, suolaa, tai happamoita maata.

Peltojen kipsikäsittely mahdollista yhä useammalle – hakuaika nyt käynnissä

Asiantuntijaryhmän mukaan jätevesien typpiravinteita pitäisi hyödyntää Suomessa nykyistä laajemmin maatalouden lannoitteina. Kuva Turusta Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolta.

Asiantuntijaryhmä: Jätevesistä saisi helpotusta maatalouden lannoitekriisiin – Turun seutu näyttää muille mallia

Kuivuus ja kaatosade ovat peltojen painajaisia – asiantuntija kertoo, millainen olisi viljelijän unelmien sääkartta

Vuoden toinen perunaerä saatiin maahan Naantalin Rymättylässä keväisenä tiistaipäivänä. Traktorin ratissa viljelijä Mika Törne. Siemenperunoita käsittelemässä Timo Vesa ja Anne Santalahti.

Päättymätön talvi saa Varsinais-Suomen viljelijät pelkäämään kolmatta katovuotta – "Tällaista kevättä eivät muista vanhat äijätkään"

Leena Erälinnan kotitilan pelloilla viljellään nykyään syysvehnää, timoteitä, kauraa ja kuminaa.

Paimiolainen Leena Erälinna on kotonaan niin yliopistomaailmassa kuin kotipelloillaan

Maanviljelijä Hannu Uiton traktori odottaa vielä pääsyä tositoimiin. Polttoöljyn hinnannousu hirvittää.

Ruoasta voi tulla pulaa, samalla monet maatilat taistelevat olemassaolostaan – Viljelijä haluaa työstä lisää palkkaa

MTK:n mukaan kaupat voisivat halutessaan vaikuttaa tuottajahintoihin ottamalla vastaan teollisuuden esittämät hintojen korotusvaatimukset.

MTK:n mukaan maatalouden kustannuskriisi uhkaa jo Suomen huoltovarmuutta – "Tuottajat ovat valmiita turvaamaan"

Pyhärannan salissa on valkoiseksi maalattu kaappikello, joka on tiettävästi rakennuksen vanhin kaluste. Timo ja Hanna Pyhäranta esittelevät kaappikellon mahtavankokoisia punnuksia.

Hanna ja Timo Pyhäranta tietävät, että historiallisen perintötilan ylläpito vaatii sitoutumista: "Ei taakka vaan elämäntapa"

Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi sen fosforikuormaa pitää vähentää merkittävästi. Maatalouden osuus Saaristomeren ihmisperäisestä fosforikuormituksesta on 87 prosenttia. Nopeasti kuormitusta vähentävien ensiapuluonteisten toimenpiteiden, kuten peltojen kipsikäsittelyn, lisäksi Saaristomeren valuma-alueella tulee toimijoiden mukaan käynnistää välittömästi lantafosforin ylimäärän purku.

Ratkaisun hinta 8 euroa kilolta – Poistuisiko Saaristomeren rehevöitymisen juurisyy kahdella miljoonalla eurolla vuodessa?

1.12.2021 12:00

Juha-Matti Suominen, Elina Heino ja Anna Setälä (oik.) jakoivat keskiviikkona Turun Yliopistonkadulla ohikulkijoille hernekeittoa. Samalla kerrottiin, että yhdestä hernekeittoannoksesta viljelijälle jää 13 senttiä.

Tuotantohintojen nousu syventää maatilojen ahdinkoa – katso taulukosta, mitä kaslerkilosta jää viljelijälle käteen

17.11.2021 21:30

Maanviljelijät protestoivat myymällä ruokaa tuottajahinnalla – Turussa viljelijät jakavat ilmaista hernekeittoa

15.11.2021 10:45

Kipsikäsittelyä laajennetaan Suomen rannikolla.

Rehevöityminen

Peltojen kipsikäsittelyä laajennetaan – Rahat otetaan EU:n elpymisohjelmasta

5.11.2021 13:45

Pellot ja meri tuovat ruokaa pöytään, toteaa maatilan emäntä Kaisa Suovanen. Hänet palkittiin vastikään Rymättylän positiivisimpana.

Rymättyläläinen Kaisa Suovanen opetteli pakon sanelemana maanviljelijäksi: "Kyllä siinä töllöiltiinkin, mutta saatiin ne perunat silti ylös"

15.10.2021 12:00

Valkoposkihahien ja muiden rauhoitettujen lintujen aiheuttamat viljelysvahingot ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. Uusi lakiesitys ehdottaa, että valtio myöntäisi avustusta hanhivahinkoja ennalta ehkäiseviin toimiin.Valkoposkihanhien määrä on viime vuosina kasvanut. Laji on rauhoitettu ja kuuluu luonnonsuojelulain piiriin. Niiden häirintä ja tappaminen ovat laittomia toimia.

Valkoposkihanhet

Valkoposkihanhien tuhotöitä voi pian ehkäistä valtion varoin – uusi laki muuttaa eläinten tekemien vahinkojen korvaamista

Luomutuotannon osuutta peltoalasta halutaan kasvattaa EU:ssa.

Luomun päivää vietetään tänään ensimmäistä kertaa – EU tähtää alan kehittämiseen kunnianhimoisin tavoittein

23.9.2021 11:51

Erkki Haaviston härkäpapusato oli surkea, nyt pavut ovat lähteneet itämään uudestaan, mutta niiden tilalle kylvetään syysvehnää.

Maanviljelijät tympääntyvät vaikeaan trendikasviin – härkäpapu mustui pelloille, sato väheni lähes 70 prosenttia

Hellekaudet muuttavat viljelyä

Juha-Pekka Aikola (vas.) ja Oskari Virtanen viljelevät molemmat härkäpapua. – Tänä vuonna papu on aavistuksen pienempi kuin aiemmin, Virtanen kertoo.

Elintarviketeollisuus

Vielä kymmenisen vuotta sitten härkäpapu ei kiinnostanut ketään, ja nyt se jalostuu vaikka falafeleiksi

14.8.2021 11:00

Kauran elintarvikekäyttö on viime vuosina lisääntynyt ja kaupan hyllyyn on tullut monenlaista uutta tuotetta. Suurin osa kaurasadosta päätyy silti rehuviljaksi. Kuvassa erilaisia kauratuotteita.

Yhdysvalloissa kysytään kauraa nyt kaukaakin – sato jäämässä pienimmäksi sitten vuoden 1866

Nousiaisissa asuva viljelijä Juha Saarinen on jo aloittanut syysviljan puinnit speltistä. Syysviljojen satoa hän odottaa toiveikkaana. Kevätviljojen osalta vuosi on sen sijaan surkea kuivuuden aiheuttamien satomenetysten takia.

Kuivuus korvensi osan kevätviljoista peltoon – helle on aikaistanut syksyn puintien alkua

Mynämäkeläinen maanviljelijä Aki Laaksonen pitelee käsissään syysvehnän juurimassaa.

Yksittäisten maatilojen hiilensidontamäärät voidaan nyt laskea – MTK otti uuden hiililaskurin viljelijöiden käyttöön

Lähde: FAO "The State of Agricultural commodity markets 2018"

Ilmasto kriisissä

Ruokapula on pahimmillaan viiteen vuoteen, ja ratkaisuja siihen haetaan myös Suomesta

Pisaraverhojärjestelmä pitää yllä haluttua ilmankosteutta kasvihuoneessa. Puukasvihuone voisi säästää vedenkulutusta jopa 95 prosenttia lasiseen verrattuna, kertoo tohtorikoulutettava Pasi Herranen.

Puisesta kasvihuoneesta toivotaan Piikkiössä viljelyn mullistajaa – säästäisi vettä jopa 95 prosenttia

Yrittäjä Tapio Ylitalon viljelyksiä on vaivannut kuorettuminen. Kasvit eivät voi kasvaa kuorettuman läpi, ellei sitä rikota.

Pitkään jatkunut helle piinaa ihmisten lisäksi viljelyksiä – tappioiden arvioiminen on silti vielä liian aikaista

Kipsi-hankkeessa pelloile levitettävä kipsi on hyvin hienojakoista pulveria.

Viljelijät epäröivät ottaa pelloilleen ilmaisen kipsikäsittelyn – hakijoiden määrä putosi viime vuodesta kolmanneksella

Helteiden myötä mansikan satokausi lyhenee olennaisesti. – Poimijamme tulevat näinä päivinä Venäjältä, mutta karanteenin jälkeen he ehtivät pellolle aivan liian myöhään. Samoin itsepoimijat ovat pelloilta poissa näin kuumalla ilmalla. Hyvinä päivinä heitä on olla 100–200 yhtä aikaa, Jaakko Koski tuumaa Väinö-poikansa kanssa. Jackrussellinterrieri-Viivi seuraa urakkaa silmä tarkkana.

Täällä kasvaa

Punaisen herkun aika on nyt – mansikka on herkkä kasvi, joka vaatii hellää huolenpitoa makeuden saavuttamiseksi

Jorma ja Johanna Anten mukaan rapaperin korjuu on pelkkää käsityötä. Ruoti nyhdetään maasta hieman kiertäen ja lehti leikataan veitsellä irti.

Täällä kasvaa

Alkukesän raparperit tulevat Laitilasta – roteva lajike on vanhaa maatiaiskantaa Kodisjoelta

Varsinais-Suomessa koettiin tiistaina poikkeuksellisen voimakkaita paikallisia sadekuuroja. Harvinaisiin lukemiin päästiin esimerkiksi Salossa Kiikalan lentokentän havaintoasemalla, jossa satoi kello 15–16 välillä 48,3 milliä. Koko tiistain aikana sademääräksi mitattiin asemalla 50,9 milliä. Ilmatieteenlaitoksen mukaan määrä on poikkeuksellinen. Poikkeuksellinen määritellään niin, että havainto tehdään harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Kiikalan lentokentän havaintoasemaan tallentunut sademäärä on sitäkin harvinaisempi.

Valtavat rankkasateet pilasivat tiistaina lukuisia peltoja – Sato jäämässä merkittävästi normaalia pienemmäksi

Kotimaisen varhaisperunan hyvä maku perustuu Mika Vahalahden mukaan ennen kaikkea tuoreuteen. ”Ehkä pohjoinen valo vaikuttaa myös siihen, että perunoista tulee aromikkaita”.

Varhaisperunan sesonki alkoi – yleinen virhe on keittää perunat liian vetisiksi

Uusi livelähetys käynnistyi – nyt pääsee seuraamaan yötä päivää varhaisperunan kypsymistä

Lantaa levitetään pelloille paikoin yli tarpeen, sillä osassa Varsinais-Suomea peltojen fosforivarannot ovat pitkäksi aikaa täynnä. Samaan aikaan on monia peltoja, jotka hyötyisivät lantafosforista. Tätä epätasapainoa halutaan parantaa tukemalla lannansiirtokustannuksia tilalta toiselle. Arkistokuva.

Osa pelloista hukkuu lantaan, kun toisilla siitä on pulaa – Suomen Itämeri-lupaukset jääneet lunastamatta

Valtaosan Mäki-Heikkilän tilan vadelmasadosta keräävät itsepoimijat, joiden määrä yllättää Riitta Metsolan joka vuosi.– Ennen vanhaan vain vanhempi väki kävi marjastamassa. Nyt täällä käyvät nuoret perheet. Tuleville polville halutaan näyttää, mistä ruoka tulee.

Viljelijäkato ei näy Varsinais-Suomen pelloilla – "Viljelemättä ne eivät jää"

Tämä on yksi skenaario siitä, miten kuivuus ja kosteus lisääntyvät alueellisesti vuoteen 2050 mennessä. Lähde: UNCCD

Ilmasto kriisissä

Saharan olosuhteet ovat jo hiipineet Etelä-Eurooppaan, ja aavikoituminen koskettaa suomalaisia enemmän kuin arvaisi

Esa Mäkitalon yritys ryhtyy valmistamaan annossalaatteja Kariniemen entisessä broileritehtaassa. Yrityskoordinaattori Ilkka Mäkinen on tyytyväinen siihen, että paikallisia raaka-aineita kyetään jalostamaan entistä pidemmälle Eurassa.

Maajussi Mäkitalo ryhtyy valmistamaan valmissalaatteja Kariniemen vanhassa tehtaassa

29.3.2021 15:00

Suomessakin ollaan huolissaan pölyttäjien elinoloista. Kesällä 2019 alkaneessa kimalaisseurannassa kerätään tietoa lajimäärän vaihtelusta. Arkistokuvassa kimalainen imemässä mettä pelto-ohdakkeen kukasta.

Pölyttäjähyönteiset

Pölyttäjät tarvitsevat viljelijöiden apua – houkuttimena isompi sato ja parempilaatuiset tuotteet

Arkistokuva Ruissalosta, jossa hanhet kansoittivat kansanpuiston rannan elokuussa 2019.

55 hakee lupaa ampua valkoposkihanhia – hakemusruuhka hidastaa käsittelyä

24.3.2021 12:10

Urakoitsija Mika Lainio kalkitsi peltoa Mynämäen ja Nousiaisten rajalla.

Peltoja päästään vihdoin kalkitsemaan, kun maa on roudassa: "Kalkituksen pitäisi olla ylipäätään yleisempää"

Turun yliopiston Brahea-keskuksen kehittämispäällikkö Leena Erälinna edistää päätyössään tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavauutta ja vapaa-ajallaan kehittää kotitilansa viljelyksiä kestävään suuntaan.

Varsinais-Suomen maataloudella mainiot edellytykset kestävään tuotantoon

19.12.2020 17:00

Delhin rajoilla Intiassa on ollut isoja protesteja kellon ympäri jo kahden viikon ajan. Mielenosoittajat vastustavat hallituksen päätöstä poistaa riisin ja viljan takuuhinnat.

Maanviljelijöiden laajat protestit leviävät Intiassa – "Istumme täällä niin kauan kuin tarve vaatii"

10.12.2020 7:15

Lisää uutisia