I Keep My Word tyylillä kauden avausvoittoon – "Hevonen oli terävän oloinen tänään jo auton takana"

Luonnonvarakeskus

Kristiinankaupungissa viljelmää pitävät Riikka Piippo ja Juuso Tuure kiinnostuivat humalan viljelystä pienpanimo-oluiden kautta.

Luonnonvarakeskus metsästää parasta oluthumalaa Piikkiössä – vieraat pääsivät haistelemaan useita vaihtoehtoja

Kirjanpainaja käyttää kuusen nilakerrosta ravinnokseen ja tappaa puun pystyyn. Tuhot huomataan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun puu on jo kuollut.

Suomen kuusimetsät kärsivät ilmastonmuutoksesta, syynä viheliäinen vipeltäjä – Suomen metsäkeskus: "nousemassa epidemian tasolle"

Kirjanpainajakuoriainen pystyy lentämään jopa viiden kilometrin matkan, mutta keskimäärin sen lento lähipuuhun jää korkeintaan sataan metriin.

Seurantapyydyksiin kertynyt suuri määrä kirjanpainajia – tuholaisötökät hyötyvät lämpenevästä ilmastosta ja rikkovat jo riskirajoja

Laumojen reviirit sijaitsivat vielä 2000-luvun ensimmäisinä vuosina lähes yksinomaan Itä-Suomessa. Viime vuosina susilaumojen määrä on raportin mukaan kasvanut ensisijaisesti Länsi-Suomessa. Arkistokuva.

Raportti: Susireviirien määrä kasvoi Länsi-Suomessa – tutkijat tekivät uuden huomion susien käyttäytymisestä

Maidontuotannosta luopuminen on ollut voimakasta, sillä viime vuonna maidontuottajia oli lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Maitoa tuotti vuoden 2021 lopussa enää alle 5 000 tilaa.

Ruuan hintaan kohdistuu poikkeuksellista nousupainetta – maidontuottajat kaikkoavat kovalla tahdilla

Isokarin alueelle suunnitellaan kalankasvatusaltaita. Arkistokuva.

Kustavin kalankasvattamon suunnitelmia esitellään avoimessa tilaisuudessa

Tänä kesänä Turussa tutkitaan pörriäisiä. Arkistokuva.

Pölyttäjähyönteiset

Turkuun ilmestyy tällä viikolla mehiläispesiä: kaupunki osallistuu pölyttäjätutkimukseen

Havuparikas etenee uusimmasta vuosikasvaimesta vanhempaan tappaen nilaa kuoren alla. Tällöin neulaset ruskettuvat tyveltä alkaen. Syksyllä neulasiin muodostuu kuromaitiöitä.

Luke pyytää kansalaisnäytteitä mäntyjä tuhoavasta sienestä

Valkohäntäpeurakanta pieneni kaikilla riista-alueilla

Dasguptan raportissa esitettyihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa luonnonsuojelu ja ennallistaminen.

Ympäristöministeriö selvittää talouden ja luonnon suhdetta – taloudellista näkökulmaa on hyödynnetty tähän asti vähän

Lännenpuolen Lohi haluaisi lisätä kalankasvatusmääränsä. Runsas vuosi sitten se alkoi testata yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa myrskyiltä turvaan upotettavia kalankasvatusaltaita Loukeenkarilla. Arkistokuvassa kalanviljelijä Essi Luoma.

Ympäristövaikutukset

Kustaviin kaavaillut jättimäiset kalankasvattamot uhkaavat alueen vesiä – laatu heikentynyt jo muutenkin

24.11.2021 6:00

Nordic Trout suunnittelee Kustavin Ströömin kasvattamoiden siirtoa

24.11.2021 6:00

Kuvan susi taltioitui riistakameraan Taivassalon Hakkenpäässä keväällä 2020.

Luken virhe tuotti ministeriölle lisätöitä suden kannanhoidollisen metsästyksen valmistelussa – susikanta on nyt suurin yli sataan vuoteen

5.11.2021 14:17

Kosteikkoviljelmän pajut ovat erittäin nopeakasvuisia. Mittatikuksi asettunut tutkija Hanna Kekkonen kertoo, että nämä pajut leikattiin 40 sentin tapille helmikuun lopussa. Nyt ne huitelevat jo viidessä metrissä.

Pehmeä kosteikkoviljelmä on kova ilmastotoimi, mutta EU:n maatalouspolitiikka 2023–2027 ei kannusta niiden perustamiseen

Metsästäjäliitto luo painetta Maa- ja metsätalousministeriölle sallia suden kannanhoidollinen metsästys tulevana talvena. Ministeriö ottaa asiaan kantaa lähiviikkoina Luken selvitysten pohjalta.

Metsästäjät painavat päälle suden metsästämiseksi – ministeriö lupaa vastauksia pian

Syksyn ja talven myrskyjen tieltä voidaan kaataa pihapuita jo turvallisuussyistä. Puun kaato on tarpeen myös silloin, jos puun juuret uhkaavat vaurioittaa talon perustuksia.

Puun lahoaminen ei aina ole syy kaadolle – Luken tutkija patistaa turvautumaan puunhoitajan apuun, kun poistoa mietitään

Etelä-Suomessa viljellään jo sokerimaissia pienissä määrin (arkistokuvassa). Keski-Suomessa on puolestaan viljelyssä rehumaissia. Erikoistutkija Marjo Keskitalo Lukesta uskoo maissin olevan yksi ilmaston lämpenemisen myötä Suomessa yleistyvistä viljelykasveista.

Maissi ja meloni kasvavat jo täällä – pitenevä kasvukausi suosii jatkossa uudenlaisia viljelykasveja

Suoden kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen ensi talvena on epävarmaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi, onko metsästykselle edellytyksiä Luken työn suotuisan suojelutason määrittämiseksi ollessa kesken. Kuvan susiyksilö taltioitui riistakameraan Taivassalossa keväällä 2020.

Suden metsästys epävarmaa – alustavat tulokset paljastavat Lounais-Suomen susien sukusiittoisuuden

Piikkiön koeviljelmällä onnistuttiin saamaan humalasatoa jo ensimmäisenä kesänä. Sadonkorjuu aloitettiin tällä viikolla.

Pienpanimot janoavat suomalaista humalaa – Piikkiössä selvitetään, mitkä kannat sopivat parhaiten oluen panemiseen

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion ennustemallin mukaan susikanta kasvaa edelleen.

Luonnonvarakeskus

Hyvä pentutuotto on lisännyt Suomen susikantaa – Varsinais-Suomi tiheimpiä susialueita

Kuvassa on GPS-laitteella varustettu valkoposkihanhi. Lähetin on pieni rengas hanhen kaulan ympärillä.

Valkoposkihanhille asennettu GPS-lähettimiä – testataan erilaisia karkotusmenetelmiä

17.5.2021 16:48

Valtaosan Mäki-Heikkilän tilan vadelmasadosta keräävät itsepoimijat, joiden määrä yllättää Riitta Metsolan joka vuosi.– Ennen vanhaan vain vanhempi väki kävi marjastamassa. Nyt täällä käyvät nuoret perheet. Tuleville polville halutaan näyttää, mistä ruoka tulee.

Viljelijäkato ei näy Varsinais-Suomen pelloilla – "Viljelemättä ne eivät jää"

Kuhan alamitan nostaminen pienensi saaliita Saaristomeren pohjoisosissa, muualla huomattiin jopa kasvua

Susien ulostenäytteitä kerättiin Varsinais-Suomessa yli sata kappaletta kuluvana talvena. Vetoomuksista huolimatta näytteitä ei kuitenkaan saatu kaikilta havaintoalueilta.

Susien ulostenäytteitä kerättiin ennätysmäärä talven aikana

Kemiönsaaren petoyhdyshenkilö Mikael Sundberg ja pohjan pystykorva Sulo keräävät metsällä liikkuessaan susien ulostetta dna-näytteisiin. "Näytteiden kerääminen jakaa metsästäjäkuntaa, mutta itse luotan tutkittuun tietoon. Dna-tutkimuksen ansiosta tiedämme paljon enemmän Kemiönsaarella liikkuneista susista kuin ilman tutkimusta tietäisimme."

Varsinais-Suomeen muotoutumassa uusia susireviirejä – kuvan tarkentamiseksi kaivataan vapaaehtoisia ulostekerääjiä

Katkerokala ei kasva 12 cm suuremmaksi. Laji tulee sukukypsäksi jo 3–6 cm mittaisena. Kutuaikana koiras (vasemmalla) erottuu värikkäämpänä sinivioletin ja roosan sävyissä ja naaraalle (oikealla) kehittyy munanasetin. Kalan erikoispiirre onkin munien asettaminen kehittymään simpukoiden sisään. Katkerokala hakee usein suojaa kasvillisuudesta ja myös käyttää kasveja ravintonaan. Poikasten löytyminen kertoo lisääntymisestä myös Suomessa, joskin vasta muutaman talven jälkeen tiedetään varmasti, onko lampeen syntynyt pysyvä kanta.

Varsinais-Suomessa löydetty kaksi uutta vierasperäistä kalalajia

14.1.2021 10:57

Lounais-Suomessa runsaimmat havununnakannat – tulokaslaji voi aiheuttaa merkittäviä metsätuhoja

8.12.2020 10:20

Tutkija Marjo Keskitalo on tehnyt liki 25 vuotta töitä sen eteen, että Suomessa pellolla kasvaisi monenlaisia hyötykasveja.

Tutkija Marjo Keskitalo toi Suomeen jo kvinoan, mutta yksipuolinen maatalous kaipaalisää erikoiskasveja

21.11.2020 14:00

Arkistokuvan susi kuvattu riistakameralla yksityistiellä Taivassalon Hakkenpäässä.

Luke ei pannoita susia tulevanakaan talvena – Metsästäjäliitto tyrmistyi päätöksestä

16.11.2020 13:10

Ensimmäinen virallinen aurinkoahvenhavainto Nousiaisista tuli perjantaina, kun Urho kävi onkimassa kartasta bongaamallaan louhoslammella. Kala matkustaa muovipussissa Luonnonvarakeskukseen tutkittavaksi.

Uimareitakin näykkivä aurinkoahven on luultua suurempi ongelma – elää vain Varsinais-Suomessa ja leviää rajusti