Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS

Kasvit

Lehtokotelon lisäksi lupiinin luontaisiin vihollisiin kuuluu palkolude ja härmäsieni. Vielä ei oikeastaan tiedetä, miten hyvin laji kestää palkoluteen ja härmäsienen aiheuttamia tuhoja.
Vieraslajit

Lupiini puolustautuu tehokkaasti harvoja vihollisiaan vastaan – Turussa ongelmallisen kasvin torjunta on kovaa työtä

Klinikkaeläinhoitaja Ella Ilmoniemi (vas.) ja eläinlääkäri Heidi Pikkarainen tutkivat Ilmoniemen 2,5-vuotiasta lancashirenkarjakoiraa Lissua. Lissulle maistuvat herkut.
Eläimet

Moni huonekasvi on vaaraksi lemmikille

Sinikka Meriruoho halusi lisää viihtyisyyttä kotiinsa ja hankki helppohoitoisia perinnekasveja. Nyt olohuoneessa kukkii kliivia, ja ikkunan ääressä ovat iso jukkapalmu ja peikonlehti.
Sisustus

Suomalaiset haluavat kotiin etätyöpisteen ja viherkasveja

Villiviini kiipeää seinälle ja parvekkeille.
Syksy

Katso miltä syksyn väriloisto näyttää Martissa, jonka asukkaat nauttivat viilentyneistä ilmoista

Juha Raininko tutkii luomukvinoan kasvua pellollaan. Keväällä kylvetyn viljan puinti ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen. – Tämä lohko on perustettu apilapeltoon ja kylvetty 5. kesäkuuta, isäntä muistaa ja tarkentaa, että luonnonmukaiseen viljelyyn kuuluu olennaisesti viljelykierto.
Täällä kasvaa

Kantapään kautta kasvu-uralle – lietolainen Juha Raininko on yksi harvoista kvinoan viljelijöistä Suomessa

Hyvissä olosuhteissa lammikki leviää nopeasti. Se saattaa yhden kesän aikana kasvattaa jopa 1,5 metrin mittaisia kasvuversoja. Kuvan lammikkilautat kukoistivat Raision Haunisten altaassa elokuun puolivälissä.
Kasvit

Räjähdysmäisesti leviävää keltalammikkia vaikea hävittää – riesalaji kukkii näyttävästi Turun seudulla

Hunsan tilan nykyinen isäntä Ilmari Hunsa viljelee kuminaa noin 30 hehtaarin alueella. Tänä vuonna kuminakin puitiin ennätysaikaisin.
Täällä kasvaa

Lähinaapurit kyllä haistavat, milloin Hunsan tilalla puidaan kuminaa – tänä kesänä huumaava tuoksu levisi tavallista aikaisemmin

Tuoksukimpun huumaava tuoksu pitää hereillä pitkästyttävämmässäkin kokouksessa, vakuutta yrttiterapeutti Liisa-Maija Verainen.
Kasvit

Yrteillä ei vain mausteta, vaan myös hajustetaan ja parannetaan – tiedätkö, mihin tarkoitukseen huussiheinää käytettiin?

Ennakkoluuloton viljelijäpariskunta Ville Virtanen ja Virve Kettunen ovat ihastuneet öljyhampun monipuolisuuteen.
Täällä kasvaa

Marttilan perukoilta viedään hamppuöljyä Etelä-Korean miljoonakaupunkeihin – nämä hamppulajikkeet eivät päihdytä

Sirpa Ojala viihtyy pelargoniensa parissa.
Kukat

Lietolaisella terassilla kasvaa parisataa pelargonia – "Näiden myötä aukesi uusi ja ihmeellinen maailma"

Museopuutarhuri Aaja Peura esittelee yrttiruudussa kasvavia maisseja.
Kasvit

Rambo kulkeutui Ruotsista Pohjois-Amerikan kautta Suomeen – Pehr Kalmin kasviperinne elää muistoistutuksessa

Littoislaisen Johanna Laitisen käsissä lupiinivärjäyksen tuloksia. Vahva kellanvihreä väri villalankavyyhtiin syntyi lupiinin lehdistä ja kainalossa oleva hento sininen kasvin kukista.
Vieraslajit

Haittakasvin voi valjastaa hyötykäyttöön – video näyttää, miten lupiinin kukinnot taipuvat värikkäiksi langoiksi

Kolumni

Tiina Raevaara: Kohtalokkaan puuhakas ihmislaji

Järviruo'on määrää on ennen saatu pidettyä kurissa muun muassa lehmien laiduntamisella. Nykyään ruokoa löytyy jo pelkästään rannikkoalueilta noin 30 tuhatta hehtaria.
Rehevöityminen

Järviruo'on määrä Suomen rannikkoalueilla kymmeniä tuhansia hehtaareja – heinäkasvi huonontaa veden tilaa myös Mynälahdella

Kolumni

Luonnossa kohtaan oman tietämättömyyteni

Sari Kanteloa viehättää pioneissa niiden kauneus, helppohoitoisuus ja valtava lajikirjo.
Puutarha

Viherpeukalo päätti perustaa pionipuiston kaikkien iloksi – Katso upeat kuvat kaikille tarkoitetusta kukkaloistosta

Kasvituntija Veli-Pekka Rautiaista huolestuttaa Juhannuskukkulan perinnebiotoopin tulevaisuusympäristön rakennuspaineiden puristuksessa.
Luonto

Juhannuskukkula on salainen pala saaristoa keskellä kaupunkia – "Saaristosta tuttua käärmeenpistoyrttiä on runsaasti"

Katariinanlaaksossa kukkii kiurunkannus. Eliömaantieteen dosentti Kalle Ruokolainen Turun yliopiston biologian laitokselta opastaa innostavasti kasviharrastuksen pariin.
Koti

Kartoita kasvit – mitä kaikkea kasvaakaan kotipihalla, mökkitontilla tai tutussa lähiluontokohteessa?

Puutarha

Puutarhat kutsuvat tänään vierailulle

Yhtä köyttä. BSAG:n perustajäsen ja Gullkronan vierassataman puolisonsa kanssa omistava Saara Kankaanrinta (vas.), Metsähallituksen meriluonnon luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo ovat yhtä mieltä siitä, että yksityisten ihmisten ja tahojen aloitteet vesialueiden suojelemiseksi olisivat tärkeitä.
Saaristomeri

Gullkronaan on syntymässä yksityinen, 4 800 hehtaarin vedenalainen suojelualue, joka on koko Saaristomeren suurin

Piikkiön kentällä tutkitaan nyt kuumeisesti historiallisten pionien kokotietoja, rakenteita, värejä ja karvoja. Tutkimuksen "sielu", emerita Sirkka Juhanoja ja muu tutkimusryhmä on jo löytänyt niistä mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Kasvit

Ikivanhojen pionien dna-tutkimus säilyttää pionien monimuotoisuutta

Kesäkuussa 2019 Raision Alppiruusupuistossa kukki näin komeasti.
Alppiruusupuisto

Raision Alppiruusupuistossa pian paras kukinta-aika – bongaa myös sirot hemlokit ja uudet magnoliat

Jättiputket muodostavat parhailla kasvupaikoilla tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden.
Vieraslajit

Erittäin haitallisen vieraskasvilajin torjunta jatkuu Varsinais-Suomessa – "Tulee suojata iho ja silmät"

Kasviekologit Kalle Ruokolainen ja Jussi Lampinen ovat priimusmoottoreina hankkeessa, jossa inventoidaan kaikki Turun kaupungin alueella esiintyvät putkilokasvit. Vapaaehtoisvoimin toteutettava työ jatkuu nyt viidettä vuotta. Pomponrahkalta tutkijat kirjasivat ylös muun muassa kukkivan tupasvillan. Labradorinnoutaja Nakki kulkee Lampisen mukana inventointiretkillä.
Kasvit

Turusta on puuttunut koko kaupungin kattava kasvitutkimus – nyt sen tekee joukko vapaaehtoisia

Jos luontokato jatkuu nykyisellä tahdilla, vaarassa ovat ihmiskunnan terveys, talous ja yleinen turvallisuus, Ilari Sääksjärvi sanoo.
Luonto

Haluammeko menettää miljoona eliölajia sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana?

Somerolainen Erik Haggrén on kerännyt kuluvana keväänä poikkeuksellisen määrän tappavan vaarallista myrkkykeisoa kotirannastaan Someron Kirkkojärvellä. Havainnot myrkkykeisosta ovat lisääntyneet myös muualla Someron järviketjulla sekä Saaristomereen laskevan Paimionjoen rannoilla.
Vesistöt

Tappavan vaarallinen myrkkykeiso huolestuttaa Somerolla – vesistöstä yhteys saaristomeren mökkirantoihin

Biologia

Luonnon oma, elämän antava aurinkovoimala – fotosynteesi tuottaa energian, ruuan ja vieläpä hapen

Vanhin Suomessa tavattu lintu on ollut 36-vuotias etelänkiisla. Ruotsissa on löydetty peräti 43-vuotias yksilö. Tämä lintu on kuvattu Norjan puolella.
Luonto

Mikä lintu elää vanhimmaksi? Mikä on savusieni? – 10 kysymystä luonnon ihmeistä

Turun Pansiontiellä, Jalostajan portin edustalla kasvavat mistelit ovat mieltyneet poppeleihin.
Kasvit

Misteli on etelästä Suomeen levinnyt puoliloinen – biologi rauhoittelee kotipuutarhureita, omenapuut eivät ole vaarassa

Kitkeminen on hikisin ja tehokkain rikkakasvien torjuntatapa. Syväjuuristen rikkojen kitkeminen vaatii huolellisuutta. Pienikin maahan jäänyt juurenpala riittää uuteen kasvuun.
Puutarha

Näin saat rikkakasvit kuriin ilman myrkkyjä – Tunnistatko 12 yleistä puutarhurin piinaajaa?

Talvipuutarhan pääsiäispurjevihma (Genista spachiana) täydessä kukassa. Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine tummanpunaisen kamelian (Camellia japonica) vierellä.
Kasvit

Ruissalon kasvitieteellisen ulkopuutarha heräilee – kasvihuoneissa rönsyää ja kukkii ympäri vuoden

Pertti Pehkonen tarkistaa, onko aasiankriinumilla vielä riittävästi tilaa ruukussa vai pitääkö se vaihtaa suurempaan ruukkuun.
Koti

Keväthuolto antaa kodin viherkasveille uutta puhtia – Helsingin yliopiston ylipuutarhuri kertoo 12 hoitovinkkiä: "Ja hups, sepäs kasvaa"

Useimmille suomalaisille kirkkaankeltainen leskenlehti on toivottu kevään merkki. Se loistaa esiin harmaastakin maisemasta.
Kevät

Terminen kevät alkoi Turussa – Nyt on ilmassa kettujen rääkäisyjä, nokkosperhosia ja mereltä muuttavia variksia

Runsas siitepölyn määrä ilmassa lisää myös koronatartuntojen määrää, kertoo tuore tutkimus.
Siitepölyt

Siitepöly lisää myös terveiden ihmisten koronatartuntoja – Turkuun odotetaan viime vuotta enemmän koivun siitepölyä

Vierasperäinen ja haitallinen keltalammikki sekoittuu helposti ulpukkaan, mutta on lähemmässä tarkastelussa kukinnoltaan erilainen ja kooltaan pienempi.Laji on levinnyt Aurajoessa viime vuosina paikoin räjähdysmäisesti.
Vieraslajit

Koristeeksi luultu haittakasvi leviää villisti Aurajoessa – säätiö ryhtyy torjuntatöihin keltalammikin pysäyttämiseksi

Pianon päällä Mirva Hollstenin kodissa on eukalyptuksen oksia, jotka ovat emännän lempikukkia. – Niistä tulee niin ihana tuoksu ja ne kestävät maljakossa kolmekin viikkoa, hän perustelee.
Pimeyden selättäjät

Mirvalle kasvit ja valo enteilevät jo kevättä – ihmiskunta ei tulisi toimeen ilman kasveja

Turun Pääskyvuoressa kasvava koivu ei asiantuntijan mukaan vielä kuki, mutta on tavallista herkemmässä tilassa ja voi tehdä sen normaalia aiemmin.
Kasvit

Osa luonnosta elää väärää vuodenaikaa – pähkinäpensas kukkii, teeri ehätti soitimelle

Jari Manninen ja Sofia Lazarou uskovat, että viherkasvit saavat nuoret huomaamaan luonnon ja ympäristön.
Ilmastonmuutos

Aloittaa voi ihan pienestä – vaikkapa viherseinästä

Kullankeltainen, iso koivu on poikkeuksellinen näky harmaassa ympäristössä Turun Ispoisissa, jossa kaikki muut koivut ovat jo pudottaneet lehtensä. Etenkin sellaiset puut, jotka ovat eteläisempää alkuperää, saattavat pitää lehtensä kotoperäisiä koivujamme kauemmin leutona syksynä.
Sää

Kullankeltainen koivu ja hysy-linnut ovat lämpimän marraskuun ihmeitä – nokkosperhosiakin lentelee vielä

Lisää uutisia

Copyright © Turun Sanomat Oy

Vastaava päätoimittaja: Kari Vainio

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi