Ympäristö ja luonto

Kansallispuistojen käyntimäärissä on nousua 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, eli aikaan ennen pandemiaa. Kävijöiden tyytyväisyys on kuitenkin ennätystasolla. Arkistokuvassa Kurjenrahkan kansallispuistoa.
Luonnonperintäsäätiö haluaa hankkia susille oman metsän keräyskampanjan avulla. Arkistokuva.
Pohjan Voiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto on tehnyt uran tuulivoiman parissa. Yhtiöllä on vireillä useita tuuli- ja aurinkovoimahankkeita Suomessa.
Naalien määrä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa on kasvussa. Laji on kuitenkin Suomessa äärimmäisen uhanalainen, kun taas Norjassa ja Ruotsissa erittäin uhanalainen. Arkistokuva.
Luken arvion mukaan suurimmat ennallistamistarpeet ovat metsien, kosteikkojen ja sisävesien luontotyypeissä.
Myös Varsinais-Suomen harvennushakkuut noudattelevat koko maan linjaa. Luken selvityksen mukaan yleisesti harvennushakkuiden voimakkuus on noussut reippaasti Suomessa 2000-luvun aikana. Arkistokuvassa metsäkoneen jälkeen harvennushakkuukohteessa Kaarinassa.
Varsinais-Suomen kansallispuistoissa jouduttiin puuttumaan perin tyypillisiin väärinkäytöksiin, kuten kuivan kesän aikana tulentekoon, koirien irtipitoon sekä roskaamiseen.
Voimakatu 17:ssä sijaitseva vanha niklaamo on viihtynyt uutisissa. Kuva on huhtikuulta 2021.
Metsän hiilinielujen hupeneminen voi tuoda Suomelle miljardikustannukset. Suomi on sitoutunut EU-tasolla sovittuihin hiilinielujen vahvistamistavoitteisiin, ja ne uhkaavat nyt jäädä toteutumatta.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo puhui Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Espen Barth Eidenin (oikealla) kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien biologisen monimuotoisuuden konferenssin (COP15) täysistunnossa Montrealissa.
Luontoasiantuntija Ari Karhilahti johdattaa toimittaja Ann-Mari Rannikon läpi lumisen metsän.
Koroisten vanhan maatilan lähipellolla kasvaa muun muassa sikuria. Taidepuistossa yhdistyvät tieteellienn tutkimustyö, ekologinen ympäristötaide ja yhteisöllisyys.
Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi toivoo, että vanhoista epäonnistumisista olisi opittu. – Toimenpiteillä on kova kiire.
Euroopan komission esitys luonnon ennallistamislaiksi sai aikaan kuohun Suomen politiikassa. Ympäristöstä, valtameristä ja kalastusasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevicius esitteli ennallistamisasetusta lehdistölle Brysselissä tuoreeltaan 22. kesäkuuta 2022. Esillä oli myös kemiallisten torjunta-aineiden määrän puolittamistavoite.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista. Arkistokuva.