Viljely

Mynämäkeläisen Talolan tilan koivuihin pakurikääpää on istutettu 200 ympin kokeiluerä. Santeri Käiväräinen (oik.) on projektissa isänsä Arsi Jokinen-Käiväräisen apuna. Puihin on porattu 2-3 ymppiä noin 50 sentin päähän toisistaan. Pakuri viihtyy sekä hies- että rauduskoivuissa.
Kristiinankaupungissa viljelmää pitävät Riikka Piippo ja Juuso Tuure kiinnostuivat humalan viljelystä pienpanimo-oluiden kautta.
Kipsi on puhdasta ja turvallista levittää peltomaahan, eikä se koveta, suolaa, tai happamoita maata.
Sundholm on taaempana näkyvä suurempi saari.
Viljan puinti on alkamassa Varsinais-Suomessa tänä vuonna melko tavanomaisessa aikataulussa. Syysviljoja säästyi puitavaksi vain vähän, kevätviljoista ensimmäisenä vuorossa on ohra. Arkistokuva.
Mynämäkeläisellä Pekka Myllymäellä ei ole mitään negatiivista sanottavaa hänen pelloilleen tehdyistä kipsikäsittelyistä.
Torimyyjä Jade Valkeinen esitteli luomusalaattia Helsingin Hakaniemen torilla keskiviikkona. Luomun kysynnän kasvu on Suomessa hidastunut. Huonossa taloustilanteessa kotitalouksilla on vähemmän rahaa, jota käyttää luomuun.
Kirjailija Annika Luther leipoo ruisleivän oppilaaltaan saamaan hapanjuureen. Luther on koulutukseltaan biologi. Hän on tottunut tekemään ruokaa isolle joukolle, koska hänen perheeseensä kuuluu aviomies, lapsia ja lapsenlapsia.
Turkulainen Harri Paalanen on ollut vuosia viherkasviharrastaja, ja hän on kokeillut erilaisia kasvatusalustoja. Mullattomuudesta hän innostui pari vuotta sitten. Hän sanoo, että myös taimet ja siemenet viihtyvät mullattomassa kasvualustassa. Nyt hänellä on käsissään muulinkorvan taimia pelkässä perliitissä. Laatikon pohjalla on aina ohut kerros vettä ja ravinteita.
Varsinaissuomalaiset mansikan viljelijät voivat nyt hakea D.O Saaristomeri -merkkiä.
Vuoden toinen perunaerä saatiin maahan Naantalin Rymättylässä keväisenä tiistaipäivänä. Traktorin ratissa viljelijä Mika Törne. Siemenperunoita käsittelemässä Timo Vesa ja Anne Santalahti.
Turun 4H-yhdistyksen työharjoittelijat Johanna Lehtonen (vas.) ja Tuija Salonen sekä yhdistyksen hallituksen jäsen Tuula Hannula palvelivat palstapaikan varaajia kauppahallissa perjantaina. Alkuviikosta tiskille syntyi pitkiäkin jonoja.
Kotimainen tavalllinen ruokaperuna tuskin loppuu kaupasta kokonaan ennen uutta satoa, vaikka perunaa on varastossa poikkeuksellisen niukasti, arvioivat Luke ja MTK.
Alanteen tilan monivuotinen työntekijä Maryna Pylypenko lähetti viime viikolla kotikaupunkinsa Tšernihivin lähettyviltä ottamansa kuvan kausityönantajalleen Antti Alanteelle. Terveiset Valko-Venäjän rajan tuntumasta kuuluivat: Täällä on paljon venäläistankkeja, mutta kaupungissa kaikki on rauhallista, ihmiset ovat rauhallisia. Toivon, että kaikki järjestyy. Tiistaisen viestin sävy oli jo toisenlainen: Harjoitushälytys soi tänään sotatoimien varalta, se oli pelottavaa. Ääni oli voimakas, kuin sotien 1942 aikaan.
Viljasato jää ennätysheikoksi, ennakkotilastot arvioivat.
Valkoposkihahien ja muiden rauhoitettujen lintujen aiheuttamat viljelysvahingot ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. Uusi lakiesitys ehdottaa, että valtio myöntäisi avustusta hanhivahinkoja ennalta ehkäiseviin toimiin.Valkoposkihanhien määrä on viime vuosina kasvanut. Laji on rauhoitettu ja kuuluu luonnonsuojelulain piiriin. Niiden häirintä ja tappaminen ovat laittomia toimia.
Kääpä Forestin metsäpalvelujohtaja Maria Suonpää, Metsäkeskuksen asiantuntija Jussi Somerpalo, metsänomistaja Otto Heiskanen sekä Aari-yhteismetsän toimitusjohtaja Mikael Beck esittelivät Salon Kiskoon perustettavaa pakuriviljelmää. Koivuihin istutettavat ympit tuottavat satoa arviolta vuosikymmenen kuluttua.
Vuonna 2010 Tammiluodosta vetovastuun ottanut Jani Jokinen aloitti heti viljelysten uudistamisen. Nyt tilan omenapuista on jo puolet uusia, satoisampia lajikkeita.
Juha Raininko tutkii luomukvinoan kasvua pellollaan. Keväällä kylvetyn viljan puinti ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen. – Tämä lohko on perustettu apilapeltoon ja kylvetty 5. kesäkuuta, isäntä muistaa ja tarkentaa, että luonnonmukaiseen viljelyyn kuuluu olennaisesti viljelykierto.
Erkki Haaviston härkäpapusato oli surkea, nyt pavut ovat lähteneet itämään uudestaan, mutta niiden tilalle kylvetään syysvehnää.
Hunsan tilan nykyinen isäntä Ilmari Hunsa viljelee kuminaa noin 30 hehtaarin alueella. Tänä vuonna kuminakin puitiin ennätysaikaisin.
Ennakkoluuloton viljelijäpariskunta Ville Virtanen ja Virve Kettunen ovat ihastuneet öljyhampun monipuolisuuteen.
Kauran elintarvikekäyttö on viime vuosina lisääntynyt ja kaupan hyllyyn on tullut monenlaista uutta tuotetta. Suurin osa kaurasadosta päätyy silti rehuviljaksi. Kuvassa erilaisia kauratuotteita.
Museopuutarhuri Aaja Peura esittelee yrttiruudussa kasvavia maisseja.
Lisää uutisia