Vieraslajit

Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys on pyytänyt vieraspetoja muun muassa Kemiönsaaressa. Kuva viime keväältä.
Kurtturuusua torjutaan muun muassa näännyttämällä ja kaivamalla se juurineen maasta. Vaikka kasvustojen hävittäminen ei onnistuisi ennen siirtymäajan päättymistä, tulee haittavaikutuksia rajoittaa ja leviämistä estää mahdollisimman paljon. Arkistokuva.
Luonnonsuojeluliitto haluaa valkohäntäkauriin vieraslajiksi.
Aurinkoahven uhkaa muidenkin EU-maiden kuin Suomen alkuperäisiä kalakantoja.
Jättiputket voivat kasvaa hyvin kookkaiksi.
Jättiputket muodostavat tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden. Kuvassa myös lupiini.
Koirat ajavat minkit satimeen esimerkiksi kiven koloon, josta ne hätistetään pois puhaltamalla koloon ilmaa lehtipuhaltimella. Metsästäjä ampuu minkin sen tultua ulos kolon toiselta suulta. Koirat eivät käy eläimiin käsiksi ennen kuin ne on ammuttu. Luvan saatuaan koirat noutavat kuolleet minkit ja tuovat ne metsästäjille.
Tomas Östermalm operoi konetta, jolla niitetään Aurajokeen levittäytynyttä keltalammikkia.
Lehtokotelon lisäksi lupiinin luontaisiin vihollisiin kuuluu palkolude ja härmäsieni. Vielä ei oikeastaan tiedetä, miten hyvin laji kestää palkoluteen ja härmäsienen aiheuttamia tuhoja.
Luontoasiantuntija, Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti näyttää toimittaja Ann-Mari Rannikolle, miten alas Haunisten altaan vesi on muutamassa vuodessa laskenut. Mukana myös kääpiösnautseri Riia.
Hyvissä olosuhteissa lammikki leviää nopeasti. Se saattaa yhden kesän aikana kasvattaa jopa 1,5 metrin mittaisia kasvuversoja. Kuvan lammikkilautat kukoistivat Raision Haunisten altaassa elokuun puolivälissä.
Kurtturuusu ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon.
Tanja Herrala on nähnyt espanjansiruetanoita pihallaan olevien marjapensaiden alla.
Littoislaisen Johanna Laitisen käsissä lupiinivärjäyksen tuloksia. Vahva kellanvihreä väri villalankavyyhtiin syntyi lupiinin lehdistä ja kainalossa oleva hento sininen kasvin kukista.
Heinäkuun aikana Ankkalammella ja muissa lähialueen vesistöissä selvitetään tarkemmin kiehkuravesiruton esiintymistä. Alueen vesistöjen virkistyskäyttäjiä pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota kasviosien poistamiseen mahdollisista vesikulkuneuvoista tai rantaleluista lajin leviämisen estämiseksi.
Etanaroskikseen saa laittaa vain kuolleita espanjansiruetanoita.
Jättipalsami on haitallinen vieraslaji.
Minkit tuhoavat taantumassa olevien vesilintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Arkistokuva.