Tartuntataudit

Tyksin laboratorio tutkii laajan alueen kuppanäytteet. Näytteitä tulee Varsinais-Suomen lisäksi koko Tyksin erityisvastuualueelta eli Vaasasta asti.
THL:n mukaan sairastettu koronatauti tuottaa kehossa vastaavan suojan kuin rokotus. Tämänhetkisissä rokotussuosituksissa se tarkoittaa käytännössä sitä, että 18–59-vuotiailla ja 60–64-vuotiailla, joilla ei ole rokotesuojaa heikentäviä sairauksia, sairastetun koronataudin katsotaan vastaavan yhtä rokoteannosta.
Influenssarokotuksia jaetaan parhaillaan. Turussa aikoja rokotukseen saa parhaiten e-terveyspalveluiden kautta.
Enterovirustartuntojen torjunnassa yskimis- ja niistämishygienia ja hyvä käsihygienia ovat tärkeitä. Infektiot ovat yleisimpiä lapsilla ja nuorilla.
Infektiotautien osastonylilääkäri Ville Peltola Tyksistä kertoo, että enteroviruksen vuoksi tällä hetkellä hoidettavien lasten tarkkaa määrää on vaikea kertoa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajan Mika Salmisen mielestä korona voitaisiin poistaa yleisvaarallisten tartuntatautien joukosta.
WHO:lle on raportoitu tänä vuonna 1 600 vahvistettua apinarokkotapausta.
Virologian dosentti Essi Korhosen mukaan ilmaston lämpeneminen mahdollistaa uusien hyttyslajien saapumisen myös Suomeen. Näin ei kuitenkaan tapahdu aivan lähiaikoina.
Apinarokko on ensimmäisen kerran löydetty apinasta 1950-luvulla Afrikassa. Apinarokosta on Länsi-Afrikan ja Keski-Afrikan versiota, josta Keski-Afrikan versio on vaarallisempi. Kuvassa on punahäntämarakatti Kongossa Keski-Afrikassa.
Viitekuva.
Professori Allen Cheng kertoi apinarokon taudinkuvasta  perjantaina Australian Melbournessa. Maassa todettiin juuri ensimmäinen tapaus.
Ministeri Krista Kiurun sijaisena toimiva perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén intoutui muistelemaan nuoruuden opiskeluaikojaan lääkäriksi vuosina, jolloin tuberkuloosi oli vielä Suomessakin tavallinen sairaus. Nykyään tuberkuloosi on Suomessa hyvin harvinainen, eikä tuberkuloosirokote kuulu enää kansalliseen rokotusohjelmaan.
Valvontaeläinlääkäri Tiina Korte-Mattila pitää Ympäristöviraston tiloissa ukrainalaislemmikkien rokotus- ja sirutuspistettä kaksi kertaa viikossa. Vielä asiakkaita ei ole paikalle saapunut.
Viime vuosina punkkien määrä on kasvanut ja otukset ovat levittäytyneet laajemmalle Suomeen. Populaation kasvua selittää muuttuneet sääolosuhteet.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen näkee lakimuutoksen tärkeäksi myös epidemiologisista syistä. Eduskunnalta odotetaan päätöstä jo ensi viikolla.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä sairaalakapasiteetin nostaminen on vaikeaa, koska osaavaa henkilökuntaa on liian vähän.
Suomessa ensimmäiset isorokkorokotukset otettiin käyttöön jo 1802. Rokotukset tuberkuloosia vastaan alkoivat 1941 ja kurkkumätää vastaan 1943. Kuvassa lapsi saa rokotuksen terveystarkastuksessa Aleksis Kiven koulussa Helsingissä 1949.
Onko tässä mustan surman uhreja? Kun ruttoaalto iski Eurooppaan, vain rippeet kaupunkien ja kylien asukkaista saattoi selvitä. Kuva on St. Leonardin keskiaikaisesta kirkosta Britannian Hythestä, jossa vainajien pääkalloja ja luita on koottu esille. Kallojen alkuperästä on useita teorioita, joista yksi liittyy 1300-luvun ruttovuosiin.
Kuvituskuvan kissa ei liity juttuun.
Syyhypunkki aiheuttaa kiusallista kutinaa.
Syyhyn hoitoon voidaan käyttää sekä reseptilääkettä että ilman reseptiä saatavaa voidetta. Kuvassa syyhypunkki.
Berliinin Alexanderplatzin testauspisteellä jonotettiin 18. marraskuuta.
Vatsatautitapaukset eivät ole näkyneet Raision terveysasemalla.
Lisää uutisia