Näyttelyarvostelu

Viljami Heinonen: Homeland. 2022.
Liisa Hietanen: Suvi.
Roumagnacin teossarja kiinnittää huomion muun muassa merenpinnan nousuun.
Petri Ala-Maunus: Will-o'-the-wisp, 2022.
37 taiteilijaa on osallistunut Veistos hiilivarastona -teoksen tekemiseen.
Pimiössä on näytteillä jotain ennennäkemätöntä, videoprojektioiksi muunneltuja kuvia yhdeksän eri sähkömittausyksikön juurista.
Pentti Kaskipuro: Makkara (1976–1978).
Juha Joron teos sarjasta Haiku.
Iiu Susiraja esittäytyy ensi kertaa veistoksillaan Makasiini Contemporaryssa Turussa. Etualalla teos Soft Hit.
Georg Jagunovin installaation inspiraation lähteenä ovat japanilaiset zen-puutarhat.
Greta Hällfors-Sipilä: Uimahuone, noin 1926. Guassi paperille.
Heikki Marila: Flowers CLXVI (2022).
Katja Syrjä käyttää välineinään pääasiassa litografiaa, käsintehtyä paperia ja luonnonväripigmenttejä. Vasemmalla teos Kissankäpälä – Lapsuusmuisto (2019, 2022), oikealla Biodiversiteetti (Ketoniitty), 2022.
Broken Landscape VII, 2019. Antti Laitisen teoksissa keskiöön nousevat manipuloidut metsämaisemat.
Samu Raatikainen: Surge, 2022.
Makasiini Contemporary kylpee nyt newyorkilaisen Caroline Absherin maalausten väreissä.
Yksityiskohta Sylvester Kivelän phile: yttrium -näyttelystä B-galleriassa.
Erkki Nampajärvi: Apokalypsi IV, 2022.
Jordi Alcaraz: Dragging the night, 2022.
HNV Collectiven Atomic-näyttelyyn kuuluu video sekä täydellinen kopio alkuperäisestä, vuonna 1945 valmistetusta hiuskorusta, joka oli radioaktiivinen ja siten hengenvaarallinen.
Osa Pekka ja Teija Isorättyän installaatiosta Robohemians, 2021, joka on ensi kertaa esillä WAMin näyttelyssä.
Tiio Suorsan näyttelyssä kasvit reagoivat näyttelyvieraan läheisyyteen ja liikkeeseen hitaasti syttyvin ja sammuvin värivaloin.
Tiina Itkosen valokuvateoksessa Qaanaaq, yksi maailman pohjoisimmista asutuista paikoista. Kuva on vuodelta 2018.
Omar Victor Diopin valokuvateos Thiaroye 1944 sarjasta Liberty, 2016. Teos kuvaa länsiafrikkalaisia sotilaita, jotka taistelivat toisessa maailmansodassa Ranskan joukoissa ja joutuivat saksalaisten vangeiksi. Heille luvattiin vapautumisensa jälkeen korvauksia, mutta kun niitä ei kuulunut ja työolot olivat huonot, sotilaat tekivät vallankaappauksen Senegalissa Thiaroyen leirillä. Thiaroyen verilöyly oli kapina siirtomaahallintoa vastaan ja merkitsi kansallismielisen liikkeen alkua.
Lisää uutisia