Maanviljely

Väänäsen listaus on tehty tutkimustiedon pohjalta Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren toimeksiannosta. Se on Saaristomeren tilan parantamiseen tähtäävä viestintähanke, jonka taustalla ovat Centrum Balticum -säätiö ja Veijonen Consulting Oy.
Loimaalaisen Tuomas Levomäen tilan koelohkoilla tarkkaillaan pohjaveden laatua. Vesinäytteet kertovat muun muassa kuivatusvesien ravinnepitoisuuksista sekä kasvien kyvystä sitoa hiiltä.
Kalle ja Ville Kitolan yritys on kasvanut perunapakkaamosta yhdeksi alueen suurimmista vihannes- ja hedelmätukuista. Peruna on kuitenkin edelleen tärkein tuote. Taustalla ukrainalainen Karyna Rybalka käsittelee perunoita linjastolla.
Kotiseutu on aina ollut Reino Kalliolle tärkeä.
Kauppias Toni Kanervan tiskissä hehkuivat monensorttiset omenat. Juttuun haastatellut torikauppiaat ovat huolissaan esimerkiksi tiskien täydentämisen edellytyksistä keskellä päivää.
Tilanhoitaja Pertti Nurminen (oik.) kävi katsomassa, miten Aku Kuuselan kipsinlevitysurakka sujui. Työn alla oli 27 hehtaarin pelto Paimionjoen valuma-alueella Liedon ja Pöytyän rajalla. Siihen upposi 108 tonnia kipsiä.
Hernesadosta odotetaan tänä vuonna parasta yli 100 vuoteen. Kokonaisuudessaan hernettä kerätään pelloilta arvion mukaan noin 90 miljoonaa kiloa. Arkistokuva.
Kuvan aurinkopaneelit ovat saksalaispellolla.​ Traktori mahtuu niiden välistä.
Kaurasta on tulossa hyvä ja laadukas sato. Varsinais-Suomessa on tänä vuonna ollut hyvät puintisäät.
Yli miljoona somalialaista on joutunut lähtemään kodistaan nälkäkriisin vuoksi. Kuva otettu toukokuussa pakolaisleireiltä, jotka sijaitsevat Baidoassa.
Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue. 70–80 prosenttia sen kuormituksesta tulee maataloudesta.
Marjatilayrittäjä Marja Alitalo uskoo, että tyrnistä voisi tulla tulevaisuudessa suosittu hyötymarja, kunhan ihmiset tottuvat sen makuun. Alitalon rantaviljelmä on yksi Turun yliopiston tutkimuksen koealoista, joissa seurataan tyrnin kykyä pidättää ravinteita valumasta jokivesiin.
Viljan puinti on alkamassa Varsinais-Suomessa tänä vuonna melko tavanomaisessa aikataulussa. Syysviljoja säästyi puitavaksi vain vähän, kevätviljoista ensimmäisenä vuorossa on ohra. Arkistokuva.
Moottoripyöräilijät jonottivat pääsyä huoltoasemalle maan pääkaupungissa Colombossa maanantaina. Maassa otettiin viikon alkajaisiksi käyttöön bensakiintiöjärjestelmä, johon tunnistaudutaan qr-koodilla.
Kasvituotannon asiantuntija arvioi, että Varsinais-Suomen sadot jäävät tänä vuonna keskivertoa heikommaksi.
Mynämäkeläisellä Pekka Myllymäellä ei ole mitään negatiivista sanottavaa hänen pelloilleen tehdyistä kipsikäsittelyistä.
Torimyyjä Jade Valkeinen esitteli luomusalaattia Helsingin Hakaniemen torilla keskiviikkona. Luomun kysynnän kasvu on Suomessa hidastunut. Huonossa taloustilanteessa kotitalouksilla on vähemmän rahaa, jota käyttää luomuun.
Tarvasjoella viljelijänä toimivalle Miika Heinoselle maanviljelyyn liittyvät ilmastoasiat olivat jo ennakkoon kohtuullisen tuttuja.
Kipsi on puhdasta ja turvallista levittää peltomaahan, eikä se koveta, suolaa, tai happamoita maata.
Asiantuntijaryhmän mukaan jätevesien typpiravinteita pitäisi hyödyntää Suomessa nykyistä laajemmin maatalouden lannoitteina. Kuva Turusta Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolta.
Vuoden toinen perunaerä saatiin maahan Naantalin Rymättylässä keväisenä tiistaipäivänä. Traktorin ratissa viljelijä Mika Törne. Siemenperunoita käsittelemässä Timo Vesa ja Anne Santalahti.
Leena Erälinnan kotitilan pelloilla viljellään nykyään syysvehnää, timoteitä, kauraa ja kuminaa.
Lisää uutisia