Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS

Luonnonvarakeskus

Silakkaa kalastettiin viime vuonna noin seitsemän miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 2021.
Kalastus

Kalastajat nostivat Suomen vesistä lähes 10 miljoonaa kiloa vähemmän kalaa kuin edellisvuonna – silakkasaalis jäi surkeaksi

Harmaahaikarat saalistavat poikaslaitoksilla yleensä iltaisin ja öisin. Yleensä ne popsivat kaloja suojaverkon päällä seisten.
Harmaahaikara

Haikarat rynnäköivät kala-altaille ja ovat merimetsoakin suurempi taloudellinen haitta – parven kurkkuihin katosi tuhat kalaa neljässä päivässä

Valkohäntäpeurojen määrää halutaan vähentää sen tiheimmillä esiintymisalueilla. Tähän ministeriön selvitys pyrkii osaltaan vastaamaan.
Riistaeläimet

Ministeriö haluaa valkohäntäpeurojen määrän laskuun, selvittäjiksi kaksi pitkän linjan keskustavaikuttajaa

EU:n tavoitteena on ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita seurataan ja täsmennetään EU:n jäsenmailta kerättävällä yhtenäisellä elintarvikejäte- ja ruokahävikkitiedolla, johon Luonnonvarakeskus toimitti Suomen ensimmäiset viralliset tiedot kesäkuussa 2022. Kuvituskuva.
Ruokahävikki

Kotitalouksien ruokahävikki vastaa 139 000 henkilöauton kasvihuonekaasupäästöjä, suurin vaikutus lihatuotteiden hävikistä

Susien dna-näytekeräys käynnistyy tiistaina koko Suomessa. Arkistokuva.
Sudet

Noin viidesosa susien viime vuoden dna-näytteistä kerättiin Varsinais-Suomesta – tiistaina käynnistyvällä keräyksellä merkittävä vaikutus kanta-arvion muodostamisessa

Suomessa soita on ojitettu enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kuvan ojitettu suometsä kasvaa Nousiaisissa.
Metsätalous

Nyt selvisi, miksi ojitettujen soiden vesistöpäästöt vain kasvavat – "Jos ympäristöasiat otetaan vakavasti, eivät avohakkuut sovi minnekään"

Niko Satto kalasti rohmukoton elokuussa pienestä lammesta.
Vieraslajit

Turkulaiskalastajan elokuussa löytämä vieraskalalaji varmistui virallisesti rohmutokoksi

Kristiinankaupungissa viljelmää pitävät Riikka Piippo ja Juuso Tuure kiinnostuivat humalan viljelystä pienpanimo-oluiden kautta.
Viljely

Luonnonvarakeskus metsästää parasta oluthumalaa Piikkiössä – vieraat pääsivät haistelemaan useita vaihtoehtoja

Kirjanpainaja käyttää kuusen nilakerrosta ravinnokseen ja tappaa puun pystyyn. Tuhot huomataan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun puu on jo kuollut.
Metsät

Suomen kuusimetsät kärsivät ilmastonmuutoksesta, syynä viheliäinen vipeltäjä – Suomen metsäkeskus: "nousemassa epidemian tasolle"

Kirjanpainajakuoriainen pystyy lentämään jopa viiden kilometrin matkan, mutta keskimäärin sen lento lähipuuhun jää korkeintaan sataan metriin.
Tuholaiset

Seurantapyydyksiin kertynyt suuri määrä kirjanpainajia – tuholaisötökät hyötyvät lämpenevästä ilmastosta ja rikkovat jo riskirajoja

Laumojen reviirit sijaitsivat vielä 2000-luvun ensimmäisinä vuosina lähes yksinomaan Itä-Suomessa. Viime vuosina susilaumojen määrä on raportin mukaan kasvanut ensisijaisesti Länsi-Suomessa. Arkistokuva.
Susi

Raportti: Susireviirien määrä kasvoi Länsi-Suomessa – tutkijat tekivät uuden huomion susien käyttäytymisestä

Maidontuotannosta luopuminen on ollut voimakasta, sillä viime vuonna maidontuottajia oli lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Maitoa tuotti vuoden 2021 lopussa enää alle 5 000 tilaa.
Ruoantuotanto

Ruuan hintaan kohdistuu poikkeuksellista nousupainetta – maidontuottajat kaikkoavat kovalla tahdilla

Isokarin alueelle suunnitellaan kalankasvatusaltaita. Arkistokuva.
Kustavi

Kustavin kalankasvattamon suunnitelmia esitellään avoimessa tilaisuudessa

Tänä kesänä Turussa tutkitaan pörriäisiä. Arkistokuva.
Pölyttäjähyönteiset

Turkuun ilmestyy tällä viikolla mehiläispesiä: kaupunki osallistuu pölyttäjätutkimukseen

Havuparikas etenee uusimmasta vuosikasvaimesta vanhempaan tappaen nilaa kuoren alla. Tällöin neulaset ruskettuvat tyveltä alkaen. Syksyllä neulasiin muodostuu kuromaitiöitä.
Tuholaiset

Luke pyytää kansalaisnäytteitä mäntyjä tuhoavasta sienestä

Eläimet

Valkohäntäpeurakanta pieneni kaikilla riista-alueilla

Dasguptan raportissa esitettyihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa luonnonsuojelu ja ennallistaminen.
Luonto

Ympäristöministeriö selvittää talouden ja luonnon suhdetta – taloudellista näkökulmaa on hyödynnetty tähän asti vähän

Lännenpuolen Lohi haluaisi lisätä kalankasvatusmääränsä. Runsas vuosi sitten se alkoi testata yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa myrskyiltä turvaan upotettavia kalankasvatusaltaita Loukeenkarilla. Arkistokuvassa kalanviljelijä Essi Luoma.
Ympäristövaikutukset

Kustaviin kaavaillut jättimäiset kalankasvattamot uhkaavat alueen vesiä – laatu heikentynyt jo muutenkin

Kuvan susi taltioitui riistakameraan Taivassalon Hakkenpäässä keväällä 2020.
Sudet

Luken virhe tuotti ministeriölle lisätöitä suden kannanhoidollisen metsästyksen valmistelussa – susikanta on nyt suurin yli sataan vuoteen

Kosteikkoviljelmän pajut ovat erittäin nopeakasvuisia. Mittatikuksi asettunut tutkija Hanna Kekkonen kertoo, että nämä pajut leikattiin 40 sentin tapille helmikuun lopussa. Nyt ne huitelevat jo viidessä metrissä.
Ilmastonmuutos

Pehmeä kosteikkoviljelmä on kova ilmastotoimi, mutta EU:n maatalouspolitiikka 2023–2027 ei kannusta niiden perustamiseen

Metsästäjäliitto luo painetta Maa- ja metsätalousministeriölle sallia suden kannanhoidollinen metsästys tulevana talvena. Ministeriö ottaa asiaan kantaa lähiviikkoina Luken selvitysten pohjalta.
Susi

Metsästäjät painavat päälle suden metsästämiseksi – ministeriö lupaa vastauksia pian

Syksyn ja talven myrskyjen tieltä voidaan kaataa pihapuita jo turvallisuussyistä. Puun kaato on tarpeen myös silloin, jos puun juuret uhkaavat vaurioittaa talon perustuksia.
Lahoaminen

Puun lahoaminen ei aina ole syy kaadolle – Luken tutkija patistaa turvautumaan puunhoitajan apuun, kun poistoa mietitään

Etelä-Suomessa viljellään jo sokerimaissia pienissä määrin (arkistokuvassa). Keski-Suomessa on puolestaan viljelyssä rehumaissia. Erikoistutkija Marjo Keskitalo Lukesta uskoo maissin olevan yksi ilmaston lämpenemisen myötä Suomessa yleistyvistä viljelykasveista.
Kasvinviljely

Maissi ja meloni kasvavat jo täällä – pitenevä kasvukausi suosii jatkossa uudenlaisia viljelykasveja

Suoden kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen ensi talvena on epävarmaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi, onko metsästykselle edellytyksiä Luken työn suotuisan suojelutason määrittämiseksi ollessa kesken. Kuvan susiyksilö taltioitui riistakameraan Taivassalossa keväällä 2020.
Susi

Suden metsästys epävarmaa – alustavat tulokset paljastavat Lounais-Suomen susien sukusiittoisuuden

Piikkiön koeviljelmällä onnistuttiin saamaan humalasatoa jo ensimmäisenä kesänä. Sadonkorjuu aloitettiin tällä viikolla.
Kasvinviljely

Pienpanimot janoavat suomalaista humalaa – Piikkiössä selvitetään, mitkä kannat sopivat parhaiten oluen panemiseen

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion ennustemallin mukaan susikanta kasvaa edelleen.
Luonnonvarakeskus

Hyvä pentutuotto on lisännyt Suomen susikantaa – Varsinais-Suomi tiheimpiä susialueita

Kuvassa on GPS-laitteella varustettu valkoposkihanhi. Lähetin on pieni rengas hanhen kaulan ympärillä.
Tutkimus

Valkoposkihanhille asennettu GPS-lähettimiä – testataan erilaisia karkotusmenetelmiä

Valtaosan Mäki-Heikkilän tilan vadelmasadosta keräävät itsepoimijat, joiden määrä yllättää Riitta Metsolan joka vuosi.– Ennen vanhaan vain vanhempi väki kävi marjastamassa. Nyt täällä käyvät nuoret perheet. Tuleville polville halutaan näyttää, mistä ruoka tulee.
Maanviljely

Viljelijäkato ei näy Varsinais-Suomen pelloilla – "Viljelemättä ne eivät jää"

Kalastus

Kuhan alamitan nostaminen pienensi saaliita Saaristomeren pohjoisosissa, muualla huomattiin jopa kasvua

Susien ulostenäytteitä kerättiin Varsinais-Suomessa yli sata kappaletta kuluvana talvena. Vetoomuksista huolimatta näytteitä ei kuitenkaan saatu kaikilta havaintoalueilta.
Susi

Susien ulostenäytteitä kerättiin ennätysmäärä talven aikana

Kemiönsaaren petoyhdyshenkilö Mikael Sundberg ja pohjan pystykorva Sulo keräävät metsällä liikkuessaan susien ulostetta dna-näytteisiin. "Näytteiden kerääminen jakaa metsästäjäkuntaa, mutta itse luotan tutkittuun tietoon. Dna-tutkimuksen ansiosta tiedämme paljon enemmän Kemiönsaarella liikkuneista susista kuin ilman tutkimusta tietäisimme."
Suurpedot

Varsinais-Suomeen muotoutumassa uusia susireviirejä – kuvan tarkentamiseksi kaivataan vapaaehtoisia ulostekerääjiä

Copyright © Turun Sanomat Oy

27. vuosikerta

Vastaava päätoimittaja: Jussi Orell

ISSN: 0356-133X 2000 - 2023

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi