Koulutus ja kasvatus

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta yhtenäiskulttuuri ja siihen liittyvä sosiaalinen paine takasivat hyvän käytöksen minimin, sanoo kirjoittaja.
Kirjoittajat muistuttavat, että lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja tukea. Kasvuympäristöissä on oltava riittävästi turvallisia ja läsnä olevia aikuisia – niin ammattilaisia, vapaaehtoisia kuin vanhempia.
Oppimistulokset ovat laskussa ja monissa kouluissa koetaan pahoja ongelmia. Poliitikkojen pitäisi löytää ratkaisuja syyllisten etsimisen sijaan.
Raaseporin Kiilan koulun ekaluokkalaiset harjoittelivat ruotsiksi, miten tehdään isoa ja hidasta tai pientä ja nopeaa liikettä. Kuva on otettu helmikuussa 2020, juuri ennen koronan puhkeamista pandemiaksi.
Turun yliopiston kehityspsykologian professorin Riikka Korjan mukaan kirjat ovat stressitön tapa oppia tunnetaitoja.
Personal Trainer -toiminta on osa Harrastamisen Turun mallia, minkä tarkoituksena on mahdollistaa lapsille ja nuorille maksuttomia harrastuksia koulupäivien yhteyteen. Arkistokuva Ypsilon koululta.
Janne Ahlqvistin mukaan viime kevät oli kulunutta syksyä pahempi levottomuuksien osalta. Hänen mukaansa levottomuutta esiintyy edelleen, mutta sitä on saatu karsittua merkittävästi lisääntyneen valvonnan avulla.
Kirjoittaja vaatii käyttäytymisen ja huolellisuuden arvioinnin kunnianpalautusta kouluihin. Kuvituskuva.
Niina Jalonen (takana, vas.) ja Johanna Pajula antoivat vauhtia Maisa Mäkilälle (edessä, vas.) ja Elena Pajulalle Oripään Nallenkolon päiväkodin pihalla maanantaina. Tuukka Liukas (oik.) tarkasteli touhua vierestä.
Matilda Tuunainen (vas.), Emilia Tuunainen ja Ritva Engström ovat kaikki opiskelleet Luostarivuoren koulussa.
Maria Sevenina perusti Hytestin vuonna 1994, mutta myi 74 prosenttia osakekannasta norjalaiselle pääomasijoittajalle vuonna 2018, mikä teki hänestä yhden Suomen suurituloisimmista ihmisistä. Nyt hän on sijoittanut koulutuksen pelillistämiseen erikoistuneeseen yritykseen. Arkistokuva.
Liedon lapsimäärä kasvaa niin nopealla vauhdilla, että Loukilinnan päiväkodin lisätilan hankintaprosessin aikana varhaiskasvatuspaikkajonoon ilmaantui kahdeksan lasta lisää.
OECD-vertailun mukaan korkeakoulutus laajenee kansainvälisesti, mutta on Suomi jäämässä jälkeen. Korkeakoulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia. Suomessa ja OECD-maissa korkeakoulutettujen työllisyysaste on keskimäärin noin 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneiden. Työllisyysasteiden erot ovat säilyneet suurin piirtein samalla tasolla koko 2000-luvun. Arkistokuva.