Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS

Kasvit

Magnoliapuut Kupittaanpuiston laidalta hävitettiin maanantaina.
Puut

Miksi kukkivat magnoliat sahattiin poikki Kupittaanpuistossa?

Keräkaalit ovat tässä kasvitarhassa kasvaneet muhkeiksi, ja nuoriso korjaa satoa. Kuvan ajankohdasta ja tarkasta sijainnista ei valitettavasti ole tietoa.
Puutarha

"Ei tarvitse nähdä nälkää, jos on kaalia, lanttuja, papuja, porkkanoita y.m. pataan pantavissa" – katovuodet vauhdittivat puutarhaviljelyä, mutta pitkään sitä pidettiin herrasväen ylellisyytenä

Aurajoki

Taiteileva magnolia kukkii Koroisissa ja houkuttelee äitienpäivänä ihastelijoita luokseen – Turun tunnusmerkki loistaa jälleen vaaleanpunaisena jokirannassa

Hyvällä tuurilla omenat voi poimia parvekkeelta.
Koti

Parvekkeella voi kasvattaa vaikka omenapuun

Nykytanssija Ilona Salosen liike kasvien keskellä näyttäytyy varjotanssina Ikebana-esityksessä.
Esitysarvostelu

Fern Orchestran Ikebana-esityksessä kasvit näyttäytyvät taiteen tekijöinä – Esitystä voi myös katsoa yhdessä kasvin kanssa

On monta tapaa saada lisää kukoistusta puutarhaan. Varjoliljaa (Lilium Martagon) voi lisätä siemenistä, itusilmuista ja sipuleista.
Piha

Jaa, siirrä, taivuta; kerää, vaihda, juurruta – puutarhan kasvihankinnoista ei tarvitse maksaa mansikoita

Ikebana-esitys on toteutettu monilajisesti, ja siinä esiintyvät sekä kasvit että ihmiset.
Näyttämötaide

Haluaisitko mennä lempikasvisi kanssa teatteriin? Turussa se on nyt mahdollista

Leskenlehti kukassa.
Kevätseuranta

Ensimmäinen havainto leskenlehdestä tuli kevätseurantaan Turun seudulta – nyt odotetaan jo kirjosiepon tai naurulokin näkemistä

Kissanruohoa mainostetaan Lidlin uusimmassa tarjouslehdessä.
Kissat

Kissaihmiset kauhuissaan Lidlissä myydystä kissanruohosta – kauppaketjun mukaan tuotetta myytiin viherkasvina

Kevätseuranta

Kevät ei ole enää entisensä, ja myös TS:n kevätbongaus uudistuu: Lähetä kuva ja osallistu arvontaan

Mehikasvit viihtyvät kuivissa oloissa ja voimakkaassa valossa. Märkyys mädättää niiden juuret. Kasviterraarioon valittavien kasvien pitää viihtyä samanlaisissa kasvuoloissa eli tähän kokoelmaan ei käy kostean tropiikin kasvi.
Kasvit

Valaistu kasviterraario on pala luontoa kotona

Koti

Ritva Setälä: Kylvämistä vaille kylvetty

Jättiputket muodostavat tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden. Kuvassa myös lupiini.
Vieraslajit

Avustusta haitallisten vieraslajien torjuntaan haettiin 1,2 miljoonan euron edestä

Jääsaaren valkoisista kukista kertomassa Pauliina Laaksonen, yksi työryhmän jäsenistä.
Kukat

Miksi et vaihteeksi ripustaisi hyasinttia katosta roikkumaan? Floristiikkatalon perinteinen joulunäyttely tarjoaa yllätyksiä kaikille aisteille

Tonttuja on nähty useampana vuotena. Kuvan tonttu joulukuulta 2018.
Kasvitieteellinen puutarha

Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa joulutähtipyramidi ja piileskeleviä tonttuja

Lehtokotelon lisäksi lupiinin luontaisiin vihollisiin kuuluu palkolude ja härmäsieni. Vielä ei oikeastaan tiedetä, miten hyvin laji kestää palkoluteen ja härmäsienen aiheuttamia tuhoja.
Vieraslajit

Lupiini puolustautuu tehokkaasti harvoja vihollisiaan vastaan – Turussa ongelmallisen kasvin torjunta on kovaa työtä

Klinikkaeläinhoitaja Ella Ilmoniemi (vas.) ja eläinlääkäri Heidi Pikkarainen tutkivat Ilmoniemen 2,5-vuotiasta lancashirenkarjakoiraa Lissua. Lissulle maistuvat herkut.
Eläimet

Moni huonekasvi on vaaraksi lemmikille

Sinikka Meriruoho halusi lisää viihtyisyyttä kotiinsa ja hankki helppohoitoisia perinnekasveja. Nyt olohuoneessa kukkii kliivia, ja ikkunan ääressä ovat iso jukkapalmu ja peikonlehti.
Sisustus

Suomalaiset haluavat kotiin etätyöpisteen ja viherkasveja

Villiviini kiipeää seinälle ja parvekkeille.
Syksy

Katso miltä syksyn väriloisto näyttää Martissa, jonka asukkaat nauttivat viilentyneistä ilmoista

Juha Raininko tutkii luomukvinoan kasvua pellollaan. Keväällä kylvetyn viljan puinti ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen. – Tämä lohko on perustettu apilapeltoon ja kylvetty 5. kesäkuuta, isäntä muistaa ja tarkentaa, että luonnonmukaiseen viljelyyn kuuluu olennaisesti viljelykierto.
Täällä kasvaa

Kantapään kautta kasvu-uralle – lietolainen Juha Raininko on yksi harvoista kvinoan viljelijöistä Suomessa

Hyvissä olosuhteissa lammikki leviää nopeasti. Se saattaa yhden kesän aikana kasvattaa jopa 1,5 metrin mittaisia kasvuversoja. Kuvan lammikkilautat kukoistivat Raision Haunisten altaassa elokuun puolivälissä.
Kasvit

Räjähdysmäisesti leviävää keltalammikkia vaikea hävittää – riesalaji kukkii näyttävästi Turun seudulla

Hunsan tilan nykyinen isäntä Ilmari Hunsa viljelee kuminaa noin 30 hehtaarin alueella. Tänä vuonna kuminakin puitiin ennätysaikaisin.
Täällä kasvaa

Lähinaapurit kyllä haistavat, milloin Hunsan tilalla puidaan kuminaa – tänä kesänä huumaava tuoksu levisi tavallista aikaisemmin

Tuoksukimpun huumaava tuoksu pitää hereillä pitkästyttävämmässäkin kokouksessa, vakuutta yrttiterapeutti Liisa-Maija Verainen.
Kasvit

Yrteillä ei vain mausteta, vaan myös hajustetaan ja parannetaan – tiedätkö, mihin tarkoitukseen huussiheinää käytettiin?

Ennakkoluuloton viljelijäpariskunta Ville Virtanen ja Virve Kettunen ovat ihastuneet öljyhampun monipuolisuuteen.
Täällä kasvaa

Marttilan perukoilta viedään hamppuöljyä Etelä-Korean miljoonakaupunkeihin – nämä hamppulajikkeet eivät päihdytä

Sirpa Ojala viihtyy pelargoniensa parissa.
Kukat

Lietolaisella terassilla kasvaa parisataa pelargonia – "Näiden myötä aukesi uusi ja ihmeellinen maailma"

Museopuutarhuri Aaja Peura esittelee yrttiruudussa kasvavia maisseja.
Kasvit

Rambo kulkeutui Ruotsista Pohjois-Amerikan kautta Suomeen – Pehr Kalmin kasviperinne elää muistoistutuksessa

Littoislaisen Johanna Laitisen käsissä lupiinivärjäyksen tuloksia. Vahva kellanvihreä väri villalankavyyhtiin syntyi lupiinin lehdistä ja kainalossa oleva hento sininen kasvin kukista.
Vieraslajit

Haittakasvin voi valjastaa hyötykäyttöön – video näyttää, miten lupiinin kukinnot taipuvat värikkäiksi langoiksi

Kolumni

Tiina Raevaara: Kohtalokkaan puuhakas ihmislaji

Järviruo'on määrää on ennen saatu pidettyä kurissa muun muassa lehmien laiduntamisella. Nykyään ruokoa löytyy jo pelkästään rannikkoalueilta noin 30 tuhatta hehtaria.
Rehevöityminen

Järviruo'on määrä Suomen rannikkoalueilla kymmeniä tuhansia hehtaareja – heinäkasvi huonontaa veden tilaa myös Mynälahdella

Kolumni

Luonnossa kohtaan oman tietämättömyyteni

Sari Kanteloa viehättää pioneissa niiden kauneus, helppohoitoisuus ja valtava lajikirjo.
Puutarha

Viherpeukalo päätti perustaa pionipuiston kaikkien iloksi – Katso upeat kuvat kaikille tarkoitetusta kukkaloistosta

Kasvituntija Veli-Pekka Rautiaista huolestuttaa Juhannuskukkulan perinnebiotoopin tulevaisuusympäristön rakennuspaineiden puristuksessa.
Luonto

Juhannuskukkula on salainen pala saaristoa keskellä kaupunkia – "Saaristosta tuttua käärmeenpistoyrttiä on runsaasti"

Katariinanlaaksossa kukkii kiurunkannus. Eliömaantieteen dosentti Kalle Ruokolainen Turun yliopiston biologian laitokselta opastaa innostavasti kasviharrastuksen pariin.
Koti

Kartoita kasvit – mitä kaikkea kasvaakaan kotipihalla, mökkitontilla tai tutussa lähiluontokohteessa?

Puutarha

Puutarhat kutsuvat tänään vierailulle

Yhtä köyttä. BSAG:n perustajäsen ja Gullkronan vierassataman puolisonsa kanssa omistava Saara Kankaanrinta (vas.), Metsähallituksen meriluonnon luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo ovat yhtä mieltä siitä, että yksityisten ihmisten ja tahojen aloitteet vesialueiden suojelemiseksi olisivat tärkeitä.
Saaristomeri

Gullkronaan on syntymässä yksityinen, 4 800 hehtaarin vedenalainen suojelualue, joka on koko Saaristomeren suurin

Piikkiön kentällä tutkitaan nyt kuumeisesti historiallisten pionien kokotietoja, rakenteita, värejä ja karvoja. Tutkimuksen "sielu", emerita Sirkka Juhanoja ja muu tutkimusryhmä on jo löytänyt niistä mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Kasvit

Ikivanhojen pionien dna-tutkimus säilyttää pionien monimuotoisuutta

Kesäkuussa 2019 Raision Alppiruusupuistossa kukki näin komeasti.
Alppiruusupuisto

Raision Alppiruusupuistossa pian paras kukinta-aika – bongaa myös sirot hemlokit ja uudet magnoliat

Jättiputket muodostavat parhailla kasvupaikoilla tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden.
Vieraslajit

Erittäin haitallisen vieraskasvilajin torjunta jatkuu Varsinais-Suomessa – "Tulee suojata iho ja silmät"

Kasviekologit Kalle Ruokolainen ja Jussi Lampinen ovat priimusmoottoreina hankkeessa, jossa inventoidaan kaikki Turun kaupungin alueella esiintyvät putkilokasvit. Vapaaehtoisvoimin toteutettava työ jatkuu nyt viidettä vuotta. Pomponrahkalta tutkijat kirjasivat ylös muun muassa kukkivan tupasvillan. Labradorinnoutaja Nakki kulkee Lampisen mukana inventointiretkillä.
Kasvit

Turusta on puuttunut koko kaupungin kattava kasvitutkimus – nyt sen tekee joukko vapaaehtoisia

Lisää uutisia

Copyright © Turun Sanomat Oy

27. vuosikerta

Vastaava päätoimittaja: Jussi Orell

ISSN: 0356-133X 2000 - 2022

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi