Hyvinvointialueet

Pääkirjoituskuva
Kirjoittajan mielestä on väärin, että hyvinvointialueet joutuvat erikseen pohtimaan, miten priorisointia tulisi tehdä.
Joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, vuonna 2030 joka kolmas. Vaikka sairaudet eivät yleistyisi, vanhenevan väestön potilasmäärä kasvaa joka tapauksessa.  Niukkenevien resurssien aikana tarvitaan kykyä priorisoida ja fokusoida olennaiseen ja tehdä myös epämiellyttäviä päätöksiä, kirjoittaja toteaa.
Pansion vastaanottokeskus hallinnoi useita kymmeniä vuokra-asuntoja, joiden peruskalusteet on hankittu valtion varoilla. Keskuksen johtaja Heimo Nurmi kertoo, että kalusteita siirrellään asunnosta toiseen sitä mukaa, kun niitä esimerkiksi kuntalaisuuden saaneilta ukrainalaispakolaisilta vapautuu.
Sote-palveluiden tuottamisen tavat ja prosessit on uudistettava. Suurin potentiaali tuottavuuden parantamiseen on teknologian nykyistä paremmalla hyödyntämisellä, sanovat kirjoittajat.
Opintovelallisten määrän kasvu hidastui vuonna 2022. Pääkaupunkiseudun tilanne poikkeaa kuitenkin muusta maasta. Helsingissä ja sen lähialueilla opiskelevat saattavat arvioida työllisyysnäkymänsä paremmiksi ja siksi Kelan mukaan lainaakin otetaan enemmän. Arkistokuva.
Aluevaltuustossa on jo käytetty useita puheenvuoroja ennaltaehkäisyn ja perustason palveluiden merkityksestä hyvinvointialueella. Nyt on tekojen aika; perusterveydenhuoltoa on vahvistettava ja hoidon jatkuvuus tulee turvata, sanovat kirjoittajat.
Pääkirjoituskuva
Varsinais-Suomen kunnissa ja hyvinvointialueella työskentelevät Ammattiliitto Jytyn tutkimukseen vastanneet olivat vähemmän tyytyväisiä työhönsä kuin muualla Suomessa keskimäärin.
Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitettuna on vuosittain noin 18 000 lasta ja nuorta. Asiantuntijoiden mukaan näin ei pitäisi olla, sillä lastensuojelujärjestelmän ja -lainsäädännön ongelmat yhdistettynä alan työntekijäpulaan ovat tehneet sijoittamiskynnyksestä liian matalan. Kuvituskuva.
Osassa hyvinvointialueen asiakkaiden laskutuksissa on edelleen viivästymisiä.
Yhteistyö Varhan kanssa ei ole Turun mielenterveysyhdistyksen toiminnanjohtajan Eeva Siivosen näkemyksen mukaan ollut kovin järjestölähtöistä.– Ei olla keskusteltu siitä, mitkä ovat järjestöjen resurssit ja valmiudet tai toiveet ja tarpeet kokemusasiantuntijayhteistyölle, Siivonen toteaa.
Mitenköhän saisi hyvinvointialueet ymmärtämään, että sotiemme veteraanit ovat pienenevä, lakisääteinen erityisryhmä, jonka kuntoutus ja kotiin annettavat palvelut ovat pakollisia alueille siirtyneitä tehtäviä eivätkä ne maksa alueille mitään, pohtii kirjoittaja.
Lisää uutisia