1955-1965: Ula-radio ja tv sähköistivät uuden teollisuudenalan

TS/<br />Salossa sijainnut Salora oli ennen televisioiden valmistusta ennen kaikkea radiovalmistaja.
TS/
Salossa sijainnut Salora oli ennen televisioiden valmistusta ennen kaikkea radiovalmistaja.

Ula oli uusi sana, jota makusteltiin monella taholla 1950-luvun alussa, olihan ultralyhyiden aaltojen lähetinverkosto juuri ulottumassa Yleisradion ansiosta koko maahan. Ensimmäiset säännölliset lähetykset ula-asemilta alkoivat vuoden 1953 lopulla.

Radiotehtaille ula-toiminnan alkaminen merkitsi haastetta kehittää laitteita, joilla uuden tekniikan mukaisista lähetyksistä saattoi nauttia. Ensimmäisenä suomalaisen ula-radion ehti tuomaan markkinoille 1953 salolainen Salora. Myös turkulainen Asa Radio sai saman vuoden aikana myyntiin ula-vastaanottimia ja -lisälaitteita.

Tuotekehitys jatkui ensimmäisten mallien jälkeenkin kiivaana. Esimerkiksi Salora toi samana vuonna markkinoille yhdeksän erilaista vastaanotinmallia, joista neljä oli ula-radioita. Mallivalikoiman laajuus oli silloinen Suomen ennätys.

Kilpailija Asalla oli ula-radioiden lisäksi valikoimissa muun muassa matkaradio sekä levysoittimen ja radion yhdistelmä.

Korean kriisin jälkeinen matalasuhdanne, vuoden 1956 lakkoliike ja sen seuraukset sekä ihmisten epäröivä asenne ula-laitteisiin hidastivat radiotuotannon kasvua. Pikkuhiljaa ula-radiot ja -lisälaitteet silti yleistyivät.

Vuonna 1955 Asan radiotuotanto oli kasvanut jo lähes 30 000 vastaanottimeen, joita teki jo lähes neljäsataa työntekijää. Salora valmisti vuonna 1956 liki 17 000 radiovastaanotinta. Yhtiön palveluksessa työskenteli tuolloin runsaat 300 henkeä.

Ula-radioiden yleistymisen vuoksi suuret kerrostalot tarvitsivat katoilleen antennit.

Turkulainen radiomekaanikko Olavi Ahonen ymmärsi alaansa seuraavana ammattimiehenä uuden antennitekniikan tuomat mahdollisuudet. Koska Ahosen työnantaja ei antennitekniikasta juuri perustanut, Ahonen neuvotteli itselleen mahdollisuuden perustaa oman yrityksen 1954. Syntyi Teleste Oy, sittemmin pörssissä noteerattu teknologiakonserni.

Ensi alkuun Teleste valmisti Ahosen entiselle työnantajalle Oy Sähkö Ab:lle lähinnä antennivahvistimia. Yrityksen ensimmäinen varsinainen oma tuote oli antennipistorasia. Myöhemmin valikoimiin tuli julkisiin tiloihin tarkoitettuja äänentoistojärjestelmiä, ensimmäinen yhtiön kehittämä keskusradio toimitettiin vuonna 1958 Piikkiön Keskuskoululle. Koulujen lisäksi keskusradioita toimitettiin esimerkiksi hotelleihin ja sairaaloihin. Myöhemmin laitteen sovelluksesta tuli potilaspuhelin sairaaloihin. Yhtiöstä kehittyi vähitellen yksi alansa huomattavimmista yrityksistä.

Vuoteen 1962 tultaessa Telesten henkilömäärä oli kasvanut neljäänkymmeneen ja asiakaspiiri ulottui jo selvästi Turun ulkopuolelle.

Television maihinnousu Suomeen oli alkanut jo aivan 1950-luvun alussa. Suomalaisille näytettiin televisiokuvaa ensi kerran vuonna 1950 helsinkiläisen tavaratalon näyteikkunasta. Lähes saman tien kotimaiset tahot - teekkarit etunenässä - alkoivat suunnitella kotimaista televisiotoimintaa ja tehdä siihen liittyviä teknisiä kokeiluja. Teekkarien koelähetykset alkoivat 1954, ja ensimmäinen antennin välityksellä tapahtunut tv-lähetys nähtiin vuoden 1955 keväällä. Asialla olivat Helsingin Radioinsinööriseuran Televisiokerho ja teekkarit.

Turkulaiset eivät jääneet pahasti jälkeen. Turun Radioseuran televisiokerho teki ensimmäisen lähetyksensä 30. tammikuuta 1956 ja säännölliset lähetykset alkoivat 31. lokakuuta samana vuonna. Tv-kerho lähetti säännöllisiä Tes-tv-lähetyksiä Samppalinnan asemaltaan vuoteen 1959 asti. Viikoittaiset ohjelmat käsittivät kotiseudun uutisaiheita, visailuja ja haastatteluja. Turun tv-kerhon lähetyksiä nähtiin kahdesti viikossa, kunnes Suomen Televisio aloitti lähetystoiminnan Turussa.

Yleisradio aloitti säännölliset tv-lähetykset uudenvuodenpäivänä 1958.

Turkulainen Asa oli tilanteen tasalla. Se sai ensimmäiset televisiovastaanottimet valmiiksi jo koelähetysten alkaessa. Televisioiden teollinen valmistus alkoi Turussa Kauppiaskadun tiloissa 1956. Samoihin aikoihin käynnistyi tv-antennien valmistus.

Asan televisio oli ensimmäinen koneistoltaan kotimainen televisio. Silloiset "Asavisiot" olivat kuvakooltaan pieniä: 17 tuumaa oli alussa yleisin koko. Syvyyssuunnassa televisiot olivat kookkaita, koska koneisto vei runsaasti tilaa. Tv:n kuvaruutu oli lähes pyöreä.

Myös toisessa länsisuomalaisessa radioalan yrityksessä Salorassa oli televisiovastaanotinten kehitys käynnissä samaan aikaan. Ensimmäinen 300 kappaleen sarja uutta Telefunken-koneistolla varustettua mallia tuli markkinoille vuoden 1957 alussa. Tämä sai pian seuraa Saloran ensimmäisestä omasta televisiomallista. Salora-televisio tuli myyntiin vuonna 1958 - samanaikaisesti säännöllisten tv-lähetysten käynnistymisen kanssa.

Ensimmäiset mallit saivat seuraajia pian. Näistä Salora Boston pysyi käytössä eräissä suomalaiskodeissa parikin vuosikymmentä.

Televisio osoittautui menestystuotteeksi. Televisioiden kauppa oli vilkkainta 1962-64, jolloin vuositasolla myytiin lähes 150 000 vastaanotinta. Tällöin televisioverkon näkyvyysalue kattoi jo 90 prosenttia kansasta.

Suomessa toimi parhaimmillaan seitsemän televisiotehdasta.

Asalle television suuri suosio merkitsi sitä, että "näköradiosta" tuli 1960-luvulla sen tärkeä painopistealue ja kasvun kimmoke. Asan työntekijämäärä nousi 1950-luvun alun noin 300 työntekijästä 1960-luvun loppuun mennessä noin 500 henkeen.

Sittemmin televisiotuotannosta tuli tehtaan päätuote. Televisioiden nimi vain muuttui Finluxiksi. Samalla tehtaalla alettiin myöhemmin yritysjärjestelyjen myötä valmistaa myös Salora-televisioita.

MARIA SILANDER

Lähteet:

Laakso, Veikko: Turun kaupungin historia 1918-1970

Kalpa, Harri: Saloran viisi vuosikymmentä

Sinivalkoinen visio 75 - Kidekoneesta digitelevisioon 1927- 2002, toim. Juhani Puisto

Viisi vuosikymmentä kuvassa mukana - Teleste

TS/<br />Telesten antennivahvistimet ja antennijärjestelmät varmistivat, että turkulaiset kuulivat radiolähetykset ja näkivät tv-ohjelmat.
TS/
Telesten antennivahvistimet ja antennijärjestelmät varmistivat, että turkulaiset kuulivat radiolähetykset ja näkivät tv-ohjelmat.
TS/<br />Asa Radion kokoonpanolinjalla Vänrikinkadun tehtaalla valmistettiin ensin radioita, sittemmin myös televisioita. Kuva vuodelta 1964.
TS/
Asa Radion kokoonpanolinjalla Vänrikinkadun tehtaalla valmistettiin ensin radioita, sittemmin myös televisioita. Kuva vuodelta 1964.
TS/<br />Suomen Television Turun paikallisasema vihittiin käyttöön 1959. Vihkiäislähetyksessä Inke Maattola ja Esko Vettenranta debytoivat tv-kameran ja yleisön edessä.
TS/
Suomen Television Turun paikallisasema vihittiin käyttöön 1959. Vihkiäislähetyksessä Inke Maattola ja Esko Vettenranta debytoivat tv-kameran ja yleisön edessä.
TS/ei tiedossa, TS/arkisto<br />kuva julkaistu 28.10.1956 // "Eilen nostettiin Turun Televisiokerhon lähetysantenni Samppalinnanmäellä 21 metrin korkuisen maston huippuun. Kuvassa teollisuusneuvos A. Sakrelius ja insin. S. Saura luovat vielä viimeisen silmäyksen antenniin, ennen kuin masto vedetään vintturilla pystyyn".
TS/ei tiedossa, TS/arkisto
kuva julkaistu 28.10.1956 // "Eilen nostettiin Turun Televisiokerhon lähetysantenni Samppalinnanmäellä 21 metrin korkuisen maston huippuun. Kuvassa teollisuusneuvos A. Sakrelius ja insin. S. Saura luovat vielä viimeisen silmäyksen antenniin, ennen kuin masto vedetään vintturilla pystyyn".
TS/<br />Asa 207/43 vuodelta 1959 eli mustavalkotelevision alkuajoilta oli Asan televisioista ensimmäisiä.
TS/
Asa 207/43 vuodelta 1959 eli mustavalkotelevision alkuajoilta oli Asan televisioista ensimmäisiä.