1935-1945: Pommikoneet Turun sataman yllä

TS/Turun Maakuntamuseo<br />Neuvostoliiton ilmavoimat suuntasivat tammikuussa 1940 hyökkäyksensä erityisesti Suomen satamiin. S/s Leon sai Turun satamassa pahan osuman ja sen keula painui pohjaan.
TS/Turun Maakuntamuseo
Neuvostoliiton ilmavoimat suuntasivat tammikuussa 1940 hyökkäyksensä erityisesti Suomen satamiin. S/s Leon sai Turun satamassa pahan osuman ja sen keula painui pohjaan.

Suomen talous eteni voimakkaasti vuoden 1935 molemmin puolin ja parhaimmillaan kasvu oli vuonna 1938. Teollisuuden vuotuinen volyymin parannus läheni nousukautena 15 prosenttia ja maan kehitys oli nopeampaa kuin muualla Skandinaviassa. Metsätalouden tuotteet olivat Suomen tärkeimpiä vientiartikkeleita.

Ennen sotavuosia kehityksen kärjessä oli paperiteollisuus ja kotimarkkinoilla kasvoi voimakkaimmin metalliteollisuus. Raskaan konepajateollisuuden tuotannon arvo lähes kaksinkertaistui vuodesta 1935 vuoteen 1938 ja Suomesta tuli merkittävä kuparin tuottaja Outokummun kaivoksen ansiosta. Vuoksenniska puolestaan perusti 1937 Imatralle mittavan rauta- ja terästehtaan.

Valmisvaatteiden käyttö yleistyi, minkä ansiosta tekstiiliteollisuus jatkoi kasvuaan. Esimerkiksi Turun Verkatehtaasta kehittyi 1930-luvun jälkipuoliskolla yksi maan johtavista villatekstiiliteollisuuden tehtaista. Kestilän Pukimosta kehittyi puolestaan maan johtava miesten pukujen ja päällystakkien valmistaja. Merkittäviä alan työllistäjiä kaupungissa olivat myös Oy John Barker Ab ja Kudos Oy Silo.

Sulkutelakalla heti vilkasta

Telakkateollisuus kehittyi vauhdilla ja vuosikymmenen lopulla Suomessa pystyttiin rakentamaan jo 8000 tonnin vetoisia aluksia.

Turun Korppolaismäkeen valmistui vuoden 1937 keväällä Crichton-Vulcanin sulkutelakka ja varustelulaituri. Heti ensimmäisenä vuotena siellä paiskittiin töitä kovaa tahtia, sillä vuoden loppuun mennessä sulkutelakalla oli telakoitu jo 18 alusta.

Crichton-Vulcanilla valmistui 1930-luvun viimeisinä vuosina matkustajalaiva Bore II sekä 15 solmua kulkeneet moottorilaivat Aurora- ja Atlanta Suomen ja Etelä-Amerikan linjalle. Näiden suurten alusten tuomassa myötätuulessa aloitettiin telakalla myös dieselmoottoreiden lisenssivalmistus.

Vuodet 1936-1938 merkitsivät laivateollisuudessa suuria muutoksia. Wärtsilään sulautettiin silloin seitsemän telakka-alan yritystä, mukaanlukien Crichton-Vulkan. Wärtsilä hankki omistukseensa pian myös Aurajokisuussa sijainneen Androsin moottoritehtaan.

Crichton-Vulcan jatkoi fuusiosta huolimatta Turussa vanhalla nimellä vuoteen 1966 asti.

Sotaan oli heikko valmius

Sotaan varautuminen ja talouden etukäteissuunnittelu oli 1930-luvulla heikkoa. Sotatarviketeollisuutta alettiin kyllä kehittää vuoden 1938 perushankintaohjelman mukaisesti, mutta tuotanto pääsi kunnolla vauhtiin vasta sodan syttyessä 1939. Talvisodan alkaessa valmiina olivat vain ampumatarvike-, vaatetus- ja nahkateollisuus. Suurimmat puutteet sotavarustuksessa olivat panssarin- ja ilmantorjunta-aseiden sekä tykistön kohdalla.

Sotateollisuuden liikekannallepano julistettiin 1.12.1939 ja seuraavana päivänä ylipäällikkö Mannerheim kehotti sotatarviketeollisuutta siirtymään ympärivuorokautiseen työskentelyyn. Työvoiman ja raaka-aineiden niukkuuden takia se ei onnistunut koko teollisuudessa. Sotatarviketehtaina toimi 17 prosenttia teollisuuslaitoksista ja niiden työvoimasta yli puolet oli naisia. Monet tehtaat siirsivät toimintansa maan alle.

Sodan tarpeet lisäsivät metallin ja kemianteollisuuden sekä kotimarkkinateollisuuden ja energian kysyntää. Tämä esti laman leviämistä. Esimerkiksi vuonna 1944 metalliteollisuuden tuotannosta meni 60 prosenttia sotateollisuuden tarpeisiin. Myös elintarvike- ja vaateteollisuuden tuotannot kasvoivat merkittävästi.

Saksa oli tärkein kauppakumppani

Heti suursodan alussa alkoi ulkomaan kaupan säännöstely, ja kevääseen 1940 mennessä se oli saatettu jo kokonaan lisenssipakon alaiseksi. Sekä tuonti että vienti vähenivät. Se vaikutti tuntuvasti suomalaisten elämään. Polttoaineiden, autonrenkaiden ja varaosien puute vaivasi liikennettä ja maatalous kärsi lannoitteiden ja väkirehun puutteesta.

Varsinais-Suomi selvisi elintarvikepulasta muuta maata vähemmällä, mistä se sai kiittää viljavia seutujaan.

Säännöstelystä vastannut kansanhuoltoministeriö määräsi sokerin ensimmäisenä kulutustavarana takavarikkoon ja kortille jo vuonna 1939. Saman kohtalon koki pian kahvi ja myöhemmin 1940 leipävilja, liha, maito, vaatteet ja jalkineet. Liikkeellä oli yhtäaikaa jopa viitisenkymmentä erilaista säännöstelykorttia, mikä nakersi kauppaa, synnytti korvikkeita sekä mustan pörssin.

Raha menetti sodan aiheuttaman inflaation vuoksi arvoaan ja maksuvälineinä sitä korvasivat tupakka ja ostokortit.

Suomen tärkein kauppakumppani oli Saksa, jota kiinnosti Suomen kupari, nikkeli, paperi ja puutavara. Suomi solmi vuonna 1940 Saksan kanssa kauppasopimuksen. Saksan osuus Suomen viennistä oli jo vuonna 1940 yli puolet ja tuonnissa 50 prosenttia ylittyi vuonna 1941.

Saksa pysyi Suomen tärkeimpänä kauppakumppanina myös välirauhan ja jatkosodan aikana. Sen osuus tavaranvaihdosta oli yli 70 prosenttia. Tärkeimmät tuontiartikkelit olivat vilja ja polttoaineet.

Turku tärkein tuontisatama

Turun sataman asema tuontitavaran vastaanottajana korostui toisen maailmansodan aikana ja erityisen tärkeä se oli kriisiajan elintarvikehuollon kannalta. Vuonna 1941 Turkuun tuotiin 30 prosenttia koko tuonnista, mikä oli enemmän kuin mitä tavaraa tuotiin Helsinkiin.

Talvisota katkaisi Turussa telakkatoiminnan perinteisen kehityksen. Laivanrakennuksen oli keskityttävä palvelemaan sotatarviketuotantoa ja korjaamaan sodan runtelemia aluksia.

Sulkutelakka oli ahkerassa käytössä ja siinä telakoitiin vuosina 1940-1944 kaikkiaan 145 laivaa. Lisäksi Crichton-Vulcan rakensi miinalaivoja ja hinaajia.

Sotavuodet merkitsivät myös Turun seudun vahvalle polkupyöräteollisuudelle suuria tilauksia.

Fiskarsin omistamasta turkulaisesta Suomen Pultti Oy:stä kehittyi puolustuslaitoksen tilausten siivittämänä myöhemmin alallaan maan suurin yritys.

Asa valmisti sotavuosina armeijalle erikoislaitteita, kuten radiopuhelimia ja liikennevastaanottimia. Talvisodan pommitukset murskasivat yhtiön tuotantotilat maan tasalle. Yhtiö oli kuitenkin onnekseen aloittanut jo kesällä 1939 uuden teollisuuslaitoksen rakentamisen, jonka keskeneräisissä tiloissa toiminta pääsi jatkumaan.

Tammikuun 1940 pommituksissa tuhoutui liivejä ja paitoja valmistanut Oy Neulomo Ab:n tehdas, jonka työntekijät siirrettiin heti Kestilän Pukimon palvelukseen. Kestilä oli talvisodan aikana puolustuslaitoksen suurin vaatetusalan toimittaja.

Muita sodan runtelemia teollisuuskohteita kaupungin alueella olivat Rettigin kromopaperitehdas Martissa sekä Aurajoen rannalla toimineet Sokeritehdas ja Barkerin puuvillatehdas.

Turun linnakin sai siipeensä

Pommikoneiden tärkein tuhoamiskohde Turussa oli kuitenkin satama ja öljysatama erityisesti. Satama oli yksi niistä tärkeistä hermoradoista, jonka vaurioituminen olisi vaarantanut maan puolustus- ja toimintakykyä. Myös telakka-alueen tuhoaminen oli selvästi vihollisen tärkeimpiä päämääriä.

Vuonna 1940 pommikoneet osuivat Pansion satamassa olleeseen Shellin varastoon, joka roihahti tuleen yön pimeydessä. Säiliöt eivät kuitenkaan kärsineet ylipääsemättömän pahoja vaurioita.

Heinäkuun 1941 pommituksissa koko satama-alue oli liekeissä ja tuli levisi myös Turun linnaan, josta vain mustuneet muurit jäivät jäljelle.

Sotavuosina satama-alueella tuhotuiksi tulivat muun muassa Bomanin huonekalutehdas, harja- ja sivellintehdas, raitiovaunuhalli sekä Rettigin uusi tupakkavarasto. Vaurioita kärsivät Ericksonin huonekalutehdas, köysitehdas, voilaboratorio. Osansa saivat myös raiteet, nosturit, laiturit ja alukset.

Raunioiden ohella kaupunkiin syntyi sotavuosina kuitenkin myös uutta: Oy Vuoksenniska rakensi toisen maailmansodan aikana rautatehtaan Turun Pahaniemeen. Tehdas pystyi tuottamaan vuonna 1943 käynnistetyllä koksimasuunilla yli satatuhatta tonnia rautaa vuodessa.

Kudos Oy Silolle puolestaan valmistui vuonna 1942 tehdasrakennus Lemminkäisenkadulle.

Rauhan palattua voimavarat suunnattiin jälleenrakentamiseen ja sotakorvaustuotantoon, jonka myötä Turun teollisuus koki huikean nousun. Erityisesti paisui laivanrakennusteollisuus, ja alustuotantoa varten kaupunkiin perustettiin Valmet Oy:n ja Laivateollisuus Oy:n telakka. Sotien jälkeen Turussa alkoi 178 sotakorvausaluksen rakentaminen.

JUKKA VEHMANEN

Lähteet: Suomen historia, Weilin+Göös, 1987. Turun kaupungin historia 1918-1970, Sinikka Uusitalo, 1981. Turun sataman historia, Jussi T. Lappalainen, 1999. Turku nousi tuhkasta jälleen, Raimo Narjus, 1998. Turun Sanomien arkisto.

TS/Turun Maakuntamuseo<br />Turun satamassa sijainnut Bomanin huonekalutehdas syttyi tuleen ja tuhoutui.
TS/Turun Maakuntamuseo
Turun satamassa sijainnut Bomanin huonekalutehdas syttyi tuleen ja tuhoutui.
TS/
TS/
TS/Tuula Heinilä<br />Sota-aika vei kahvin. Turussa valmistettiin omaa vastiketta.
TS/Tuula Heinilä
Sota-aika vei kahvin. Turussa valmistettiin omaa vastiketta.