Taloudelliset paineet pistävät
biotieteiden etiikan koetukselle

TS/Harri Pälviranta<br />Turun BioCityn tieteellinen johtaja, professori 2Kalervo Väänänen myöntää, että osa opiskelijoista tulee biotekniikka-alalle paljolti rahan motivoimina. Suurena huolenaiheena hän ei sitä vielä kuitenkaan pidä.
TS/Harri Pälviranta
Turun BioCityn tieteellinen johtaja, professori 2Kalervo Väänänen myöntää, että osa opiskelijoista tulee biotekniikka-alalle paljolti rahan motivoimina. Suurena huolenaiheena hän ei sitä vielä kuitenkaan pidä.

TS
MIKKO PENTTILÄ
Bioalan tuotannon ennustetaan moninkertaistuvan lähivuosien aikana. Erityisesti lääkkeisiin, diagnostiikkaan ja terveyteen liittyvien sovellusten uskotaan paisuttavan alaa yli 20 prosentilla vuosittain.

Suomessa on nyt toista sataa alan yritystä, joiden liikevaihto on yhteensä yli 1,3 miljardia markkaa. Uutta Nokiaa ei toiveista huolimatta ole vielä syntynyt, mutta asiantuntijoiden mukaan on vain ajan kysymys, koska joku merkittävä innovaatio putkahtaa pinnalle ja luo uuden superyrityksen.

- Bioteknologiaan investointia ei pidä lopettaa nyt, vaikka suuria satsauksia onkin ihmetelty. Kaikissa kehittyneissä maissa bioteknologia on tiedepolitiikan painopistealue, selvittää Biotekniikka 2000 -työryhmän puheenjohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä.

Työryhmä jätti juuri opetusministerille muistionsa, jossa painotetaan, että pienten yritysten edellytyksiä päästä kansainvälisille markkinoille olisi parannettava. Erityishuomiota tulisi kiinnittää tuotteiden kaupallistamiseen ja kansainväliseen markkinointiin.

- Euroopassa ja Amerikassa on yhteensä noin 2 500 yritystä, jotka työllistävät 200 000 työntekijää, jotka kaikki ovat huippukoulutettuja. Jos me luovumme kilpailusta, olemme kokonaan ulkomailla tuotetun tiedon varassa, Jäppinen muistuttaa.

Työryhmä esittää, että julkisen rahoituksen tulisi säilyä ainakin ennallaan, noin miljardin markan vuositasolla. Biotekniikka-alan koulutuspaikkoja pitäisi lisätä vähintään sadalla joka vuosi ja tutkijakoulupaikat tulisi kaksinkertaistaa parin vuoden sisällä.

Voiko markkinoilla
olla moraalia?

   Turun BioCityn tieteellinen johtaja, professori Kalervo Väänänen katsoo, että alan todellinen kasvu on vasta alkamassa.

- Biotekniikka-alan ja erityisesti biotekniikan sovellutusten osalta ollaan vasta pääsemässä kapaloista. Aika pitkälle tämä on ollut perustutkimuksen luonteista ja tiedon soveltaminen on vielä alkuvaiheessa, Väänänen arvioi.

On eri asia kaupata kännyköitä kuin geeniteknologiaa. Taloudellisten riskien lisäksi alalla on huomioitava ratkaisemattomia eettisiä ongelmia ja merkittäviä turvallisuusriskejäkin.

Se, kuka lopulta tekee eettisesti vaikeat ratkaisut ja millä perusteella, ei ole yhdentekevää. Onko voittoa tavoittelevalla yrityksellä edes mahdollisuuksia ottaa huomioon eettisiä kysymyksiä, jos se mielii pysyä kilpailussa mukana?

Väänänen myöntää, että kysymys on vaikea.

- Mahdollisuus eettiseen pohdintaan on tietysti aina. Mutta sama varmasti pätee tässä kuin muillakin elämänaloilla, ahneus ja eettisesti hyväksytyt käyttäytymismallit ovat aina vastakkain. Jos vaikka jollakin yrityksellä on tehokas viljalaji, mutta sillä tiedetään olevan pitkällä aikavälillä tuhoisia vaikutuksia, on se aina harkinnan paikka. On vaikea sanoa, mitä kukin lopulta tekee.

Väänäsen mukaan voikin olla mahdotonta ennustaa, mitä tutkijoiden aikaansaannoksilla lopulta tehdään. Talouden ja politiikan vaatimukset aiheuttavat paljon hallaakin.

- Eräs esimerkki on antibioottien käyttö eläinten kasvua parantamassa, jonka myötä tullaan kehittäneeksi lääkkeille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Jo 1970-luvulla tutkijat esimerkiksi Yhdysvalloissa varoittivat voimakkaasti ja tekivät kaikkensa ettei niitä käytettäisi. Siitä huolimatta antibiootit sallittiin, mutta ne olivat poliittisia päätöksiä, tutkijoita ei kuunneltu, Väänänen kertoo.

- Samoin atomipommin tekeminen ja käyttäminen ei ollut tiedemiesten päätös, vaan poliittinen. Voidaan ajatella, että bioteknologiassa on vähän samanlaisia mahdollisuuksia. Riskejä ovat esimerkiksi ympäristöriskit ja vaikkapa biologinen sodankäynti.

Talous muuttaa
tieteentekijöitäkin

   Väänänen muistuttaa, että luonnontieteellinen tutkimus ei ota kantaa eettisiin tai moraalisiin kysymyksiin.

- Tutkijan kannalta tieto ei ole hyvää tai pahaa, on vain ymmärrys siitä, miten joku tapahtuu. Esimerkiksi ihmisen kloonaaminen ei ole tieteellisesti mielenkiintoista, vaikka se muista syistä voidaankin tehdä.

Toisaalta tuskinpa yhdellekään geenitutkijalle hänen alaansa koskeva keskustelu on täysin tuntematonta. Väänäsen mukaan tutkijapiireissä biotekniikkaan liittyviä ongelmia onkin pohdittu jo vuosikymmenien ajan. Lisäksi esimerkiksi tohtorinkoulutukseen liittyy usein eettisiä kursseja.

Talous voi kuitenkin vaikuttaa myös tutkijoiden arvomaailmaan. Tieteellisen kiinnostuksen ohella opiskelijoita houkuttelee biotekniikka-alalle myös raha. Suurten kasvuodotusten on pelätty vetävän mukaan tutkijoita, joiden ainoa tai tärkein motiivi on nopeiden voittojen hankkiminen.

Tällaisen kehityksen myötä etiikan pelätään painuvan taka-alalle.

- Totta kai rahan tavoittelu ohjaa ihmisiä juuri tähän tutkimukseen. Mutta en usko että se ainakaan vielä on hirvittävän yleistä. En tiedä, ovatko nuoret niin mahdottoman rationaalisia, että sen perusteella valitsisivat koulutuksensa. Mutta varmaan näin jossain määrin tapahtuukin.