Sunnuntai 19.11.2017Elisabet, Liisa, Eliisa, Elisa, Liisi, Elise

Löytöretkeilijä Spöringille patsas Turkuun

TS/Riitta Salmi<br />Tutkimusmatkailija Herman Spöringin pronssinen pää koristaa nyt Turun Siirtolaisuusinstituutin tiloja. Taideteosta ihailevat professori Olavi Koivukangas ja Satu Löppönen.
TS/Riitta Salmi
Tutkimusmatkailija Herman Spöringin pronssinen pää koristaa nyt Turun Siirtolaisuusinstituutin tiloja. Taideteosta ihailevat professori Olavi Koivukangas ja Satu Löppönen.

PAULA HÄTÖNEN

- Kuuluisan löytöretkeilijän James Cookin Endeauvour-laivassa oli Turussa syntynyt mies, aloitti Siirtolaisuusinstituutin johtaja, professori Olavi Koivukangas puheensa, kun tämän herrasmiehen Herman Dietrich Spöringin pronssinen pääpatsas oli tarkoitus paljastaa juhlallisesti Siirtolaisuusinstituutissa Turussa keskiviikkona.

Toinen samanlainen pää paljastettiin helmikuun puolivälissä Aucklandin yliopistossa Uudessa-Seelannissa.

Näiden patsaiden yhteys on siinä, että Turun Akatemian professorin poika Herman Spöring oli Cookin matkassa tämän tehdessä ensimmäisen tutkimusmatkansa ja oli siis löytämässä Australiaa ja Uutta-Seelantia.

Kun Koivukangas poisti punaisen silkin Spöringin pään yltä, hän tiedusteli juhlayleisöltä, että onko näköinen?

Johon Pertti Paasio pääsi lohkaisemaan, että niin sinunko? Koivukangas jatkoi, että jospa tulikin vahingossa lähetettyä taiteilijalle väärä kuva malliksi.

Nimittäin Spöring nuoremmasta ei ole aikalaiskuvaa, joten Koivukangas lähetti kuvanveistäjälle Spöringin isän kuvan. - Jonkinlaiseksi päämalliksi, hän valisti.

Cook ja Spöring seilasivat eteläisellä valtamerellä vuosina 1768-71. Paluumatkalla Jaavalta Spöring kuoli malariaan tammikuussa 1771, ja sai hautansa Intian valtameressä.

- Hänet unohdettiin lähes 200 vuoden ajaksi. Vasta viimeisten vuosikymmenien aikana Spöringin maine on sukeltanut esiin ja hän on alkanut saada ansaitsemaansa arvostusta.Tutkijat ovat todenneet muun muassa, että suuri määrä British Museumissa olevista matkalla tehdyistä piirroksista ovat Spöringin tekemiä. Näitä oli aikaisemmin luultu muiden tekemiksi, Koivukangas kuvaili innostuneesti tätä merkillistä miestä ja hänen historiallista arvoaan.

- Kun itse aloin tutkia skandinaavien ja suomalaisten historiaa, kiinnitin tietysti heti huomiota Turusta kotoisin olleeseen Spöringiin, ja siitä lähtien hänen elämänsä on kiehtonut minua, Koivukangas jatkoi. Hän kertoi käyneensä muun muassa Uudessa Seelannissa Tolagan lahdella, missä ovat pienet Spöringin saaret.

Koivukankaan aloitteesta,ja myös hänen tarmokkaan toimintansa tuloksena hankittiin jo aikaisemmin Spöringille muistomerkki Turkuun.

- Ajatukseni oli, että Spöringin saarilta tuodaan luonnonkivi ja pystytetään se Aurajoen rannalle muistoksi. Muistan elävästi, kuinka paikallinen maoripappi siunasi kiven ja vapautti sen pahoista hengistä ennen kuin se aloitti matkansa kaukaiseen pohjoiseen maahan, Koivukangas kertoi ensimmäisen muistomerkin taustaa. Se sijaitsee Aboa Vetus & Ars Nova -museon muurissa.

Spöring inspiroi myös kahta Åbo Akademin nuorta tutkijaa 1990-luvun alkupuolella niin paljon, että he tekivät filmin hänen elämästään. Timo Uusikartanon ja Tom Kuuselan tekemä videofilmi esitettiin paljastustilaisuudessa.

Koivukangas kertoi myös nyt paljastetun pronssipään syntyhistorian.

- Aucklandin yliopistossa on Cookin matkalla olleen ruotsalaisen tutkijan Daniel Sollanderin pronssinen patsas. Sen on yliopistolle lahjoittanut ruotsalainen Piteån kunta. Rouva Margit Brew otti meihin yhteyttä ja kysyi, olisiko mahdollista, että Suomi lahjoittaisi yliopistolle suomalaisesta patsaan, jotta "herrat Sollander ja Spöring voisivat puhua keskenään ruotsia".

Suomen Kulttuurirahasto myönsi 5 000 euroa kahden pääpatsaan tekemiseen; toisen Aucklandin yliopistoon ja toisen Siirtolaisuusinstituuttiin. Teoksen on tehnyt kuvanveistäjä Joanne Sullivan-Gesslerin Uudesta-Seelannista.

Suomi-Australia -yhdistysten liitto on hankkinut itselleen siitä kopion. Spöringin arvostuksesta Australiassa kertoo myös se, että Canberrassa on hänelle omistettu nimikkokatu.

- Herman Spöring edustaa loistavasti myös Turun historiaa ja kansainvälisyyden perinteitä kaupungin eurooppalaisen kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 lähestyessä, Olavi Koivukangas vielä huomautti.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.