Laivaliikenteen päästöihin tulossa tuntuvia rajoituksia

Tuore kansainvälinen sopimus tavoittelee 50 prosentin päästöleikkuria vuoteen 2050 mennessä.

Virpi Niemistö

Suomalainen laivanrakennus lipuu eturintamassa, kun kansainvälinen merenkulku tavoittelee lähivuosina isoja päästövähennyksiä.

– Turusta Meyerin telakalta vuonna 2022 valmistuvassa risteilijässä käytetään polttokennoissa ainoastaan metanolia eli sataprosenttisesti uusiutuvaa polttoainetta, kertoo Suomen varustamoja edustava ympäristöasioiden asiantuntija Olof Widén.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kokous sitoutui tällä viikolla Lontoossa kasvihuonekaasupäästöjen 50 prosentin vähentämiseen vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

– Tämänlaajuinen IMO:ssa tehty sitoumus on ainoa tapa merenkulun laajemmille päästövähennyksille. Paikallinen sopiminen on hankalaa, koska laivat voivat vaihtaa lippuaan, Widén selvittää.

Hänen mukaansa saavutettu päästövähennysten historiallinen läpimurto vaatii seuraavaksi uuden teknologian kehittämistä ja kaupallistamista.

– Tällä hetkellä markkinoilla ja hankittavissa olevilla ratkaisuilla tavoitteeseen ei vielä päästäisi, eivät edes suomalaiset.

Widén muistuttaa laivojen pitkästä käyttöiästä ja kaluston hitaasta uusiutumistahdista. Sama alus kuljettaa tavaroita maailman merillä 30–40 vuotta, kun esimerkiksi maantieliikenteen rekoilla aktiivivuodet voivat jäädä alle kymmeneen.

– Tämän erilaisen elinkaarisyklin vuoksi merenkulun päästöhuippu on vasta edessäpäin, mutta siihen yritetään nyt sitoumuksen mukaisesti päästä mahdollisimman pian ja sen jälkeen lähteä nopeasti tavoittelemaan tuntuvia vähennyksiä.

Nyt tehty merenkulun kansainvälinen kasvihuonekaasupäästöjen vähennyssitoumus ei ollut yksimielinen, vaan sitä vastustivat Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Argentiina ja Brasilia.

Suomalaiset pärjäävät kansainvälisissä vertailuissa hyvin myös merenkulun rikki- ja typpipäästöjen kitkennässä.

– Itämerestä tulee typen oksidipäästöjen erikoisalue, mikä tarkoittaa typenoksidipäästöjen vähentämistä 80 prosenttia nykytasosta vuonna 2021 ja sen jälkeen rakennettavissa laivoissa, Widén toteaa.

Käytännössä vuonna 2021 ja sen jälkeen rakennettaviin laivoihin asennetaan katalysaattori tai niiden on käytettävä nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä polttoaineena.

Paljon Itämerellä viime vuosina keskustelua nostattanut ulkomaisten risteilyalusten niin sanottujen mustien jätevesien päästäminen mereen kielletään uusilta aluksilta vuoteen 2019 mennessä ja kaikilta laivoilta vuonna 2021.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.