Sunnuntai 24.6.2018Johannes, Juhani, Juha, Juho, Jukka, Janne, Jussi, Jani, Juhana

Suurin osa asuntosijoittajista ottaa riskiä ottamalla velkaa

PTT: Osa on liikkeellä heikoilla tuottolaskelmilla.

Emmi Korhonen
Rakennustöitä Koirasaarentiellä Kruunuvuorenrannassa 23. tammikuuta.
Rakennustöitä Koirasaarentiellä Kruunuvuorenrannassa 23. tammikuuta.

Antti Autio

Pellervon taloustutkimus PTT varoittaa, että runsaasti velkaa ottavat asuntosijoittajat ovat haavoittuvaisia, kun korot alkavat nousta.

– Käsityksemme on, että osa asuntosijoittajista on liikkeellä heikoilla tuottolaskelmilla, kertoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

Hänen mukaansa monen asuntosijoittajan käsitys riskistä on saattanut hämärtyä pitkään jatkuneen poikkeuksellisen matalan korkotason vuoksi. Huovari sanoo, että niin sanotun velkavivun käyttö on voinut näyttää näissä oloissa näppärältä keinolta rikastua.

Sijoituksia varten otetun velan eli velkavivun käytöstä saatiin erittäin huonoja kokemuksia 2000-luvun alun osakebuumissa. Kun ylikuumenneet osakemarkkinat sukelsivat, omaisuuden arvo suli, mutta velat jäivät.

Mitään niin dramaattista ei ole nyt näkyvissä. PTT ennustaa kuitenkin, että euribor-korot kääntyvät nousuun jo tänä vuonna.

Korkojen nousulle alttiita sijoittajia on runsaasti, sillä Suomen vuokranantajien viime vuoden lopulla tekemän kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa sijoitusasunnon omistajista oli ottanut velkaa rahoittaakseen sijoituksensa. Lähes neljänneksellä velan osuus hankintahinnasta oli yli 80 prosenttia.

Huovarin mukaan korkojen lisäksi asuntosijoittajien edessä on myös muita sudenkuoppia. Kun asuntotuotantoa on lisätty ja taloustilanne on kohentunut, omistusasuminen yleistyy entisestään, mikä vähentää vuokra-asuntojen kysyntää.

– Vuokrat eivät välttämättä nouse samaa tahtia kuin tähän saakka, Huovari varoittaa.

Lisäksi asunto saattaa välillä jäädä tyhjilleen. Vuokria jää saamatta, ja silloin laskelmat tuotoista osoittautuvat liian optimistisiksi.

PTT:n mukaan osa asuntosijoittamisesta on kuitenkin luonteeltaan tervettä. Sijoitukset ovat pysyvämpiä, ja ne perustuvat varallisuuden kertymiseen esimerkiksi perintöjen kautta.

Myös Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo, että on olemassa merkkejä sijoitusasuntojen ostamisesta velaksi. Hänen mukaansa tähän liittyy totta kai riskejä, joista hän on jossakin määrin huolestunut.

– Jos on vahvasti velkavivulla hankittu sijoitusasunto, täytyy olla varautunut korkojen nousuun, Kärkkäinen muistuttaa.

Hän arvioi, että korkotaso tulee normalisoitumaan lähivuosina. Tällöin korkomenot tulevat nousemaan aivan toiselle tasolle kuin ne ovat tällä hetkellä.

Kärkkäinen sanoo, että pankki tutkii asiakkaan maksukyvyn, oli kysymys lainoista omistusasuntoon tai sijoitusasuntoon.

– Pankin puolesta tehdään niin sanottu stressitesti, jossa katsotaan, että asiakas selviytyy lainoistaan myös korkeampien korkojen aikana.

Asuntosijoittaminen on kasvanut voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. PTT:n mukaan yksityisten vuokranantajien määrä on kasvanut lähes kolmanneksella kymmenessä vuodessa.

Liikkeellä ovat olleet myös asuntosijoitusyhtiöt, asuntorahastot ja työeläkeyhtiöt. Yksityisten asuntosijoittajien osuus vuokra-asuntojen tarjonnasta on noin kolmasosa.

– Kun korot ovat painuneet negatiivisiksi, koroista ei saa matalan riskin tuottoa. Osa sijoituksista, jotka olisivat muuten voineet mennä korkosijoituksiin, on mennyt asuntosijoittamiseen. Tämä on näkynyt asuntosijoittamisen suosion aika isona kasvuna tällä vuosikymmenellä, Kärkkäinen selittää.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Asuntokupla tulee tuulettimeen
Tämä ei pääty hyvin. Ruotsissa asuntojen hinnat syöksykierteessä, Suomi seuraa perässä.

Onko oikeasti kukaan varautunut koron nousuihin, 6% - 9%?

Asuntojen hintojen romahduksessa on toki positiivistakin, talouskasvua saadaan hintojen pudotessa, estänyt vapaan työvoiman liikkumisen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.