Torstai 14.12.2017Jouko

Suomalaiset pk-yritykset unohtaneet brändin ja imagon

TS/Jonny Holmén<br />Heinäkuussa Turkuun avatussa lahjatavarakauppa Design Barista löytyy lahjoja ihmisille, joilla on jo kaikkea. Myymälän omistavat Tiina Källi (vas.) ja Inka Lehto seisovat lahjaideoidensa takana.
TS/Jonny Holmén
Heinäkuussa Turkuun avatussa lahjatavarakauppa Design Barista löytyy lahjoja ihmisille, joilla on jo kaikkea. Myymälän omistavat Tiina Källi (vas.) ja Inka Lehto seisovat lahjaideoidensa takana.

NINA JAATINEN

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole ymmärtäneet tarpeeksi hyvin brändin, imagon ja muotoilun merkitystä yritystoiminnalleen.

Talouden globalisoituessa ja verkottuessa sekä teollisuuden kasvattaessa alihankintaketjujaan, pk-yrityksille oman identiteetin vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää. Aseina käytetään brändin ja imagon luomista.

- Pk-yritykset ovat juuri nyt erittäin suuressa murrosvaiheessa; ja ne ovat parhaillaan luomassa näkyvämpää omakuvaa. Tänä päivänä pk-yritykset kilpailevat siitä, kuka pystyy tekemään enemmän omia oivalluksia, kertoo teollisuustalouden professori Kim Wikström Åbo Akademista.

Pelkkä mainostoimiston silottelu ei kuitenkaan riitä, vaan brändäyksen ja imagon luomisen pitää olla kiinteä osa yritystä, eikä ainoastaan kulkea jossain siellä sivussa.

- Ne ovat keskeisiä kilpailutekijöitä tulevaisuudessa, hän huomauttaa.

Wikström painottaakin luovuuden ja innovatiivisuuden tärkeyttä yritystaloudessa.

- Ne, joilla on vahva identiteetti, ovat vahvoilla myös talouden sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Pk-yritykset laiminlyövät brändin

Yritysmaailman ei tule unohtaa muotoilua.

- Ne suomalaiset yritykset, jotka toimivat ulkomailla tai myyvät sinne, ovat ymmärtäneet muotoilun tärkeyden. Mutta ongelmana on Suomessa toimivat pk-yritykset, painottaa myös Turun Ammattikorkeakoulussa opettava teollinen muotoilija Pekka Mannermaa.

Mannermaan mukaan syntipukki tähän on pienet kotimaan markkinat, jotka eivät ruoki tarpeeksi kilpailua.

- Meillä valmistetaan kyllä laatua, mutta pienet yritykset eivät välttämättä ymmärrä sitä, miten tärkeä merkitys imagolla tai muotoilulla voi olla yrityksen menestykseen. Kyllä hyvä insinööri osaa tehdä hyvää, halpaa ja helppokäyttöistä, mutta sen pitää myös myydä. Ja siihen tarvitaan muotoilua.

Muotoilusta osa kilpailukykyä

Tekes on rahoittanut teollisen muotoilun teknologiaohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä muotoilusta merkittävä osa kansallista kilpailukykyä. Ohjelman kokonaisbudjetti on 27 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa puolet.

- Sillä halutaan rohkaista erityisesti pk-yrityksiä ja yrittäjiä käyttämään enemmän brändejä ja muotoilua hyväkseen, kertoo teollinen muotoilija Arto Ruokonen , joka toimi projektin ohjelmapäällikkönä.

- Suomalaiset pk-yritykset käyttävät muotoilua projektitasolla, mutta eivät strategisesti, hän kritisoi.

Muotoilun ja brändin tärkeys yritykselle mitataan hänen mukaansa niin, että mitä lähempänä kuluttajaa tuote on, sitä tärkeämpää muotoilu ja brändi yritykselle on.

- Muotoiluun ja brändäykseen satsaaminen on tärkeää niin koti- kuin ulkomaisilla markkinoilla. Sillä saadaan lisää kilpailukykyä.

Ruokonen kertoo, että par'aikaa on syntymässä muotoilun johtamisen käsikirja, joka auttaa muotoilijoiden ja bisnesmaailman kohtaamista.

- Kirja kertoo firmojen johtajille bisneskielellä miten muotoilu voi auttaa kasvussa, tuottavuudessa ja kannattavuudessa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.