Käsityöläismuseo vei ompelijan mennessään

Luostarinmäen käsityöläismuseon ompelija Elisa Koskilahti taitaa monta perinnetekniikkaa.

Jari Laurikko
Elisa Koskilahti ompelee historiallisten mallien mukaan pukuja Luostarinmäen käsityöläismuseon työntekijöille. Myös hänen päällään on itse ommeltu puku.
Elisa Koskilahti ompelee historiallisten mallien mukaan pukuja Luostarinmäen käsityöläismuseon työntekijöille. Myös hänen päällään on itse ommeltu puku.

Luostarinmäen käsityöläismuseon ompelija Elisa Koskilahdelle käsityöt ovat elämäntapa.

– Ne ovat työni ja vapaa-aikani. Käsillä tekeminen on ollut minulle itsestään selvää lapsuudestani saakka. Eikä käsityö tarkoita minulle esimerkiksi pelkkää ompelua, vaan se on tapa ajatella; ihanne on elää omavaraisesti ja jos vaikka tarvitsee jonkin asian, niin ei ensimmäiseksi mennä kauppaan, vaan yritetään tehdä se itse, hän selittää.

Paitsi kaikenlaisista käsitöistä, Koskilahti on aina ollut kiinnostunut myös historiasta ja perinteistä, niinpä käsityöläismuseo onkin osoittautunut hänelle hyvin luontaiseksi työpaikaksi.

Ensimmäistä kertaa Koskilahti tuli Luostarinmäen käsityöläismuseoon töihin vuonna 2011 kun hän tuli museoon opintoihinsa liittyvään harjoitteluun.

Koskilahti on kotoisin Merikarvialta. Opintoja hän on tehnyt eri paikoissa: artesaaniksi hän opiskeli Kankaanpäässä, ohjaustoiminnan artenomin (amk) -tutkinnon hän teki Hämeenlinnassa ja ompelijakisälliksi hän opiskeli Helsingissä.

Työ Luostarinmäellä vei mennessään ja nykyisin Koskilahti työskentelee museossa ja on muuttanut myös Turkuun.

– Käsityöläismuseo minut sai Turkuun muuttamaan, hän naurahtaa.

Jari Laurikko
Elisa Koskilahti ompelee käsityöläismuseossa vanhalla poljettavalla Singerillä.
Elisa Koskilahti ompelee käsityöläismuseossa vanhalla poljettavalla Singerillä.

Käsityöläismuseossa Koskilahden työnkuva on monipuolinen. Hän ompelee museoalueella 1900-luvun alun ompelijattaren huoneessa pukuja, ohjaa työpajoja ja tekee välillä opastuksiakin.

Koskilahti valmistaa museon työntekijöille heidän käyttämänsä puvut, jotka on tehty eri aikakausien, 1700–1900-luvun alun mallien mukaan. Pukuja tarvitaan joka kaudelle suuret määrät, sillä työntekijöitä ja käsityöläisiä museossa on paljon ja lisäksi usein tarvitaan sekä työ- että pyhäpuku.

Osan puvuista Koskilahti valmistaa vanhalla poljettavalla Singerillä.

– Talvikaudella tehdään sähköisellä ompelukoneellakin, mutta täällä ompelijattaren huoneessa teen tällä poljettavalla, Koskilahti kertoo.

Pukuja suunnitellessa ja tehdessä tarvitaan myös tietämystä historiasta ja myös tekovaiheet ovat erilaisia kuin nykyvaatteissa, sillä jo vaatteiden kaavoitus on erilaista. Joskus vaatteen tekoprosessi voi olla hyvinkin pitkä ja alkaa sillä, että Koskilahti käy museon kokoelmissa tutkimassa vanhoja kansanomaisia pukuja. Niiden mukaan hän sitten suunnittelee tutkijan kanssa yhdessä puvun ja kaavoittaa sen. Toisinaan käsityöläismuseon kankuri vielä kutoo kankaan vanhoilla kangaspuilla, ja vasta sen jälkeen aloitetaan itse vaatteen valmistus.

Historiallisten vaatteiden ompelun lisäksi Koskilahti taitaa monta muutakin perinteistä käsityötaitoa, joista pitää myös työpajoja käsityöläismuseossa. Tällaisia ovat esimerkisi kehrääminen, himmelin teko, kirjansidonta ja kirjonta. Hän on Luostarinmäellä työskennellessään myös opetellut harvinaisen nyörinpunomisen taidon.

– Sen opetti minulle käsityöläinen, joka on saanut oppinsa aikanaan ammatikseen työskennelleeltä nyörinpunojalta. Olin hänen oppityttönään. Luostarinmäellä on Suomen ainoa nyörinpunomo, josta vielä löytyy vanhat välineet, joilla voi työskennellä, Koskilahti kertoo.

Koskilahden mukaan parasta hänen työssään on paitsi käsillä tekeminen, myös ihmisten kohtaaminen. Luostarinmäen käsityöläiset kun tekevät käsitöitään museoalueella ja samalla kertovat kävijöille työstään sekä siihen liittyvistä perinteistä.

Joskus ihmiset yllättyvät ymmärtäessään, että käsityöläiset tekevät todella tuotteita museossa – eivät pelkästään esitä tekevänsä niitä, eivätkä ole näyttelijöitä, vaan oikeita käsityöläisiä.

– Tämähän on aivan ainutlaatuinen paikka Suomessa, koska täällä voi todella nähdä käsityöläisiä työssään. Siinä tehdään historiaa eläväksi ja siirretään perinnetietoa ihmisille, Koskilahti kuvaa.

Viikon lopulla Luostarinmäen käsityöläismuseossa voi nähdä erityisen paljon käsityöläisiä työssään, kun paikalla järjestetään käsityötaidon päivät.

Käsityötaidon päivät 16.–19.8. kello 10–18 Luostarinmäen käsityöläismuseossa osoitteessa Vartiovuorenkatu 2, Turku.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.